Checklist -blogissa sisustetaan helsinkiläisen Heidin vaaleaa rivitalokotia avarasti ja hillitysti erilaisilla materiaaleilla ja kontrasteilla. Kodin jatkeena on pieni tanskalaishenkinen takapiha kesäkeittiöineen, kakkoskotina toimii kesämökki vehreällä tontilla. Perheessä rakastetaan matkustamista, juhlien järjestelyä, remontoimista, illanistujaisia ja leipomista. Blogiin päivittyykin laajasti sisustus -ja remonttijuttuja niin kotoa kuin mökiltä, herkullisia reseptejä ja kattauksia arkeen ja juhlaan, matkakertomuksia sekä terveyspainotteisia aiheita polveilevan tarinalliseen tyyliin.
Pääsiäinen on parin viikon päästä ja nyt jos koska oli aika miettiä kotiin jo keväisempää tunnelmaa.
Koska vielä ei tunnu kovin keväiseltä kaiken loskan ja pakkasviiman keskellä, päätin pysytellä utuisissa sävyissä pirteän väri-iloittelun sijaan ja tehdä myös jonkun kauniin asetelman katseltavaksi.
Todella pitkästä aikaa hankin uusia juttuja ihan vain päähänpistosta! Selasin HM Homen valikoimaa ja klikkasin koriin kauniita asioita. Ja minkäs muun värisiä, kuin pehmeitä roosansävyjä – ihan vakio kevätvärini jo ties kuinka monta vuotta putkeen. Pienet maljakot olivat niin söpöjä, että ne oli pakko saada. Koska hintakaan ei ollut muutamaa euroa ihmeempi, niin en miettinyt kahta kertaa. Myös tuo valkoinen pieni kivitarjotin tuli samassa tilauksessa.
Aika harvoin laitan esille yhtä esinettä sellaisenaan. Tässäkin tapauksessa sisustuskirja kokoaa kivasti tarjottimen ja siinä olevat esineet kokonaiseksi asetelmaksi. Koska pidän säntillisyyden rikkomisesta, laitan aina yhden asian asetelman ulkopuolelle, kuten nyt tuon toisen pikku-maljakon. Minusta eriparisuus ja pariton luku on mielenkiintoisempi yhdistelmä kuin täydellinen symmetria tai tasaluku. Kolme, viisi tai joskus jopa seitsemän on yleisimpiä käyttämiäni määriä.
Kun kotona temmeltää 10-viikkoinen pentukoira, pitää hieman miettiä mitä pitää esillä ja missä. Ihan kohta pieni nenu ylettää pöydän päälle (nyt se jo pyyhkii tehokkaasti reunoja) ja sitten kynttilöitä ei ainakaan enää uskalla polttaa sohvapöydällä. Toisaalta haluaisin kasvattaa koiran niin, että sen on opittava, että vaikka johonkin ylettää, se ei tarkoita, että se on silti koskettavissa/otettavissa. Toisaalta nyt pentutohinoissa ei kannata ottaa turhia riskejä vahinkojen tai vahingoittumisien suhteen. Tämän opimme kantapään kautta eräänä iltana koiran törmätessä iltahepuleissaan portaiden pilarissa nojailevaan ikkunaruutuun saaden sen irti kiinnityksestään ja kaatumaan kohti itseään. En tiedä olenko koskaan pompannut yhtä nopeasti jaloilleni sohvalta syöksyessäni ottamaan ikkunasta kiinni. Sain sen viime hetkillä käsivarsilleni ennen sen mätkähtämistä lattialle ja pahimmassa tapauksessa koiran päälle. Voitte uskoa, että ikkunaruutu ei enää nojaile missään…
Nämä matalat esineet sohvapöydällä on tässä kohtaa hyvä vaihtoehto, koira ei ihan (vielä) saa niitä kumoon kuonollaan tai sillä hassulla vinhasti heiluvalla piiskallaan! Jotain kaunista on kuitenkin saatava kotiin tästä pentuhulinasta huolimatta. Pehmeä roosa sohvatyynyissä ja tuossa maljakossa tuntuu tosi raikkailta!
Jokos teillä on kevättä sisustuksessa?
Voi että on kaunista ja ihanat pastelliset sävyt!
Kiitos. Pastellit on pop! 🙂 Joka kevät tulee se hempeän vaaleanpunaisen kaipuu. 🙂