Pedinvaihtoviikot

Ensimmäinen lomaviikko on päätöksessä ja miten pitkältä se onkaan tuntunut! Olen jo seonnut päivissä, enkä ole uhrannut ajatustakaan töille. Itse asiassa tämä on ensimmäinen kerta koko viikon aikana, kun muistan edes koko paikan. Lomamoodin pääseminen on siis onnistunut täydellisesti ja viikon kestänyt loma on tuntunut kuin kuukaudelta. Älkää silti käsittäkö väärin, en palaisi töihin vielä mistään hinnasta, vaan tarvitsen kyllä ne kolme muutakin viikkoa vielä.

Tämä eka viikko on mennyt mökillä. Olemme tehneet vähän puutarhahommia, käyneet lenkeillä koiran kanssa, saunoneet, viettäneet päivän Porvoossa ja istuneet aamuneljään puutarhajuhlissa. Voinen kertoa, että seuraavan päivän olotila on sen mukainenkin, mutta sen paransi pizza ja kunnon löylyt! Uimaan ei ole tehnyt mieli, viileät kelit ovat pitäneet siitä huolen, mutta onhan joukkoon mahtunut pari ihan kelpoakin päivää, joten auringosta on saanut nauttia hiukkasen.

Tänään teimme hieman valmisteluita jo kohta koittavaan sänkyrumbaan. Jep, luvassa onkin aikamoinen pedinvaihtoviikko, nimittäin tyttären uuteen kotiin on hankittava hieman kapeampi vuode kuin mikä hänellä nyt on. Me taas kaipaamme miehen kanssa mökille nykyistä hieman leveämpää. Päittäin sänkyjä ei haluta kuitenkaan vaihtaa, sillä nykyinen mökkikäytössä oleva vuode on oikeastaan sovelias enää satunnaiseen vieraskäyttöön, eikä näin ollen ole sopiva tyttärelle uuteen kotiinsa. Otammekin hänen vuoden vanhan sänkynsä mökille meille, siinä on itselleni tarpeeksi jämäkkä patjankovuus ja ostamme hänelle upouuden. Tätä ennen täytyy meidän aitaksi kutsumastamme mökistä siirtää nykyinen vanha sänky pikkumökkiin, josta taas tänään otettiin vanha sänky pois modattavaksi. Siitä sängystä teimme käsinojat pois sahaamalla päämökkiimme uuden vuoteen. Päämökin vanha laveri taas muuttaa meille kotiin. Tässä kohtaa olen aika varmasti hukannut teidät kaikki jo eri mökkien eri sängyillä, mutta toivottavasti pysytte perässä!

Ja miksi tuo 50-luvulta peräisin oleva laveri taas muuttaa meille kotiin on se, että sillä toteutan ideani päivävuoteesta, eli tutummin daybedistä. Katselin pitkään netistä eri versioita ja kauhistelin hintoja. Eräskin, josta pidin todella paljon, maksoi 600 euroa. Tässä mökkikesän investointien ja tyttären muuton keskellä, jota tietenkin avustamme rahallisesti, tuntui tuo raha vähän turhan suurelta. Laveri oli jäämässä turhaksi joka tapauksessa tehdessämme pikkumökin sängystä päämökkiin sopivan, joten siitä se idea sitten lähti… Tänään hioin punertavaa erittäin pahalta haisevaa käsittelyä (jotain öljyä tai petsiä… mitä ikinä siihen aikaan on käytettykään…?) laverin reunoista pois saadakseni siitä hieman enemmän omaan makuuni sopivamman, eli vaaleamman värisen. Se onnistui melko hyvin, kiitos vaan hiomakoneen, käsin tuohon puuhaan olisi ollut suhteellisen turhauttavaa lähteä. Hankin laveriin enää vain sopivan patjan ja daybed syntyy hyvin pienellä rahalla. Puhumattakaan siitä, että mukava kierrättää vanha huonekalu uuteen käyttöön. Ja daybedhän tulee siis tyttäreltä tyhjäksi jäävään huoneeseen, jos en sitä jo tajunnut mainita. Tuon huoneen sisustus on aika lailla päässäni valmis ja yritämme tällä kertaa päästä sen kanssa hyvin vähällä vaivalla sekä rahalla. Viime joulun alla tehty yläkerran lattia- ja pintaremontti on vähän liian tuoreessa muistissa vielä… Onneksi tyttären silloin valitsema Ajopuu-sävyinen maali sopii täydellisesti omiin suunnitelmiini myös.

Me täällä jatkamme lomailua, vaikka huomenna käynnistyykin vaihtoviikon toinen osa, kotoa ison parisängyn rahtaaminen mökille ja mökillä vanhan sänkymme siirto aitasta pikkumökkiin. (Voitte kuvitella, että yhdessä osassa olevan sängyn siirtäminen kotona kierreportaita pitkin yläkerrasta alakertaan hikoiluttaa jo valmiiksi… ) Tämähän ei voi olla vaikuttamatta myös mm. päiväpeittoihin ja yöpöytiin, joten lumipalloefekti on taas käynnissä. Valmista ei tule ihan heti, joten uusia mökkikuvia saanette odotella reissumme jälkeisiin hetkiin. Niin, matka Kreikan Skopelos-saarelle on edessä neljän päivän päästä, joten täytynee vielä pestä kesävaatteita ennen niiden heittämistä matkalaukkuun. Ai että, odotan niin paljon tuota reissua!

Sanon ei herätyskellolle

Aina joskus aamuisin kellon soidessa mietin mistä kaikesta olisin valmis luopumaan juuri sillä hetkellä, jos saisi vain sammuttaa itsepintaisen pirinän, kääntää kylkeä ja jatkaa unia. Sillä hetkellä olisin varmasti helposti taivuteltavissa mitä älyttömämpiin sopimuksiin! Nyt sitä kelloa ei kuitenkaan enää tarvita seuraavaan neljään viikkoon, koska loma. Yes! Loma ei poikkeuksellisesti alakaan mökillä tänä viikonloppuna, sillä luovutimme mökin tyttären ja hänen ystäväporukkansa käyttöön viikonlopuksi. Toivottavasti varmasti hauskalle viikonlopulle siunaantuisi ennusteita paremmat säät ja nuoret saisivat nauttia auringosta. Vaikka eihän ne nuoret sellaisen anna häiritä – hauskaa on varmasti vaikka sataisi kaatamalla. Saunomista ja lautapelejä mökin kuistilla hyvässä seurassa niin eihän sitä muuta ihminen tarvitsekaan.

Mies porskuttaa töissä vielä ensi viikon, mutta tänään kuitenkin juhlistamme pienesti oman lomani alkua. Suunnitelmia on ollut jos jonkinlaisia ja Helsinki-päivä olisi ollut niistä mieluisin. Olisi voinut käydä Allas Sea Poolilla, käyskennellä pitkin Helsingin katuja ja puistoja, syödä jätskiä Kaivarissa ja istua drinksuilla Mattolaiturilla. No, kolean +13 asteen takia siirsimme suunnitelmat sisätiloihin ja suuntaammekin leffateatteriin Alladinia katsomaan. Will Smith on ihan lempparini, joten odotan leffalta paljon jo trailerinkin perusteella! Leffan päälle vielä jotain hyvää ruokaa ravintolassa ja lasi viiniä niin onhan siinä jo juhlaa tarpeeksi! Lauantaina aion nukkua pitkään ja pestä kasan pyykkiä. (Juhannuksen mökkilakanatkin on vielä pesemättä…!) Säiden toivottavasti muuttuessa vähän paremmiksi, siirrymme ensi viikoksi mökille, josta käsin mies voi helposti käydä töissä.

Mukavaa viikonloppua ja ihanaa lomaa niille, jotka sen kanssani tänään aloittaa! Toivotaan hieman aurinkoisempia kelejä koko Suomeen. (Jäämerelläkin on lämpimämpää kuin meillä…!!)

 

Yhdellä napinpainalluksella

No niinhän siinä sitten kävi, että ahdistus lomasäistä tai oikeastaan niiden puutteesta kävi ylivoimaiseksi sekä minulle että miehelle. Suomen suvi näyttää taas pahinta puoltaan seuraavien viikkojen aikana ja nytkin sataa kaatamalla. Loma kolkuttaa ovelle tämän viikon perjantaina…

Muistan elävästi toissa kesän lomasäämme – ne masentavat +13 astetta ja päivästä toiseen jatkuneen sateen. Nyt alkoi uhkaavasti näyttää, että tämän kesän lomasäät kaartuisi samaan suuntaan ja sitä kurjuutta en enää halunnut kokea. Tilanne korjaantui liki pitäen yhdellä napinpainalluksella ja kas vain, kurjat Skandinavian sateet ja pilvet väistyivät tieltämme ostaessamme äkkilähdön lämpöön. Parin viikon päästä lennämme upealle pienelle Kreikan saarelle vuoristomaisemia ja kirkkaan turkoosia vettä ihastelemaan. Että vaikka ulkona sataa vettä, niin just nyt päässä paistaa aurinko! En sittenkään joudu viettämään koko lomaa arvaamattomien ilmamassojen armoilla!

Loma on toki loma, vaikka taivaalta sataisi pieniä miehiä. Kyllä sitä osaa rentoutua ja palautua työelämästä vähemmänkin upeassa säässä, mutta meillä ihmisillä on tapana ladata tähän kuukauden mittaiseen kesälomaan niin paljon odotuksia. Se on jotain, mitä useampi meistä odottaa koko vuoden ja on selvää, että loman aikana haluaa nauttia ulkona olemisesta ja kauniista säästä. Ei heinäkuussa kuulu olla 13-16 asteen lämpötiloja ja sataa vettä kaatamalla päivätolkulla kovista tuulenpuuskista puhumattakaan. Mieliala painuu matalaksi väkisinkin ja kyllä, myönnän suoraan, että minun lomani menee hieman pilalle kurjien ilmojen takia.

Tämä loma oli äkillinen päätös. Mutta siksi kai niitä äkkilähdöiksi kutsutaankin. Saimme hyvään hintaan upeaan kohteeseen viikon matkan ja itse asiassa suon sen erityisesti miehelleni. Hän on ollut kovin stressaantunut työstään ja aika hiljaa kärsinyt siitä itsekseen. Toivottavasti tämä kahdenkeskinen reissu auttaa häntä irrottamaan ajatukset työstä ja pääsemään oikein kunnolla rentoutumisen makuun. Ei tämä kevät kiireettömin mahdollinen ole itsellenikään ollut, joten reissu tekee varmasti hyvää meille molemmille. Onneksi kodin- ja koiranhoito onnistui jälleen helposti ja pääsemme matkaan ilman ihmeempiä järjestelyitä. Onnea on ihana äiti. Ja tytär tietenkin. Kiitos.