Checklist -blogissa sisustetaan helsinkiläisen Heidin vaaleaa rivitalokotia avarasti ja hillitysti erilaisilla materiaaleilla ja kontrasteilla. Kodin jatkeena on pieni tanskalaishenkinen takapiha kesäkeittiöineen, kakkoskotina toimii kesämökki vehreällä tontilla. Perheessä rakastetaan matkustamista, juhlien järjestelyä, remontoimista, illanistujaisia ja leipomista. Blogiin päivittyykin laajasti sisustus -ja remonttijuttuja niin kotoa kuin mökiltä, herkullisia reseptejä ja kattauksia arkeen ja juhlaan, matkakertomuksia sekä terveyspainotteisia aiheita polveilevan tarinalliseen tyyliin.
Melko uskomatonta, että olen jo kahden vuoden ajan taltioinut tänne kaikkien luettavaksi tarinoita elämästäni ja kuvia kodistani ja muista henkilökohtaisista asioista. Välillä sitä unohtaa, että se mitä tänne laitan, on ikuisesti kaikkien saatavilla. Välillä tuo ajatus on ihan kamalan outo ja pelottavakin ja joskus se suodattaa ihan tosissaan sitä mitä blogiin taltioin. Tottahan jonkinlainen suodatin on koko ajan päällä, jokainen ymmärtää, että niitä kaikkein henkilökohtaisimpia asioita ei nettiin tungeta, niistä puhutaan perheen ja sydänystävien kanssa.
Välillä blogeja pidetään pinnallisina, jossa eletään omassa pienessä onnellisessa kuplassa, hehkutetaan vaan kaikkea hyvää ja asutaan kauniissa kodeissa serviettien taittelemista tai sohvatyynyjen värejä pohtien. Niin, aika moni meistä pitää blogeja sellaisena hyvän mielen paikkana. Rentoutumisen ja kevyiden asioiden paikkana, olit sitten se kirjoittaja tai lukija. Sellaisena, jossa voi hetkeksi heittää huolet ja murheet ja katsella kauniita kuvia, lueskella keveitä aiheita käsitteleviä tekstejä, sitä rankkaa kun tulee heti, kun katsoo vaikkapa uutiset. Kieltämättä lähipäivinä on tuntunut vähän oudolta pysytellä näissä huolettomissa aiheissa, kun maailmassa myllertää ihan todella. Ihan tässä omassakin maassamme. Välillä tekisi mieli kirjoittaa pakolaisongelmista, hallituksen juuri tekemistä leikkauksista, taloustilanteesta ja vaikka mistä. En kuitenkaan katso sen sopivan blogini linjaan, mitenkään ongelmia maton alle lakaisten. Onhan tämä nyky maailmanmeno ihan hurjaa ja välillä sitä ei pieni ihminen ymmärrä edes, että mitä tästä vielä tulee ja mihin tämä kaikki johtaa…
Keveillä aiheilla, niitä syvällisempiä ja pohtivampia postauksia unohtamatta, jatketaan edelleen. Bloggaus on kivaa vastapainoa kiireiselle työlle ja opiskelulle sekä fyysiselle treenaukselle. Bloggaus on valokuvaamista, jossa haluan kehittyä paremmaksi, bloggaus on kirjoittamista ja ajatuksen virtaa, jota minä tarvitsen ja jolla ruokin sitä luovaa puoltani. Bloggaus on kanssakäymistä muiden ihmisten kesken ja vuorovaikutusta parhaimmillaan;
Se mitä blogiini laitan, on vain puolet siitä, mitä sinä näet, koet ja tunnet blogiani lukiessasi. Sinä täytät siitä sen toisen puolen sillä, mitä sinä näet, koet ja tunnet blogiani lukiessasi.
Olen onnellinen siitä, että blogini lukijamäärä kasvaa koko ajan ja teitä on koko ajan enemmän siellä ruudun takana, ainakin jos on tilastoihin uskominen. Enpä olisi uskonut kaksi vuotta sitten, että homma jatkuu edelleen ja tämä koko juttu tuottaa niin paljon iloa ja sisältöä elämääni. Kuulisin mielelläni mitä sinä tahtoisit blogiltani enemmän? Jotain postausaiheita kenties? Ruusuja? Risujakin, jos katsot aiheelliseksi.
Postauksen kuvituskuvina ihan ensimmäisten postauksieni kuvia – minä, rakkaimmat karvalapseni, joista toisen menetimme aikalailla vuosi sitten (miten kipeä muisto sekin!), rakkaus hyvään ruokaan sekä vielä suurempi rakkaus matkailuun, sisustamiseen, kauniisiin kattauksiin, asetelmiin ja leikkokukkiin. Siis kaikkea arkista ja kaunista, mitä elämässä on.
