Checklist -blogissa sisustetaan helsinkiläisen Heidin vaaleaa rivitalokotia avarasti ja hillitysti erilaisilla materiaaleilla ja kontrasteilla. Kodin jatkeena on pieni tanskalaishenkinen takapiha kesäkeittiöineen, kakkoskotina toimii kesämökki vehreällä tontilla. Perheessä rakastetaan matkustamista, juhlien järjestelyä, remontoimista, illanistujaisia ja leipomista. Blogiin päivittyykin laajasti sisustus -ja remonttijuttuja niin kotoa kuin mökiltä, herkullisia reseptejä ja kattauksia arkeen ja juhlaan, matkakertomuksia sekä terveyspainotteisia aiheita polveilevan tarinalliseen tyyliin.
Havahdun aamulla herätysäänen itsepintaiseen rinkutukseen. Päässä tuntuu oudolta, ihan kuin joku hakkaisi vasaralla ohimoihin ja koko päälakea kiristäisi tiukka pipo. Kampean itseni lääkekaapille, nielaisen annoksen triptaania, migreeniin määrättyä täsmälääkettä ja yritän alkaa valmistautumaan töihinlähtöön. Yläkropassa alkaa tuntumaan oudolta. Painontunne valuu raskaana tuntemuksena ensin korvilta niskaan ja sieltä hartioihin tehden käsivarret velton tuntuisiksi. Olo tuntuu jähmeältä, voimakkaasti väsyneeltä ja käyn hitaalla. Aivot ei jotenkaan toimi normaalilla nopeudella. Lääkkeen sivuvaikutuksia. Päänsärky lievenee tunnin sisällä jättäen jälkeensä oudon kuminan päähän. Se ei ole varsinaista särkyä, mutta olo ei ole normaali. Pienikin ponnistelu tai alaspäin kumartuminen saa ohimot halkeamaan kivusta. Ei tee mieli puhua töissä kenenkään kanssa ja korviin sattuu äkilliset äänet. Ne tuntuvat kovilta muutenkin. Silmiin sattuu kirkas auringonvalo työpöydän näytöistä puhumattakaan. Jotenkin sitä sinnittelee päivän töissä, vaikka en tiedä miten. Salille ei pääse. Päänsäryssä ei pysty mennä treenaamaan. Harmittaa sekin vietävästi.
Iltapäivällä kotiin mennessä särky alkaa taas yltymään ja kävelen suoraan lääkekaapille. Tällä kertaa on otettava annos itselläni parhaiten toimivaa aspiriinia tai buranaa. Tekee mieli mennä nukkumaan, sillä usein pienten unien jälkeen särky on tasoittunut. Ilta menee pienessä kohmeessa särkykohtauksen jälkifiiliksissä. Sama rumba jatkuu aamulla Päiväni Murmelina -leffan tyyliin; herään jälleen päänsärkyyn ja päivä on toisinto edellisestä. Tätä on kestänyt kaksi viikkoa.
Tervetuloa migreenipotilaan maailmaan.
Liki kahden viikon ajan kestäneen päänsärkyvaiheen jälkeen triptaaneja karkin lailla aamupalaksi napsineena raahaudun työpaikkalääkärille. Menen saman lääkärin puheille, jonka vastaanotolla olen käynyt aiemmin ja joka oikeasti ymmärtää oman tyttärensä migreenistä, mitä se pahimmillaan on. Minulle vaihdetaan lääke, sillä koen nykyisen aiheuttavan liikaa pöhnäistä oloa. Siirryn sumatriptaanin käytöstä eletriptaaniin ja lisäksi lääkäri suosittaa estolääkityksen aloittamista. Migreeniin ei ole suoranaista estolääkettä, mutta sen hoitoon käytetään tunnetusti oireita vähentäviä, muihin sairauksiin käytettyjä lääkkeitä. Lääkäri katsoo verenpainelääkkeen sopivan minulle parhaiten. Pohdin sitä pitkään. Tuntuu hullulta alkaa syömään verenpainelääkettä, vaikka ei ole verenpainetta. Muita vaihtoehtoja olisi ollut epilepsialääke tai masennuslääke, mutta ne vasta saikin minut takajaloilleni! En kuitenkaan kestä tätä päänsärkyäkään ja jotenkin päällä oleva kierre on saatava poikki. Haen apteekista lääkkeet ja vastahakoisesti aloitan kuukauden testikuurin.
