Checklist -blogissa sisustetaan helsinkiläisen Heidin vaaleaa rivitalokotia avarasti ja hillitysti erilaisilla materiaaleilla ja kontrasteilla. Kodin jatkeena on pieni tanskalaishenkinen takapiha kesäkeittiöineen, kakkoskotina toimii kesämökki vehreällä tontilla. Perheessä rakastetaan matkustamista, juhlien järjestelyä, remontoimista, illanistujaisia ja leipomista. Blogiin päivittyykin laajasti sisustus -ja remonttijuttuja niin kotoa kuin mökiltä, herkullisia reseptejä ja kattauksia arkeen ja juhlaan, matkakertomuksia sekä terveyspainotteisia aiheita polveilevan tarinalliseen tyyliin.
On varmasti käynyt selväksi, että meillä tykätään tehdä hyvää ruokaa, kestitä vieraita ja kattaa pöydät koreaksi.
Arkisin syömme nimensä mukaisesti arkisesti – lautaset ja lasit pöytään ilman serviettejä sun muita tilpehöörejä, joskus perjantaipizza nautitaan sohvalla telkkarin edessä. Mutta heti kun joku muu tulee pöytään oman kolmihenkisen perheemme lisäksi tai kyse on juhlapäivästä, kattaan pöydän aina kauniisti. Yritän myös aina keksiä jotain uutta, ettei tulisi katettua aina samalla tavalla.
Tykkään kovasti tuoda luontoa myös kotiin sisälle ja se idea taipuu hyvin myös kattauksiin, vai mitä sanotte näistä ihanista jäkäläkynttilöistä tai puolukanvarsista? Tuo jäkälän harmahtavan vihreä sävy on kyllä niin kaunis.
Ryppyinen pellavaliina tuo kattaukseen kodikasta rentoutta ja pitkät kynttilät juhlallisuutta.
Tykkään yhdistellä eri materiaaleja ja tyylejä keskenään niiden luomien kontrastien takia – betoniset kynttilänjalat, pehmeä pellavainen liina ja kristalliset viskilasit tuikkukippoina. Tuikkukippojen alusena on muuten keittiön vanha seinälaatta, jonka päällystin marmorikuvioisella dc-fix kalvolla. Onneksi säästin noita pienen läjän.
Ruokakin maistuu paremmalta, kun puitteet on kunnossa!
Upea kattaus ♥ Nuo kristallilasit on ihanat, jäkäläkynttilät kauniit ja ihan mahtava idea ollut päällystää tuo laatta dc-fixillä 🙂
Kiitos. ♥ Piti lisätä postaukseen vielä yksi kuva, kun huomasin, ettei tuo laatta oikein näkynytkään kunnolla missään. Mies ihmetteli laattoja poistaessamme, että miksi ihmeessä noitakin pitää säästää… No, aika hyvään uusiokäyttöön pääsi nämäkin! 😉