Uusimmassa Annassa

En voi käsittää, että joulu on 11 päivän päästä…! Olen jotenkin tänä vuonna pudonnut kyydistä aivan täysin. Siihen tulee korjaus kuitenkin pikapuoliin, sillä tämän viikonlopun pyhitän vain joululle; hankin puuttuvat lahjat, koristelen kodin ja ostan joulukukat.

Kuusi saapuu ensi viikon alussa, sillä haluamme sen koristavan kotiamme jo ensi keskiviikkona juhlittavia tyttäremme tradenomi-valmistujaisia. Joulun alusaika menee siis ihan jo juhliessa!

Tällä välin kannattaa kuitenkin suunnata lehtikioskille ja ostaa uusin Anna. Upeat sisustustoimittaja Jonna Kivilahti ja valokuvaaja Krista Keltanen vierailivat kotonamme vuosi sitten ja uusimmassa Annassa on vierailun lopputulema. Ammattitaitoisen kaksikon vierailu oli ikimuistoinen kokemus ja aika ihanan tarinan sekä kuvat, joihin kotimme joulutunnelma saatiin kauniisti vangittua, saimme tästä muistoksi.

Palaan pian tämän vuotisiin joulutunnelmiimme!

Kauden eka hyasintti

Nyt voin virallisesti todeta odottavani jo hiukan joulua. Nyt nimittäin yrittää iskeä se marraskuun masennus minuunkin ja taistelen kovasti vastaan väsymystä ja tätä pimeyttä. Tänään keinonani marrasmasiksen torjuntaan on pienimuotoinen jouluttaminen. Viime viikonloppuna ripustin valotähdet ikkunoihin ja upean, viime jouluna hankkimani Moravian tähden kattoon roikkumaan. Se oli itse asiassa viime vuonna aika lailla tähän samaan aikaan, kun sen ripustin.

Näiden lisäksi olen jo hankkinut lisää joululahjoja läheisille. Tänään kuitenkin otin astetta rajummat keinot tosiaan ja laitoin joulumusiikin soimaan, sytyttelin kynttilöitä ja laitoin kauden ensimmäisen hyasintin olkkarin pöydälle. Suunnitelmissa on lisäksi vielä aukaista parin päivän tauon jälkeen joulukorttitehtaani, keittää glögiä ja ehkäpä vielä harjoitella vähän joululauluja pianolla.

Niin, olen päättänyt elvyttää soittotaitoni liian monen vuoden tauon jälkeen… kröhöm, vuosikymmen(i)en jälkeen. Soitin aikoinaan klassista pianoa 10 vuotta ja viimeisen parinkymmenen vuoden aikana hyvin satunnaisesti jatkanut soittamista yleensä joulun alla. Yhtäkkiä alkoi tuntumaan, että se on aivan liian kallisarvoinen taito hukata kokonaan ja uskon, että parin kuukauden treenauksella alkaa taas sujumaan. Taustalla on kuitenkin hyvä pohja. Osa biiseistä tulee pelkästään jo lihasmuistista, kuten yksi ilta tässä kävi – ensin en löytänyt millään (ilman nuotteja) erästä joululaulua koskettimista, mutta soittaessani jotain toista välissä, alkoi yhtäkkiä sormet ajautua kuin itsestään oikeille paikoille ja laulu löytyi.

Tänään tässä osoitteessa siis joulutellaan marraskuun ankeutta syrjään hörppimällä glögiä ja työntämällä sormet erikeeperiin. Kuinkas siellä marraskuu sujuu?

Työhuoneen puolella

Isänpäivän ilta kääntyy ehtoon puolelle ja meillä päivä sujui oikein leppoisasti. Ensimmäinen isänpäivä, kun tytär ei enää asu kotona ja aamu alkoi siltä osin eri tavalla – enää aamiaista oli tekemässä enää meikäläinen ja lahjapussukkakin tupsahti iskän syliin vasta iltapäivällä tyttären tullessa päivällispöytään.

Tänään kerkesin ottamaan myös pari kuvaa työhuoneen puolella – vai miksi vieras/työhuoneen yhdistelmäksi tuota nyt kutsuisi. Ilmeisesti ainakin jouluna se on vierashuonekäytössä, sillä tytär tuossa juuri laskeskeli öiden määrää, jotka joulunpyhinä täällä viettää.

Työhuone taitaa olla muutoin valmis, paitsi työpöydän yläpuolelta puuttuu seinähyllykkö. En ole vielä löytänyt mieluista, vaikka montaa olen katsonut. Yksi hyvä oli liian pieni, toinen oli sittenkin liian iso ja kolmas vääränvärinen. Myös daybedille heittäisin mieluusti beigen värisen huovan, mutta sopivaa ei ole sattunut vastaan. Muutoin luulen, ettei huone kaipaa enää mitään. Työpöytänä toimii Ikean Lisabo, tuolina Hayn Neu13. Messinkireunainen peili on Ellokselta, samoin työpöydän valaisin. Iso kori on Tine K. Homen ja bambulyhty Jyskistä.

Daybedin yläpuolelle seinälle kaipasin jotain muuta kuin taulua ja ongelma ratkesi erään kaverini alkaessa solmimaan makrameetöitä ihan liukuhihnalta! Halusin vähän modernimman, ei niin boheemin version ja bongattuani kuvan Pinterestistä, toimitin kaverilleni langat ja metsästä sopivan kepin ja viikon päästä työ oli jo seinälläni. Aika taitavaa!

Täällä yrittää pimeys ja lonkeronharmaa keli puskea ihan syliin (onhan hei tänäänkin ollut aika hiton kurja keli!!), mutta me nautiskeltiin isänpäiväkakkua, katseltiin ikkunasta eilen keittiön ikkunan eteen kirsikkapuuhun laittamiani valoja ja puhuttiin jouluaatosta. Ja niin vaan marraskuun synkkyys taas unohtui!

#asenteestakiinni