Kohti vapunviettoa

Vappu on yksi niistä juhlista, vähän kuin Uusi Vuosikin, joka ei itselleni ole ollut koskaan erityisen tärkeä. Pidän kyllä kovasti erilaisista juhlista ja teemoista (kuten kaikki jo varmaan tietääkin!), mutta mitään erityistä ei itselleni noihin juhlapyhiin liity. Uusi Vuosi on enemmänkin symbolisesti itselleni merkittävä, silloin käyn läpi vähän mennyttä vuotta ja mietin mitä seuraavalta toivon. Vappu taas on riehakas kevään juhla, jolloin on ihana aloitella grillikautta, nauttia toivottavasti jo keväisimmistä keleistä ja tavata ystäviä.

_MG_0167.jpg

Vilukissana ja mukavuudenhaluisena en pidä kovin paljoa piknikeistä. Minulle viltillä kylmässä maassa istuminen syöden kertakäyttöaterimilla Tupperwaren antimia ei ole mieleistä puuhaa. Ennemmin sitten istun terassilla tilaten lämpimän ruoan ravintolasta ja juoden hyvää skumppaa kunnon lasista. Ihan kaikista mieluiten vietän vappua kuitenkin kotona tai ystävien luona hyvällä porukalla takapihalla grillaillen, syöden pöydän ääressä skoolaten ja tarpeen tullen sisään lämpimään sohvan ääreen kerääntyen ja lautapelejä pelaillen.

Ja näin vappuaatto useimmiten meillä sujuukin, myös tänä vappuna. Ystäväpariskunta tulee kylään ja syömme pitkän kaavan mukaan. Alkuun voisi maistua ihanat ribsit ja sitten grillaamme hyvät pihvit. Niiden lisukkeena ajattelin tarjota kauden ekat uudet perunat ja pitkästä aikaa voisi tehdä jonkun ihanan kermaisen pippurikastikkeen pihvin kylkeen. Jälkkäriksi teen ystäväni lempparia, tiramisua ja yöpalaksi ajattelin varautua ihan vaan nakeilla ja perunasalaatilla.

_MG_0182.jpg

Vappupäivänä käymme usein Ullanlinnanmäellä, sillä ystäviimme kuuluu paljon sellaisia, joille vappupäivän piknik on juurikin koko se vapun ydin! He istuvat miellään tuhansien muiden tavoin Ulliksen nurtsilla erilaisin viltein ja tuolein varusteltuna eväitä syöden ja kylmää kuplajuomaa nauttien. Ja vaikka juuri totesin, ettei piknikit ole ehkä oma kuppi teetä, menemme silti joka vuosi tuonne, sillä on ihana nähdä ystäviä ja onhan se tietynlainen perinne käydä vähän fiilistelemässä iloista vappuhulinaa kaupungissakin.

_MG_0185.jpg

_MG_0180.jpg

Vappu on koristeidensa puolesta minusta hassu ja pirteä juhla kaikkine värikkäine ja hieman mauttomine karnevaalikamoineen! 🙂 Ei ehkä vastaa täysin omaa linjaa, mutta vappuna ei sovi pingottaa liikaa!

Tykkään kovasti ilmapalloista ja serpentiineistä, niistä tulee iloisen juhlava fiilis! Tänä vuonna päädyin kuitenkin värikkäiden pallojen sijaan mustiin ja niiden kanssa ajattelin ripustaa valkomustaa serpentiiniä. Kattaus saa myös noudattaa samaa musta-valkoista väriskaalaa, mutta vielä on kysymysmerkkinä mihin tuo kattaus tehdään – ulos terassille vai keittöön säältä suojaan? Haimme juuri eilen varastosta pihakalusteet, mutta kesäkeittiö on vielä pressun alla ja grillikin vaatii talven jäjiltä vuosihuoltoa, jos sitä mielii vappuna käyttää. Kerkeehän tässä toki vielä.

_MG_0187.jpg

Kattausta ja keittiöön laitettavia ilmapallo/serpentiini -koristeiden lisäksi ripustin olkkarin ikkunaan jo varmaan neljättä vuotta putkeen samat askartelemani pastelliset paperiviirinauhat. (Älkööt kukaan huomatko ikkunoitteni likaisuutta…!)

Maljakkoon ostan värikkäitä kukkia ja siinä alkaakin olemaan vappukoristelut kohdallaan! Pakko tähän loppuun vielä laittaa ilta-auringon oma taideteos, kun se heitti kauniit varjot ikkunaviiristä seinälle.

_MG_0192_.jpg

Minkälaisia vappusuunnitelmia teillä on?

Epätoivoiset – minä ja oliivipuuni

Talven yli selvinnyt oliivipuuni alkaa taas näyttää huolestuttavan kaljulta. Sekin on jo ihan yhtä epätoivoinen kevään säiden suhteen – lämpöasteet kun ei millään tunnu kipuavan edes siihen asti, että yöpakkasista oltaisiin selvitty jotta puun voisi ostaa ulos raittiiseen ilmaan ja jossa auringonsäteet edes vähän hellisi sen oksia. Juhlin siis todellakin liian aikaisin, kun helmikuussa totesin puuni selvinneen talvesta. Tai juu, se selvisi talvesta, ei tästä marraskuun tapaisesta keväästä…

Tänä aamuna satoi märkää räntää maa valkoisenaan ja olo oli jotenkin niin blaah. En usein anna sään vaikuttaa mielialaan, mutta nyt tuntuu, että tämä kevät ei etene millään. Samat lämpöasteet junnaavat paikallaan kylminä, raakoina ja tuulisina.

_MG_0109.jpg

Puu eli koko pimeän talven mainiosti portaiden toisella puolella eteisessä, jossa se ei saanut vetoa, eikä vuodenajasta riippuen myöskään valoa.

Siirsin puun helmikuusta lähtien takaoven eteen ajatellen, että siinä se saa maksimimäärän luonnonvaloa lähestyvän kevään myötä. Se pudottaa nyt kuitenkin lehtiänsä etenevässä määrin ja jäinkin miettimään, että ehkä talven yli selviytymiseen vaikutti kaikista eniten vedoton tila, vaikka valoa ei saanutkaan. Jospa pilasinkin itse hienon selviytymistarinan asettamalla puun oven eteen vetoa saamaan? Nyt se nököttää tuossa pianon vieressä ja odotan näkeväni pian toipumisen merkkejä.

_MG_0114.jpg

Kyse ei kuitenkaan ole enää vain lehdistä, valitettavasti näen puulle tapahtuvan saman kuin kahdelle entiselle jotka päätyivät biojätteeseen – myös oksat kuivuvat ja muuttuvat käppyröiksi ja katkeileviksi ja niitähän ei enää henkiin herätetä millään.

Mene ja tiedä, ehkä joudun ostamaan vielä tämän kevään/kesän aikana neljännen puun ja kaikista edellisistä viisastuneena saan sen näkemään vielä seuraavankin kesän…

Brunssiruoka – Italialainen Strata

Jos kaipaat lähestyvän vapun suhteen ihanan brunssiruoan reseptiä, tässä olisi oiva ehdotus siihen.

Italialainen Strata on paistos, johon voi heittää jääkaapista vaikka kaikki tähteet. Se kannattaa tehdä edellisenä iltana, antaa muhia yön ylitse ja paistaa seuraavana päivänä uunissa. Herkullinen ruoka, joka maistuu vähän jäähtyneenä raikkaan salaatin kaverina. Itse valmistin ruoan Hesarin reseptiä osin seuraten, osin muokaten paremmin omaan suuhun maistuvaksi.

_MG_0150.jpg

300g vaaleaa leipää
1 iso sipuli
1 pkt pekonia
250g (rasia) kirsikkatomaatteja
80g baby-pinaattia
5 kananmunaa
4 dl maitoa
2dl mustaleima Emmental juustoraastetta
2 tl Dijon-sinappia
suolaa
tuoretta basilikaa
pippuria

Leikkaa leipä kuutioiksi ja laita suureen kulhoon
Pilko sipuli puolirenkaiksi ja pekoni pieniksi kuutioiksi ja paista kypsiksi
Kaada molemmat leivän joukkoon
Lisää kirsikkatomaatit, pinaatit ja juustoraaste leivän joukkoon
Sekoita munista ja maidosta seos ja kaada sekin leipien päälle
Mausta seos sinapilla ja muilla mausteilla
Sekoita koko taikina tasaiseksi ja laita jääkaappiin kelmun alle mielellään yön yli odottamaan paistoa

Paista taikina seuraavana päivänä voidellussa uunivuoassa 175 asteessa n. 1 tunti ja 20 minuuttia. Voit suojata paistoksen foliolla, jos et halua kovin ruskeaa paistopintaa.
Paistos on valmis, kun massa on asettunut ja se on keskeltäkin kypsä.
Anna vetäytyä kymmenisen minuuttia ennen tarjoilua.

Minulla kävi pieni äksidentti ja unohdin paistoksen uuniin liian pitkäksi aikaa ilman foliota. Pinta sai vähän liikaakin väriä, mutta ei se onneksi makua pilannut!

Maistuvaa maanantaita!