Kiitos siitä, että Sinä olet löytänyt blogiini. <3 Ja kiitos kaikille kommentteja jättäneille, luen joka ikisen aina hartaudella! Jätäthän niitä siis myös jatkossa!
Onnittelut 2-vuotiaalle blogille! Lukijana ja itsekin bloggaajana pidän nimenomaa hyvän mielen kirjoituksista ja sellaisia blogeja tulee luettua paljon mistä inspiroituu ja ammentaa ideoita. <br />
<br />
Pidän tavastasi kirjoittaa. Juttujasi on mukavaa ja helppo lukea ja kaikki blogissasi olevat kuvat ovat selkeitä ja kauniita.
Kiitos Marie. Hyvän tuulen blogeja minäkin luen itse. Blogit, oma sekä muiden, on nimenomaan niitä arjen pakopaikkoja 🙂
Onnea, Onnea 🙂
Kiitos S! 🙂
Paljon Onnea kaksivuotiaalle ♥ Itsekin pidän tavastasi kirjoittaa. Tekstit on kivasti kirjoitettu ja aidosti. Hyvä mieli tekstiä lukiessa on myös tärkeää, mutta elämä on elämää ja joskus on ihan kiva kuulla muutakin kuin sisustamisesta jne. Jokainen bloggaaja on kuitenkin myös paljon muuta kuin bloggaaja…jokaisen elämässä tapahtuu paljon muutakin kuin blogiin liittyvää. Elämänmakuinen blogi on paljon parempi kuin liian "asiallinen" blogi, you know :)<br />
<br />
Jatka samaan malliin vaan, oikein mukavaa loppuviikkoa ja tulevaa viikonloppua ♥
Kiitos! ♥ Pidän itse hurjasti kirjoittamisesta ja sanat ja lauseet syntyvät vähän kuin itsestään. Ei koskaan tarvitse puristaa tekstejä ulos ja ehkä siitä tulee se tietynlainen sujuvuus? Olen ehdottomasti samaa mieltä, että hyvässä ja mielenkiintoisessa blogissa on jotain vähän pintaakin syvemmältä. Sehän kysyy tietysti heti toisenlaista rohkeutta bloggaajalta paljastaa arkoja asioita, mutta se kyllä antaa niin paljon enemmän myös lukijalle.Itse kirjoittelen jonkin verran myös henkilökohtaisemmista aiheista ja ainahan ne toki saa enemmän vastakaikua lukijoilta, kuin sohvatyynyjen väri… ;)<br />
<br />
Kiitos. Hyvää viikonloppua sinne myös! ♥
Voi, miten ihanasti sanottu! Kiitos Jossu ♥ Tämä kaksi vuotta on kyllä lentänyt kuin siivillä ja miten paljon elämässä onkaan siinä ajassa tapahtunut…<br />
<br />
Meillä kyllä juttu luisti, kun tavattiin! Ihan kuin oltais tunnettu kauemminkin! 🙂 Toivottavasti tavataan pian uudelleen! ♥
Onnea 2-vuotiaalle! Olen samaa mieltä siitä että maailmalla velloo kaikenlaista ikävää ja niistä en omassa blogissakaan halua kirjoittaa. Sitä se tosiaankaan ei tarkoita etteikö niitä ajattelisi ja pohtisi. Oma blogini on tarkoitus olla itselle pakopaikka pahasta maailmasta, huoletonta vaan. Toivottavasti myös lukijoille.
Kiitos Mallu! Juuri näin. Se, että niitä ei itse tuo esiin eri medioissa (blogi, Facebook jne.) ei tarkoita sitä, etteikö niistä asioista olisi huolissaan, peloissaan ja mitä muuta vaan. Meistä jokainen tietää mitä maailmalla tapahtuu, sen vastapainoksi on kiva saada jotain aivot narikkaan -tekstiä ja kuvia ja minä ainakin mielelläni tuon ihmisille mieluummin hyvää mieltä ja kaunista katseltavaa, kuin pahaa mieltä ja ahdistusta.
Ihana sinä! ♥ ♥ Onnea blogisynttäreiden johdosta, alat olemaan sinäkin kohta "eläkeläisbloggaajaosastoa", senkin konkari. 🙂 Kivaa iltaa! ♥
Kiitos Miia ♥ Konkarista en tiedä…. mutta mahtavaa saada tehdä tätä kaikkien teidän ihanien CASAlaisten kanssa! ♥
Onnea kaksivuotiaalle blogille, kyllä se aika vaan meneekin nopeasti bloggaillessa ja mukavaa välillä katsella kuvia monienkin vuosien takaa! Rentouttavaa viikonloppua ♥
Kiitos Suski! ♥