Paniikki nostaa päätään

Olen yleensä pyrkinyt loppuvuotta kohden vähentämään kaikenlaista ohjelmaa varsinkin viikonlopuilta, jotta joulua kohti mentäessä pystyisi alkaa rauhoittumaan. Katselin kuitenkin kalenteriani ja totesin osittain kauhukseni, että joka ikisen viikonlopun kohdalle on merkintöjä aina joulukuun puoleenväliin saakka! Huh… siitä on rauhoittuminen kaukana.

_MG_0144.jpg

Vaikka viikonloppujen kohdalla lukeekin vain kivoja juttuja, alkaa vapaa-ajan vähyys vähän huolettamaan – missä välissä kerkeän tehdä jouluun liittyviä asioita rauhassa?

Joulu on itselle tosi suuri juhla ja sen rakentamiseen käytän mielelläni useita viikkoja pikkuhiljaa hommaillen. En voi sietää minkäänlaista kiirettä ja kaikenlainen jouluun liittyvä stressi on punainen vaate. Vuoden kauneimman ja tunnelmallisimman juhlan pitää tuntua kaikelta muulta, kuin hampaat irvessä toteutetulta pakkopullalta. 

_MG_0145.jpg

Tästä viikonlopusta eteenpäin on jompi kumpi päivä, lauantai tai sunnuntai, joskus molemmat, varattu jo ihan muille jutuille. Ja juuri kun mainitsin, että minun jouluun ei sovi kiire tai ahdistus, alkoi juuri ahdistamaan kaikki kiire! Joulukortteja olen onneksi saanut vähän askarreltua, mutta joululahjoja en juurikaan ole kerennyt vielä ajattelemaankaan. Ratkaisin vasta eilen mitä teen tänä vuonna lähimmäisilleni lahjaksi, jotain itsetehtyä kun haluan aina antaa kaupasta hankittujen rinnalla.

Ulkona on aikamoinen lumipyry – tuo selkeä talven tulo tuntui tuovan joulunkin ihan tähän käsinkosketeltavan lähelle. Ihan kuin aika olisi jotenkin nopeutunut ja joulu on jo ihan kohta. Vähän sitä olen jo fiilistellyt, vaikka ihan vielä ei voi täysillä antaa palaa – ehkä sitten marraskuun loppupuolella enemmän? Yhtään joululauluakaan en (vielä) ole kuunnellut, mutta senkin aika tulee pian. Vähän jo tekisi mieli… 🙂

_MG_0151.jpg

Myös sisustuksen suhteen olen joulun ja talven kanssa vielä vähän himmaillut. Toin kuitenkin pihalta lehtikuusenoksat sisälle ja jotenkin noista käpyisistä oksista tuli heti jo kivan talvinen fiilis kotiin. Lumi on ihana asia, se sai jo alkavan harmauden väistymään ja minun puolestani tuo saisi jo jäädä pysyvästi maahan. Valokin alkaa muuttumaan selvästi kylmemmäksi, näissä kuvissa on jo melko viileä tunnelma. 

Lumisia terveisiä Helsingistä kaikille!

2 kommenttia “Paniikki nostaa päätään

  1. Just niin, ei stressiä! Mä vietin viime jouluna lahjattoman joulun, sanoin kaikille hyvissä ajoin etten ota mitään materiaa vastaan enkä anna. <br />
    ps Ihana tarjotin (jostain syystä mä ihastun aina tarjottiimiin…)

    1. Juu, sitä stressiä kyllä pitää välttää viimeiseen asti! Täytyy tässä vähän järjestellä asioita, niin saa paremman fiiliksen itsellekin. Lahjoja on kiva antaa ja suurimman osan teen niistä itse. Viime vuonna esim. kalenterit tälle vuodelle tai syötäviä lahjoja. Kaupasta ostetut pitää olla järkeviä käyttötavaroita ja usein esim. lahjoiksi hankitut kirjat kiertää puolella sukua luettavana! Ihan parasta! <br />
      <br />
      Tarjotin on kiva löytö Tigerista parilla eurolla! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *