Tapaninpäivä valkeni uudella vuosikymmenellä. Täytin 40 vuotta. Luku, jota olin kammonnut jo pitkään.
Ei ole mikään salaisuus, että inhoan vanhenemista ja kaikkea siihen liittyvää, vaikka eihän tässä iässä vanheneminen vielä miltään tunnukaan. Eräs ystäväni kerran mainitsi, että niin kauan kun alkaa kolmosella, voi edes jossain määrin sanoa olevansa nuori, mutta kun täyttää neljäkymmentä, on sekin ohi. No, tottahan tuo taitaa olla, vaikka keski-ikäiseksikään en vielä aio itseäni tituleerata! Kaivettiin kaverin kanssa määritelmiä keski-ikään, jota on muuten nykyaikana vaikea määritellä ihmisten kohonneen eliniän ja muiden takia. Oxford English Dictionaryn mukaan keski-ikä alkaa 45 ikävuodesta – ei siis mitään hätää! Tässä on vielä runsaast aikaa!! 🙂
Oikeasti tuo neljäkymmentä ei tunnu miltään. Samalta kuin eilen… tai viisi vuotta sitten. Mietinkin juuri, ettei minulla taida suurempia syitä kriiseilyyn olla, olen saavuttanut tähän astisen elämäni aikana hienoja asioita ja minulla on kaikki yhteiskunnan ”normien” mukaiset asiat, jotka aikuisella tulisi tähän ikään mennessä muka olla; minulla on upea perhe ja sukulaiset molemmin puolin omalta ja mieheni puolelta, ihania ystäviä jo lapsuusajoilta lähtien ja hyvä työ, jossa pääsen kehittymään sekä mahtavat kollegat joiden kanssa työskennellä. Terveysasiat ovat mallillaan, ei tarvitse murehtia kipuja tai kolotuksia, en sairastele juuri koskaan ja huolehdin kunnostani säännöllisellä urheilulla ja terveellisellä ruoalla. Kaiken lisäksi voi peiliinkin katsoa ilman suurempia ryppyjä tai maanvetovoiman mullistuksia ihmetellessä. 🙂
Vielä kun pystyy elämässä toteuttamaan omia unelmia, kuten opiskelua ja itsensä kehittämistä, matkustelua uusissa paikoissa ja vaikka uusien harrastusten kokeilua ilman, että fysiikka tulee vastaan, en tiedä mitä sitä vielä voisi toivoa. Lisää tätä olemassa olevaa!
Synttäreitteni kunniaksi poksauttelimme kotona shampanjan. Suuremmat juhlat vietetään sitten tammikuussa, sillä hyvä ystäväni täyttää n. kuukauden päästä myös 40 ja järjestämme isot yhteiskekkerit! Niitä odotan jo innolla! Eiköhän me sitten satapäisen vierasmäärän kanssa saada ihan hyvät bileet aikaiseksi!
Kotona juhlittiin siis maltillisesti ja päivän kruunasi perheeltä saamani lahja, Ted Bakerin Rileihh -käsilaukku. <3
Elämässä on kaikki mallillaan ja olen onnellinen. Ikä on numero, eikä määrittele ketään sen enempää. Elämä on sitä, millaiseksi sen teet.