Sivuoireena verenpainelääkkeestä voi tulla huimausta, sillä verenpaine laskee lääkkeellä. Sitä ei ole esiintynyt vielä ainakaan näiden viiden päivän aikana, vaikka aika alhainen on tuo oma jo valmiiksi. Migreenin uskotaan johtuvan aivoissa olevien verisuonien turpoamisesta. Verenpainelääke tasaa mm. verisuonien seinämiä, joten se toivottavasti pian alkaa myös helpottamaan päänsärkyäni. Lääkäri suositti myös käyntiä neurologin vastaanotolla ja se voisikin olla seuraava askel. Haluan kuitenkin katsoa ensin miten estolääkitys alkaa puremaan.
Tämä päänsärkykierre alkoi poikkeuksellisesti ilman auraoireita. En siis kirjaimellisesti nähnyt sen tulevan, vaikka omalla kohdallani onkin vaikea auraoireista huolimatta ennustaa, tuleeko päänsärky. Kärsin nimittäin usein auraoireista ilman varsinaista päänsärkyä, mikä on tietysti ehkä mieluisampi versio kuin tämä päänsäryllinen. Tällä kertaa alkoi vain päänsärky. Onkin outoa, kun tämän parin viikon särkyajanjakson aikana olen saanut auraoireita kesken särkykohtauksen. Sellaista ei ole ennen sattunut, yleensä auraoireet tulevat aina kohtauksen alussa. Näköhäiriöt kestää onneksi lyhyen aikaa, pahimmillaan kymmenisen minuuttia, parhaimmillaan kymmeniä sekunteja.
Pidän tällä hetkellä päänsärkypäiväkirjaa ja mitä lääkkeitä olen joutunut ottamaan särkyyn. Se helpottaa, jos asioita lähdetään tutkimaan tarkemmin. Migreenillä ja elämäntavoilla on tiukka yhteys toisiinsa. Omissa elämäntavoissa ei ole ihan heti tunnistettavia ongelmakohtia; en tupakoi ja alkoholia käytän hyvin kohtuullisesti, useimmiten niukasti. Harrastan säännöllisesti monipuolista liikuntaa ja panostan terveelliseen ruokailuun. Mutta kun ihminen on asioidensa summa, ei pelkkä fyysinen hyvinvointi ole avain kaikkeen. Useimmiten migreenin aiheuttaakin asia, johon ei olekaan niin helppo vaikuttaa; stressi. Vaikeaa siihen vaikuttamisesta tekee sen, että jos ei itse koe olevansa stressaantunut. Näin taisi käydä myös minulle ainakin tämän särkyputken kohdalla. Näin jälkikäteen ajateltuna onhan tässä ollut muutama oikein iso ja muutama pienikin stressiä aiheuttava aihe, joita olen työstänyt sekä tietoisesti että varmasti myös taka-alalla tiedostamatta. Migreenikohtauksille tyypillistä onkin, että kohtaukset pysyvät loitolla suurimmassa puristuksessa ja iskevät päälle vasta kun tilanne alkaa laukemaan. Tämä sopiikin ajankohdallisesti täydellisesti omaan tilanteeseeni. Juuri nyt, kun kaikki hommat on jo taputeltu ja kaikki vielä menivät niin kuin pitikin ja olen iloinen ja onnellinen, alkaakin tämä päänsärkyhelvetti.
Voin vain toivoa, että kohta alkaa helpottaa. Migreeni vaikuttaa elämään niin kokonaisvaltaisesti. Se sotkee arkielämän kokonaan ja osin muukin perhe joutuu elämään migreenipotilaan armoilla. Varovaisesti tässä mietin, että onkohan tänään parempi päivä. Ainakaan pää ei tunnu tänään siltä, että sitä hakattaisiin lekalla. Saattaisiko tänään olla jopa lääkkeetön päivä? -Sitä en vielä uskalla toivoa. Lääkäri ”lohdutti” humoristisesti, että usein migreeni loppuu vaihdevuosiin. Ja jos ei, niin sitten se seuraa hautaan asti. Heh.
Peukut pystyyn, että tilanne rauhoittuu pian ja päänsärky loppuu. ♥<br />
<br />
Tuo on harmillista, että keho alkaa reagoida stressiin vaikka itse ei stressaantuneeksi (tai ainakaan kovin paljon) itseään tunne. Täällä on ollut useamman viikon vatsaongelmat jälleen päällä ja yksi syyepäily on stressi. Sehän siinä vaan on, kun en ole stressaantuneeksi itseäni kokenut ja vointikin on ollut kaikin puolin hyvä. Vaikka migreeni ja vatsaongelmat ovat molemmat omanlaisensa niin niissä on se huono puoli molemmissa, että niillä on todella kokonaisvaltainen vaikutus arkeen. Oma elämäni on viimeisen kolmen viikon ajan rajoittunut maksimissaan noin kilometrin säteelle kodista ja se jos mikä aiheuttaa hankaluuksia arkeen.
Kiitos. Sitä tässä toivotaan… tosin tämä päivä on nyt tuntunut paremmalta ja olen pärjännyt (toistaiseksi) vain yhdellä aspiriinilla. Tuntuu niin hurjalta napsia joka päivä vahvoja kolmiolääkkeitä, että olen jo aika iloinen jos normi särkylääkkeellä pärjää. Toivottavasti huomenna ei enää tarvitsisi ottaa sitäkään jos estolääkitys alkaisi vihdoin vaikuttamaan.<br />
<br />
Täältä sympatiat vatsaongelmille myös. 10 vuotta niistäkin ennen muinoin kärsineenä tiedän tarkalleen mitä sekin on. Mulla tilanteen ratkaisi neljä vuotta sitten löytynyt vilja-allergia, jota ennen yritettiin IBS:ää, keliakiaa ja sitä stressiäkin laittaa syypääksi. Viimein myös ihan luulosairauttakin. Stressi ei kuitenkaan ole vitsin aihe, vaan ihan oikeasti fyysisiä oireita aiheuttava. Olen pyhittänyt tämän vuoden hyvinvoinnille ja stressin ja kiireen välttäminen on ollut yksi listalla olleista asioista. Mielestäni olen ihan hyvin onnistunut siinäkin, mutta elämässä kun nyt sattuu ja tapahtuu tilanteita jotka nostavat stressikäppyrää, vaikkei haluaisi. Se, miten tilanteen handlaa ja miten siihen sopeutuu, on sitten omissa käsissä ja sillä tietysti voi vaikuttaa siihen käppyrän noususuhteeseenkin. <br />
<br />
Tsemppiä sinne, toivottavasti tällaiset piinaavat vaivat tulevat meillä molemmilla tiensä päähän pian! 🙂
I SO feel you ♥<br />
Toivottavasti alkaa estolääke purra. Mulle ainakin muuten Relert palauttaa toimintakyvyn paremmin kuin sumatriptaani, joten toivon et sullekin ois hyötyä tuosta vaihdoksesta.<br />
Täällä viimeiset 3 vuotta on ollut ihan järkyttävää migreenin kanssa eikä loppua näy. Viime vuonna 186 särkypäivää, eikä taida juuri parempi tulla tästäkään vuodesta 😛 Että niitä vaihdevuosia odotellessa… tai sitten ei :/
Kiitti! ❤ Lääkkeenvaihto oli tosi hyvä, Relert toimii sumatriptaania paremmin ja ikävät sivuvaikutukset on poissa. Vaikutuskin alkaa nopeammin, siitä peukku ylös! Mä vasta opettelen elämään migreenin kanssa, mullahan puhkesi se 2,5 vuotta sitten shokin ja surutyön keskellä. En tunnista vielä mitään ennakko-oireita tms. jos niitä edes mulla on. Nyt mietittynä osaan yhdistää tähän ajatukseen hillittömän muutaman päivän ajan kestäneen palelun, jota oikein ihmettelin. Se taisi olla just ennen särkyputken alkua. Tänään pärjäsin kahdella aspiriinilla, ehkä toivoa siis estolääkkeen vaikutuksen alkamisesta on.<br />
<br />
Sun migreenistä olen lukenutkin. Se ja tuo särkypäivien määrä kuulostaa aivan hullulta!! Miten tuota ihminen kestääkään? Auttaako siihen mikään?Paljon tsemppiä sinne!! ❤
Kiitos ❤<br />
Välillä auttaa, välillä ei… Tää on kyllä niin monimutkainen ja monisyinen ja monioireinen sairaus, että just kun kuvittelet ymmärtäväs tai osaavas huomata merkkejä ja tunnistavas oireita, niin ehei, tulee jotain iiiihan muuta. Mä oon sairastanut teinistä asti (vaikkakin aikuisiällä tämä helvetti onkin vasta ihan lähtenyt lapasesta) ja alan olemaan jonkinmoinen konkari ja oon myös erittäin pätevän neurologin hoidossa et jos mitään kysyttävää on, niin laita viestiä, autan jos suinkin osaan 🙂
Kuulostaa kyllä tosi kurjalta. 🙁 Ja kiitos kovasti sympatiasta ja vertaistuesta. ❤ Toivottavasti meillä molemmilla helpottaa. Mulla onneksi ollut tänään vihdoin särytön päivä! Jee!
