Vihdoin tuli mitta täyteen yli 20 vuotta jatkuneeseen kulmien piirtämiseen ja täyttämiseen ja niin tilasin itselleni ajan microbladingiin. Olen sitä siis ekan kerran miettinyt jo yli vuosi sitten, mutta rohkeuden puutteesta jättänyt asian sikseen. No, miksi sitten tällaiseen toimenpiteeseen? -Niin, siis minähän kuulun siihen sukupolveen, joka 90-luvulla nyppi omat tuuheat ja paksut kulmakarvansa ohuen ohuiksi viivoiksi sen ajan trendin mukaisesti ja katuu sitä tänä päivänä syvästi. Joskus kulmat jopa sheivattiin kokonaan pois ja piirrettiin kynällä tilalle! Ai että, mitähän päässä liikkui silloin?! 😀  Kun villitys vuosien kuluttua laantui, eivät kulmat enää koskaan sitten kasvaneet samassa määrin takaisin ja jäin kiinni ikuiseen kulmien meikkaamiskaruselliin.

Kulmien kasvu on epätasaista ja paikoin kulmissa on jopa koloja, johon karva ei enää yksinkertaisesti kasva. Lisäksi toisessa kulmassani on arpi, jossa siinäkään ei karva enää kasva. Kulmat ovat olleet epäsymmetriset, epätasaiset ja häirinneet minua vuosikausia. Jos sanon 10 vuotta, en liioittele yhtään. Väsyin meikkaamiseen ja kulmien paikkaamiseen. First world problems, you know. Tässä kohtaa joku tietysti kysyy, että miksi niitä sitten pitää niin kovasti meikata? No, ehkäpä tuosta yllä mainitusta kuvauksesta voisi päätellä, että kyseessä on ollut melko häiritsevä ulkonäöllinen haaste. Lisäksi olen töissä alalla, jossa pelataan osin ulkoisella habituksella ja tapaan asiakkaita sekä yhteistyökumppaneita, eli ulkoisesti minun odotetaan muutenkin olevan aina huoliteltu: pukeudun siististi ja edustavasti, laitan hiukset nätisti joka päivä ja meikkaan kasvot joka päivä. En tarkoita sotamaalia, vaan siistiä, ehostettua ja parhaita puolia korostavaa päivämeikkiä, joten tähän yhtälöön ei vain mahdu omat kulmani nykyisellään.

Jotta tarina aukeaisi kunnolla, tässä kuva kulmakarvoistani täysin naturellina:

Kuvasta näkee, kuinka karvat kasvavat siellä täällä. Osa noudattaa linjaa, jossa haluaisin niiden kasvavan, osa kasvaa jossain aivan muualla, osa ei kasva ollenkaan, kuten oikean silmän päällä arven kohdalla – siinä on täysin tyhjää. Alla kuva, miten olen kulmani tyypillisesti meikannut:

Vuosi sitten ekan kerran microbladingia harkittuani katselin tarkoin tehtyjä kulmia netissä, luin arvosteluja ja kommentteja. Ja samalla tein päätöksen, että jos microbladingin rohkenen tehdä, teen sen varmasti ammattitaitoisessa paikassa, jonka työn jälki miellyttää, maksoi se sitten vähän enemmän kuin muut.  Jos annan jonkun tehdä kivuliaita viiltoja ihooni ja täyttää haavan väriaineella (vähän kuin tatuointia tehdessä) joka pysyy lärvissäni peräti 12 kuukautta, on aivan takuuvarmaa, että euroista en silloin pihistä! Ja jos joku ei vielä tiennyt mikä microblading on, niin kerron toimenpiteestä tarkemmin.

Itse päädyin Kakko Brows -paikkaan, sillä siitä olin lukenut vain positiivisia kommentteja. Lisäksi tiesin, että heidän työntekijänsä ovat käyneet laadukkaan SharpBrowsin kulma-artisti-koulutuksen ja olen nähnyt sertifikaatit koulutuksesta. Löysin Kakkosta loistavan tekijän, Milena Hämäläisen.

