Töissä kanssani

Päätin pitkästä aikaa tehdä ”Päivä kanssani” -postauksen. Itse tykkään lukea sellaisia muiden blogeista, ne avaavat aina enemmän lukijoille. Tosin oma päiväni oli sikäli tylsä, että tarina rajoittuu oikeastaan kotiin ja työhön. Mutta ehkäpä teille selviää sitäkin kautta jotain uutta! Nyt alkaa tämä päivä kääntyä jo myöhäisiltaan, mutta aloitetaan kuitenkin aamusta – tervetuloa mukaan!

06:10 herään ja käyn pikaisesti suihkussa. Valmistaudun töihinlähtöön aamutelkkaria sivusilmällä seuraten, meikaten ja sitoen hiukset nutturalle.

07:10 juoksen bussiin kolmen minuutin varoajalla, menen koko työmatkan poikkeuksellisesti julkisilla, enkä osittain miehen kyydillä hänen jäätyään nukkumaan ja viettämään vapaapäivää. 25 minuuttia myöhemmin astelen toimistoon valmistamaan itselleni vihreää teetä ja syömään aamiaista. Edellispäivän asiakastilaisuuden jäljiltä jääkaapissa on vielä cateringin sinne pakkaamia tarjoiluita. Nam. Aamiaisen syön työpöydän ääressä lueskellen meilejä ja aloitellen päivän töitä. Jäsentelen usein joko edellisenä päivänä töistä lähtiessäni tehtävät asiat seuraavaa päivää varten tai sitten teen sen aamulla. Joskus on asioita, joita voi lykätä päivätolkulla (välillä olen tosi hyvä siinä!) ja joskus päivä täyttyykin täysin odottamattomista asioista!

Tänään kuitenkin seuraavat pari tuntia menee tiukasti koneen ääressä suunnitellusti. Aamupäivällä valmistelen mm. uutta tuotetta varten esitettä; käsittelen kuvan photarilla, taitan esitteen taitto-ohjelmalla, kyselen siihen tarvittavia tietoja johdolta ja odottelen vastauksia. Tällä välin soittelen painoon varmistellen, että perjantain asiakastilaisuuteen on varmasti tulossa tarvittavat materiaalit ajoissa – viime tinkaan menee, mutta kyllä ne kerkeää. Pakkaan myös goodie bageja perjantain tilaisuuteen, kivaa puuhaa!

Seuraavaksi meilaan digistudiolle ja annan toimeksiannon nettisivun muutoksia koskien. Sen jälkeen alan tekemään leiskaa kyseiselle uudelle sivulle; etsin kuvapankista liki puolen tunnin ajan päässäni olevan vision mukaista kuvaa, mutta ei tunnu löytyvän. Joudun varmaan tekemään kompromissin. Mietin (tai yritän miettiä) nasevia lauseita ja uutta slogania asiakkaiden houkuttelemiseksi ja kirjoitan tekstejä nettisivuille. Heittelen ajatuksia ilmaan vieruskavereille ja purskahdan jonkun maailman älyttömimmälle idealle ääneen niin, että kyyneleet vain valuvat! Mahtavat työkaverit ovat yksi tärkeimmistä asioista itselleni työviihtyvyyden takaamiseksi!

11:30 Kipaisen nopeasti Stockalle hakemaan lounasta. Ei tee mitään mieli, joten nappaan valmiin siskonmakkarakeiton ja teen cateringin left overeista vielä leivän keiton kaveriksi. Jälkiruoaksi nautin kollegan tuoman smoothien – hän oli lähtenyt lounaalle tajuamatta, että asiakas tulisikin hoitamaan paperityöt juuri silloin. Hoidin asiakkaan hänen puolestaan ja kiitokseksi ryystin mansikka-banaani-smoothien jälkkäriksi. Ei olisi tarvinnut, tottahan työkavereita jeesataan, mutta tässä yksi syy lisää miksi koen, että minulla on upeat ja muita huomioivat kollegat! Itsekin turvaudun tosi usein viisaampien apuun ja aina saa vinkkejä ja vastauksia niitä tarvitessa.

