Alkusyksyn vaikeutta (vai haikeutta)

Tänä aamuna oli sumuista ja kosteaa, oikea kunnon syksyinen aamu!

Tähän vuodenaikaan on aina jotenkin vaikeaa pukeutua, varsinkin nyt, kun sää on tosi ihmeellinen; aamuisin on koleaa ja kosteaa, mutta iltapäivällä mittari kipuaa parinkympin tuntumaan – laittaako takin vai pärjääkö vielä pienellä kerrospukeutumisella puseron ja paksun neuletakin kanssa? Tarkeneeko ballerinoilla, pitääkö laittaa sukat ja tennarit, mitään nilkkureita ei voi vielä ajatellakaan. Kenkädilemma. Ja takkidilemma.

Lisäksi hieman höntti olo on vaivannut, sillä kurkkuun pyrkii pieni karheus ja nenän tukkoisuus ei ole enää allergiaa. Varmaan viikon olen miettinyt tuleeko flunssa vai ei. Mielellään kuitenkin ei. Eilen makasin koko illan töiden jälkeen sängyssä katsellen Ruutu Plussasta Master Chef Australian jaksoja. (En millään malttanut odottaa, että lemppariohjelmani alkaisi taas pyörimään telkkarissa, joten olen kesän ajan katsellut niitä maksullisesta Ruudusta.) Yritän ottaa levon kannalta nyt tämän viikon töiden jälkeen, ettei vaan tulisi kipeäksi. Tänään illalla keitän lääkkeeksi paahdettua kurpitsakeittoa inkiväärillä ja valkosipulilla ja painun saunaan. Jospa se tepsisi.

Alkavaan syksyyn kuuluu edellämainittujen vaate- ja flunssahaasteiden lisäksi olennaisesti myös pieni tunnelmointi. Olen jo useana iltana poltellut kynttilöitä kotona, vaikka koko kesä on niitä mökillä tullut poltettua iltahämärän hiivittyä. Tulee niin kotoinen ja lämmin fiilis. Yhden kanervankin ostin jo olkkarin pöydälle. Pakko muuten vielä kertaalleen fiilistellä tuota mattoa – se on aivan kertakaikkisen ihana! Ihastelen sitä joka päivä, joten kerrankin loistava matto-ostos!

Muutoin olen jotenkin ollut aivan jumissa olkkarin sisustuksen kanssa. Iso peili on upea, mutta mitä ilmeisemmin väärällä korkeudella, sillä joku siinä tökkii, enkä ole tyytyväinen. Tasapainoton tunne olkkarista ei ole kaikonnut, sillä en ole mistään vielä löytänyt mieleistäni sivupöytää sohvan viereen ja nyt koko sohvaseinän painopiste on peilissä. Yhden valaisimen tilasin sille olemattomalle sivupöydälle, mutta se lähti samantien palautukseen. Ei ollut hyvä. Jotain ryhtiäkin tila tarvitseee. Mustaa? Olisiko musta pöytä hyvä? Vai riittääkö musta valaisin?

Näitä elämän suuria ongelmia tässä puidaan, heh… Onneksi on aikaa miettiä ja makustella!

 

4 kommenttia “Alkusyksyn vaikeutta (vai haikeutta)

  1. Kauniilta kyllä näyttää!Miten olisi puunsävyinen puinen/bambu sivupöytä/penkki tms?Sopisi kauniisti mattoon:)

    1. Kiitos Nanna! No itse asiassa tässä onkin käynyt jo nopea käänne! Hain töiden jälkeen äidiltäni isäni vanhan seinäkaapin ja mallailin sitä pöydäksi. Nyt näyttää vahvasti siltä, että pienellä mietinnällä ja pienellä fiksauksella se jää meille toimittamaan pöydän virkaa! ?

  2. Minäkin olen poltellut kynttilöitä ja ostin jo villaisen torkkupeiton sohvalle odottelemaan kylmiä kelejä. Lapset on kyllä käyttänyt sitä iltasella. Aivan ihana peitto Pentikiltä. Nimi on Aukusti. Minä en ole ennen tiennytkään, että kanerva ja calluna menestyvät sisällä. Olen aina luullut, että ne on vain ulkokukkia. Eilen itseasiassa luin netistä tästä.:) Ajattelin ostaa niitä parvekkeelle, kun kesäkukat kuolee. Sisälle voisi ostaa vaikka huomenna, kun minulla on tapana ostaa perjantaisin kukkia kotiin.

    1. Kynttilät, viltit ja ihan vaan yleinen fiilistely on pimeiden vuodenaikojen parasta antia. Onneksi ihan vielä ei ole päivänvalosta puute, mutta nopeasti illat alkaa jo hämärtyä. No ei ne kanervat kyllä oikeastaan sisällä menestykään. Itselläni onkin tapana kuivattaa ne paikalleen, näyttää kauniilta niinkin.:)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *