Niin se taitaa olla, että kohta varmaan pistetään terassi talviteloille. Kesä on jo mennyt menojaan, eikä pihalla tule enää juurikaan vietettyä aikaa. Alati viilenevät kelit eivät enää houkuttele istumaan iltaa, saati grillaamaan ruokaa. Vaikka pidän syksystä ja lähenevästä talvesta todella paljon, jotenkin pihakalusteiden varastointi ja grillin paketoiminen merkitsee taas yhden vuodenajan totaalista ohittumista. Kesä jäi – niinkuin olen jo useasti todennut – todella tyngäksi tänä vuonna (kun ei se koskaan oikein alkanutkaan).
Viilenevistä ja varsinkin pimeistä illoista olen kuitenkin nautiskellut toisella tapaa terassin puolella. Siellä on lämpöinen fiilis matalista asteista huolimatta, sillä siitä pitää huolen lukuisat lyhdyt, tuoleille levitetyt taljat ja terassin poikki kulkevat pallovalot, jotka kaikki antavat ihanan tunnelman takapihalle. Lämpöinen valo loistaa sisälle asti ja onhan pihalle paljon mukavampi sohvalta katsella, kun siellä ei ole pilkkopimeää, vaan siellä täällä tuikkii valonlähteitä ja elävä, lepattava liekki.
Minulla ei ole ollut juurikaan tapana laittaa syyskukkia takapihalle. Ne jää tänäkin vuonna väliin, sillä ei niitä siellä oikeastaan kukaan katsele ja pimeässä ne eivät näy sisälle kotiinkaan. Sen sijaan lyhtyjä suosin todella paljon ja poltan niissä kynttilöitä liki joka ilta. Tarvitsisikin tehdä vähän päivitystä sillä osastolla, sillä osa lyhdyistä alkaa vetelemään viimeisiään; yhdestä on luukku rikki, toisesta lukitussysteemi, eikä luukku pysy kiinni ja parissa on liian isot tuuletusaukot, joista vähänkin isompi tuulenhenkäys onnistuu sammuttamaan kynttilät. Onneksi halpakaupoista tekee useimmiten erittäin hyviä lyhtylöytyjä edulliseen hintaan. Minusta täysin luonnonarmoilla ulkona oleviin lyhtyihin ei tarvitse laittaa montaakaan ropoa kiinni, sillä ne helposti ruostuu tai saa muunlaisia osumia ja kulumia.
Mukavaa torstaita.