Jes, ihan mahtavaa! Toivottavasti putki nyt katkeaa!<br />
Yks juttu muuten mitä ei voi tarpeeksi korostaa; kohtauksen riittävä lääkehoito. Jokainen vaillinaisesti hoidettu tai hoitamatta jäänyt kohtaus edesauttaa tän helvetin kroonistumista. Ja migreenikko on siitä kumma eläin, että vaikka se tietää sen, se yrittää silti pihtailla lääkkeitten kanssa ja kokeilla josko ottaisi kohta tai pärjäisi ilman ja miettii että onkohan tää nyt kuitenkaan migreeniä… ON SE. Ota lääkkeet.<br />
<br />
Mulle ohjeistettu kohtaukseen Relert pahoinvointilääke 1600-1800mg buranaa kaikki kerralla ja tän satsinhan saa ottaa kakskin kertaa päivässä. Tärkein ohje siis: Kunnolla lääkettä! 🙂
Näyttää lupaavalta – tänään jo toinen särytön päivä putkeen! Jes! <br />
<br />
Ai että, kuvailit juuri täydellisesti mun ajatukset; onko tää nyt migreeniä. Otanko migreenilääkkeen. Ei kyllä mä sittenkin otan vaan buranan. Ehkä tää menee kohta ohi itekseen…. Mä todellakin pihtailen lääkkeiden kanssa ja tiedän itsekin, että teen todella ison virheen. Tuota olen yrittänyt korjata ja onnistunutkin siinä. <br />
<br />
Aurinkoista alkavaa viikonloppua! ♥
Hei<br />
Migreeni on eritt tylsä tauti. Itse kärsin viikonloppumigreeneitä. Liittynee työstressin purkautumiseen. Olen lääkkeiden lisäksi kokeillut akupunktiota. Siitä onkin ollut apua, joskus ovat kohtaukset pysyneet poissa jopa parin kuukauden ajan.<br />
En missään nimessä sano, että lääkkeet voi jättää syömättä, mutta mikäänhän ei kai estä kokeilemasta. Vai?
Hei TB! Ja pahoittelut, että vastaan näin myöhään! Viikonloppumigreeni kuulostaa kyllä aivan karmealta – meneekö joka viikonloppu päänsäryssä? Huh, toivottavasti ei! Mä olen kokeillut aika laajasti vaihtoehtohoitoja ja olen saanut mm. vyöhyketerapiasta apua stressin aiheuttamiin suolisto-ongelmiin. Akupunktio on tuttua sekin, tosin sillä on hoidettu muita, kuin migreeniä. Migreenin aikoihin en ole akupunktiossa käynytkään, mutta juttelin siitä juuri viimeksi neulat selässäni, että ensi kerralla sitä voisi kokeilla siihenkin. En oikein pidä ajatuksesta, että pitää popsia (mitään) lääkettä vakituisesti – elän mielelläni ilman jatkuvia lääkityksiä, mutta nyt oli pakko taipua kokeilemaan tätä verenpainelääkettä estolääkityksenä. Katsotaan, josko siitä voisi jossain kohtaa luopua. <br />
<br />
Mulla tulee migreeni vähän aalloissa ja nimenomaan stressiin ja elämäntilanteeseen liittyen. Viime syksynä oli tosi pahoja kohtauksia, sitten taas loppuvuosi ja alkuvuosi täysin ilman, kunnes nyt tämä pitkä putki. Nyt on oikeastaan kaikki keväällä stressiä aiheuttaneet tekijät poistuneet, toivonkin, että nyt ei kohtauksia taas tulekaan. Tsemppiä sinne!