Ai, että kun joskus toivoisi vuorokauteen pari tuntia lisää aikaa… helpottuisi hieman tämä työtaakka ja kiire. Sitä nimittäin on työpäivien venyessä välillä yli 10-tuntisiksi, mutta en silti tällä hetkellä vaihtaisi hetkeäkään pois. Työrintamalla eletään mielenkiintoisia aikoja ja tuntuu, että silmässä on vaihde, jolla pystyn porskuttamaan kovempaa kuin koskaan!
Vaikka kiire tuntuu joskus musertavalta, varsinkin niinä iltoina kun huomaa kellon lähentelevän iltaseitsemää ja olevansa viimeisenä toimistossa vaikka tulit ensimmäisenä töihin, niin hieman kieroutuneella tavalla nautin kuitenkin tästä kaikesta härdellistä. Teen tällä hetkellä haastavampia töitä ja pidän yhtä aikaa ilmassa enemmän palloja kuin koskaan aiemmin. On sellainen olo, että nyt on taottava kun rauta on kuuma!
Kotiin tullessa kaadun kuolemanväsyneenä illallispöydän kautta suoraan sänkyyn, joskus jo puoli kahdeksalta tultuani vain vajaata tuntia aiemmin kotiin. Sitkeästi olen käynyt silti salilla 3 kertaa viikossa tekemässä rankkaa kokovartalotreeniä niinä päivinä, kun töistä on pystynyt lähtemään ihmisten aikoihin. Urheilun määrästä en ole tinkinyt, sillä silloin moottorit sammuisivat aivan varmasti. Myös levosta ja hyvistä yöunista olen pitänyt kiinni. Toisaalta olen fyysisestikin niin väsynyt, että välillä portaat yläkertaan tuntuu liian ylivoimaisilta. Vaivun usein uneen ilman, että edes kerkeän tajuta asiaa. Yhtä kirjaa olen yrittänyt lukea loppuun jo kaksi kuukautta, mutta luen koko ajan vain saman sivun uudelleen ja uudelleen ilta toisensa jälkeen, sillä sammun aina kesken sivun, heh!
Viikonloppuja olen pyrkinyt pitämään aikatauluista vapaana ja se on auttanut. Kiire tasaantuu joulua kohti, joten ei tätä kauaa enää kestä muutenkaan. Sitten jäänkin ansaitulle pitkälle joululomalle. Blogi on päivittynyt aiempaa hitaampaa tahtia viime kuukauden ajan – tällaista 1-2 postauksen viikkotahtia ei ole blogissa koettu koskaan aiemmin. Nyt mennään tämän elämäntilanteen mukaan hetken aikaa.
Joulua olen pienesti jo ajatellut ripustaen mm. ulkovalot etuoven kirsikkapuuhun ja kuten aiemmin uumoilin, heti tuli yksi naapuri perässä! 🙂