Iltapäivällä työstän isompaa projektia – työn alla on viestintästrategian laatiminen yhdessä parin kollegan kanssa. He tosin työskentelevät toisessa kaupungissa, joten yhteistä brain stormia on vaikea järjestää ainakaan fyysisesti. Itse en pidä ideoiden heittelemisestä meilitse tai videon välityksellä – jotenkin koko luovuuden puuska kärsii, kun energiaa ei pysty samalla tavalla aistimaan, saati esittämään asiaa ainakaan pelkällä meilillä.

Projektin tässä kohtaa teen aika paljon itse tätä luovempaa puolta ja nimen omaan ideointia, pää ihan pursuaa kaikkea hullua ja jätän tietoteknilliset ratkaisut niitä paremmin osaaville mielelläni. Toki nekin putoaa pöydälleni joku päivä projektin edetessä ja tarvitsen niitä alkaa opettelemaan, mutta nyt keskityn mielelläni visuaaliseen puoleen sekä kampanjapohdintoihin. Olen viime vuosina tehnyt todella paljon töitä brändäämisen parissa ja olen havainnut olevani siinä ihan omalla maaperälläni. Mahtavaa löytää oma juttu – ei ole turhaan mennyt vuosien aikuisopiskelu ja uusiin hommiin kouluttautuminen! Se jos jokin on palkitsevaa. Kaiken tämän kerrottuani huomaankin nyt miksi mm. blogi jää työn jalkoihin – kun tekee työkseen luovia hommia ja ihan aidosti sitä mistä tykkää – ottaa kuvia, käsittelee niitä, miettii visuaalisia ratkaisuja, yrittää olla kekseliäs sanoin ja kuvin ja tuottaa jatkuvasti sisältöä muille ja muiden tarpeisiin – ei potkua riitä välttämättä enää vapaa-ajalla.

Työpäivän osalta päivä alkaa olemaan paketissa neljän nurkilla. Taas meni ylitöiksi puolen tunnin verran, olin sen verran aiemmin taas töissä. Eihän yksi puolituntinen ole mitään, mutta herkästi niitä kertyy yksi toisensa jälkeen… Takana on jo alkuviikon osalta 10-tuntisia päiviä, joten huomaan olevani aika väsynyt ja työkavereiden mukaan ”hepuloin”. Siis nauran päättömille jutuille ja puhun muutenkin puuta heinää. ? Tytär lähti Pariisiin lomailemaan (miten niin kateellinen) ja me päätettiin miehen kanssa syödä tänään ulkona. Kotimatkalla huomaan kuitenkin olevani niin väsynyt, että hyvä jos silmät pysyy auki! Treffaan miehen puolivälissä matkaa ja koukkaamme sittenkin kaupan kautta kotiin, en jaksa lähteä enää mihinkään erikseen. Kotona teemme nopeasti täytettyjä uuniperunoita ja alamme katselemaan Netflixistä aika surkeaa leffaa, jossa on Adam Sandler ja Chris Rock. Oliskohan nimeltään Viikko ennen häitä. En voi erikseen suositella.

Istun sohvalla kirjoittamassa samalla tätä postausta ja muistan äkkiä laittaneeni myös pesukoneen pyörimään. Äh, pyykit täytyy vielä ripustaa. Ja nyt muistan myös, että kameran muistikortti on otettava huomenna töihin, siellä on kuvia, joita tarvitsen. Mies lähti viemään koiraa iltalenkille, tulee sekin ajatus mieleen, että olisi mukava kirjoitella pennunkin kuulumisia pitkästä aikaa, se on jo iso, 20-kiloinen tyttö! <3

Nyt katson leffan loppuun ja painun saman tien vällyjen väliin. Huomenna päivä jatkuu töiden jälkeen kollegoiden kanssa vielä iltamenoissa, joten pakko mennä keräämään voimia. Sellainen päivä tänään.