Joulupuu on rakennettu

Joulukuusi tuli kotiin viikonloppuna. Se menee kyllä juuri niin kuin mies sanoi – joulukuusi on joulun kruunu, se tuo sen viimeisen silauksen kotiin.

_MG_1102.jpg

_MG_1106.jpg

Tänä vuonna kuusi sai vain valkoista ja hopeaa ylleen. Tänä vuonna puuksi valikoitui myös aiempaa pienempi kuusi. Näyttäisi siitä pari oksaakin puuttuvan ja runkokin on vähän kiero, mutta muuten se on vallan ihana!

_MG_1209.jpg

_MG_1196.jpg

Vielä kun joku joulu löytäisin ihanan korin tuon jalan piilopaikaksi.

Onpa ihana tulla kotiin, kun voi ihan ensimmäiseksi sytyttää kynttilät kuuseen. Samoin aamulla herätessä. Tulee niin ihanan jouluinen olo. Jalokuuset eivät juuri tuoksu, mutta tällä nuhanenällä en haistaisi mitään muutenkaan. Tänään menin töihin tärkeään palaveriin heti aamusta ja sen jälkeen minut passitettiin takaisin kotiin sairastamaan. Ihan maailmanlopun flunssa päällä! Vielä kerkeää jouluksi paranemaan, joskin kuumemittari näytti olevan ainakin tältä illalta vähän eri mieltä.

Joko teillä on kuusi kotona?

Joulu on yllätysten aikaa

Raahauduin räkäisenä ja rähjääntyneenä ovelle sen soidessa – en tosiaankaan odottanut ketään tai mitään ja hetkellisesti pohdin, josko jättäisin ihmisparan seisomaan ovelle. Vilkaistuani ikkunasta, näin pihatiellä kuitenkin Postin auton. Kuitattuani paketin, ilahduin suunnattomasti – yksi tämän vuoden yhteistyökumppaneistani toi peltisessä maalipurkissaan jouluisen yllätyksen!

_MG_1149.jpg

Teimme Teknoksen kanssa upean yhteistyön loppukeväästä. Kesäkeittiömme ja edellisenä vuonna rakennettu jatkopala terassiin kaipasivat kipeästi öljyä ja Teknoksen kanssa takapihamme sai uuden, upean harmaan ilmeen. Olin tästä yhteistyöstä hyvin iloinen ja nyt Teknos ilahdutti uudelleen joulumuistamisella.

_MG_1184.jpg

Ihanaa on myös, se, että koiraherra on selvästi parempi ja alkaa olemaan oma normaali itsensä uudelleen aloitettujen lääkkeiden tasatessa taas olon. Näissä kuvissa yhdistyy siis kaksi oikein ihanaa ja sydäntälämmittävää asiaa.

_MG_1161.jpg

_MG_1162.jpg

_MG_1163.jpg

_MG_1186.jpg

Ihanaa jouluviikon alkua!

Joulun perinteiset – flunssa ja hyväntekeväisyys

Tämän viikonlopun aikana on tullut hoidettua kaksi perinnettä, jotka toistuvat itselläni joka joulu; tullut sairastuttua flunssaan ja hoidettu joulun hyvä teko. Aloitetaan ensimmäisestä.

Muistan tältä istumalta ainakin viisi perättäistä joulua, jolloin olen AINA ollut flunssassa. En juurikaan sairastele, mutta jostain syystä jouluksi saan aina flunssan. Syksy on perinteisesti kiireistä ja flunssan täyttämää aikaa. Mies oli puolikuntoisena monta viikkoa ja aiemmin tällä viikolla sairastui tytär ja sai vielä korvatulehduksenkin. Tiesin olevani seuraavana vuorossa, onhan joulu ihan nurkan takana, heh. Eniten vaivaa kova kurkkukipu, joka on vienyt myös äänen. En ole enää edes laskenut montako kuppiä teetä tai kuumaa glögiä on tänään mennyt kurkusta alas mynthoneista puhumattakaan. Tuntuu, kuin nielisi tikareita ja nenänpielet aukeaa vereslihalle niistämisestä ihan kohta.

_MG_1097.jpg

Tästä valitusvirrestä ja flunssasta huolimatta alkaa mieli kuitenkin jo pikkuhiljaa rauhoittua.

Tulevalla viikolla kalenteri ammottaa tyhjyttään pakollisista menoista, ihan niin kuin alunperin suunnittelinkin. Jouluviikolla en suostu enää ottamaan stressiä mistään tai juosta minuuttiaikataululla. Kotia siivoillaan pikkuhiljaa kuntoon, kylppäri ja sauna on jo pesty. Normaalilla siivouksella mennään kuitenkin tämä joulu, yhtäkään kaappia tai uunia en ala siivoamaan tai kuuraamaan. Kukaan ei niitä kaappeja katsele ja kinkku paistuu rasvaroiskeisessa uunissa ihan yhtä hyvin!

_MG_1099.jpg

Viikonloppuna hoidettiin rauhassa viimeisiä lahja-asioita kuntoon ja monivuotisen perinteen mukaisesti meidän perhe muisti tänäkin jouluna jonkun vähävaraisen perheen lasta. Hope-yhdistyksen kautta ostimme jollekin 15-vuotiaalle pojalle lahjakortin toivomaansa vaateliikkeeseen. Se toivottavasti tuo hyvän mielen hänelle – meille se ainakin teki sen. Pisti taas perspektiiviin omia raha/lahjamietintöjä… Pieni vaiva, eikä rasittanut omaa taloutta, mutta saattaa merkitä jollekin toiselle ihan koko joulumielen verran. Saan myös ilokseni jakaa hyvää mieltä työni puolesta työnantajani lahjoittaessa joka joulu rahaa hyväntekeväisyyteen. Tänä vuonna valitsemani kohde oli varmasti jokaisen sydäntä riipaiseva Syyrian sota ja siellä hätää kärsivät lapset. Näitä asioita meidän jokaisen on hyvä välillä muistaa ajatella, varsinkin jouluna, jolloin perhe, turvallinen koti ja ympäristö, läheisyys ja hyvä mieli korostuvat.

Meillä täällä koti on nyt täydessä jouluasussaan kuusta myöten, sillä eilen kannettiin kuusi sisään. Kynttilät lepattaa joka nurkassa ja kukat ja jouluiset esineet koristavat kotia. Mausteiset joulun tuoksut leijailee keittiöstä ja glögikattila kuumuu flunssaista kurkkua lämmittämään tasaiseen tahtiin. Näitä tunnelmia välitän teille enemmän tulevalla viikolla. Nyt taidan kuitenkin laahustaa petiin nukkumaan tätä tautia pois näin neljännen ja viimeisen adventin kunniaksi.

Iloa ja rauhaa alkavaan jouluviikkoon ja pysykäähän terveinä!