Checklist -blogissa sisustetaan helsinkiläisen Heidin vaaleaa rivitalokotia avarasti ja hillitysti erilaisilla materiaaleilla ja kontrasteilla. Kodin jatkeena on pieni tanskalaishenkinen takapiha kesäkeittiöineen, kakkoskotina toimii kesämökki vehreällä tontilla. Perheessä rakastetaan matkustamista, juhlien järjestelyä, remontoimista, illanistujaisia ja leipomista. Blogiin päivittyykin laajasti sisustus -ja remonttijuttuja niin kotoa kuin mökiltä, herkullisia reseptejä ja kattauksia arkeen ja juhlaan, matkakertomuksia sekä terveyspainotteisia aiheita polveilevan tarinalliseen tyyliin.
Eteisen sanotaan olevan kodin käyntikortti. Toivottavasti tuulikaappia ei lasketa, sillä se on aika karmea sekoitus kolmen hengen kenkiä, pipoja, hanskoja ja sateenvarjoja. Ensi vuoden alun ”kodin kohennus” -projekteihin kuuluukin tuon osan ehostaminen ja toiminnallisuuksien parantaminen.
Jos kuitenkin astutaan vähän pidemmälle, toivottaa eteisessä tervetulleeksi tämä näkymä. Niin paljon kutsuvampi kuin kumpparit ja koiranremmit.
Kuume ei enää eilen noussut, mikä lie yhden illan lämpöpiikki ollut. Olo on kuitenkin aika nuhjuinen ja tukkoinen ja päätä kyllä jomottaa aina vaan. Onneksi töissä on enää kevyitä hommia näin joulun alla, joten kyllä tässä pari päivää vielä jaksaa ennen loman alkua.
Kivaa keskivikkoa kaikille!
Voi että mitkä oksat! Aivan ihanat ♥ Mä olen noita pari vuotta metsästänyt, mutta tuloksetta!
Oksat on kyllä todella kauniit! Voi höh… toivottavasti säkin löydät jostain oksat! 🙂
Lehtikuusen oksat käpysineen ovat todella kauniita. Minullakin niitä on vähän siellä ja täällä 🙂
Nuo kävyt niistä nimenomaan tekeekin tosi symppikset! 🙂
Mulla oli viime tai toissa vuonna "joulukuusena" lehtikuusen oksia. 🙂
Taidankin muistaa sen! 🙂 Tosi kiva idea sekin ja tosi moderni ja skandinaavinen! 🙂
Oksat on kauniit ja on totta että eteisen näkymät vaikuttaa ainakin kotiintulofiiliksiin! Noille tontuille en kauheasti lämpeä, minusta niissä on jotain vähän pervoa (varsinkin sellaisissa joissa on vain nenä, parta ja sitten heti perään jalat… :D) mutta niin vain meillekin muutti eilen työkaverin lahjan mukana yksi tonttu. Yritän totutella siihen! 😀
Tontut on vähän sellaisia, että niistä joko tykkää tai ei. En itse ole mikään hirmuinen tonttufani, mutta tuosta valko-harmaasta ja partaisesta hahmosta kyllä pidän! Se on jotenkin niin symppis! 🙂 Mitään punaisia tonttuja en kotonani kyllä näe. Silloin kun tytär oli pieni, joutui kompromisseja tekemään enemmän – laittaa niitä punaisia tonttuja ikkunaan, samoin paperista leikattuja lumihiutaleita ja muita askarteluita esiin. Kyllä niiden kanssa tottui elämään. 🙂