Menin toimenpiteeseen kulmat meikattuina, jotta tekijä näkisi miten itse tykkään kulmat meikata ja millä tummuusasteella. Itse meikkaan kulmat tummiksi, sillä haluan niiden kehystävän selkeästi kasvoja. Milena ehdotti, että kulmiani kavennettaisiin alkupäistä nenänvarren puolelta, sillä ne olivat hänen mielestään turhan leveät. Lisäksi hän ehdotti hieman pehmeämpää kaarta, sillä itse meikkaamani oli hänen mielestään turhan jyrkkälinjainen. En pullikoinut ammattilaisen mielipidettä vastaan. Muodoksi valitsimme yhdessä ”linnunsiiven”.  Tämän jälkeen:

• Omat kulmat muotoiltiin, vahattiin ja värjättiin
• Sen jälkeen kasvoni mitattiin erinäisin keinoin etsien uusille kulmakarvoille selkeät paikat
• Sitten raamit (ala- ja ylälinja) piirrettiin kynällä kasvoihini, jotka sitten haluamieni korjauksien jälkeen hyväksyin.

Tähän kului aikaa n. puolisen tuntia, eli todella tarkkaan tuota uutta kulmakarvojen paikkaa haettiin. Sen jälkeen keskusteltiin kulmien väristä ja värin sekoituksen jälkeen alettiin tosi toimeen. Ekan kierroksen aikana puudutusta ei voi vielä laittaa, koska kulmien alue saattaisi rentoutua liikaa ja kulmien paikkoja olisi vaikea määrittää. Olin lukenut paljon siitä, että microblading sattuu. Dah… siinähän tehdään vertavuotavia viiltoja ihoon lähelle silmiä! Toisaalta sattuuhan se kulmien vahaus tai nyppiminenkin tai kasvohoidossa tehtävä nenänpielen puhdistus sillä ”jäätelökauhalla”. Kun ensimmäinen viilto tehtiin, kysyin kuitenkin, että toiko se nyt oli? Minulle kerrottiin, että viilto sattuu eri kohdissa eri lailla ja näin se oli – mitä lähempänä oltiin nenänvartta ja keskikohtaa, viillot eivät tuntuneet juurikaan, mitä lähemmäs mentiin ohimoa, jossa iho ohenee, sitä enemmän se tuntui ja kyllä, myös sattui. Jos kipu olisi ollut tuollaista koko operaation ajan, en olisi pystynyt siihen. Kyllä se kirpaisi ihan tosissaan paikoin. Myös viiltojen teosta lähtevä ääni saattaa joistain tuntua epämiellyttävältä. Se kuulosti… no, siltä, kun kuivaa ihoa viillettäisiin auki tylsällä terällä! 😀 Tosin tässä tapauksessa neula on terävä kuin kirurgin stiletti!

Kunhan alkuun oli päästy, laitettiin puudutusgeeli n. 10 min jälkeen. Se auttoi niin, että nenänvarren lähellä viillot eivät tuntuneet lainkaan ja lähellä ohimoita tuntui enää nipsaisu siellä täällä. Aloin jopa lipua sellaiseen pieneen puoliuneen operaation aikana, joten voin suositella tätä myös kipuherkille tyypeille. En itse juurikaan siedä kipua, olen aika herkkä ja kipukynnykseni matala, mutta kyllä tuon kesti oikein hyvin ja itse asiassa odotin jopa pahempaa. Aina välillä viiltoihin hierottiin suoraan pigmenttiainetta, vaikka sitä tulee neulastakin viiltoja tehdessä. Se vähän kirveli, mutta ei mitään mitä ei olisi kestänyt, pientä polttelua lähinnä. Iho alkoi menemään loppuvaiheessa vähän herkälle, sitä kun viillettiin, täytettiin värillä ja hierottiin vanulla koko ajan. Kokonaisuudessaan itse viiltojen tekovaihe kesti n. 50 minuuttia, sillä lopuksi annettiin pigmentin vaikuttaa n. 10 minuutin ajan. Vihdoin sain luvan nousta ylös tuolista ja jännittynein käsin tartuin peiliin. Sieltä paljastui täydelliset kulmat!! Tässä kuva miltä kulmat näytti heti laiton jälkeen:

-Terävät ja tummat. Näyttää siltä, että kulmat ovat eri tasolla, sillä kasvot ovat aika turvonneet, puudutusaine vielä vaikuttaa kasvojen lihaksiin ja iho punoittaa rajusti. Ei vielä kovin kiva, mutta näin jo miten ihanat niistä tulee! Tätä alkuilmettä ei pidä säikähtää!

Tässä kuva nyt 48 tunnin päästä kun turvotus on poissa ja iho rauhoittunut. (Kulmissa kiiltää pigmenttiä suojaava rasva, josta alempana tietoa lisää.)

Uuteen muotoon on vähän totuttelemista ja näin alkuun kulmat näyttävät melko teräviltä ja tummilta ennen kuin pigmentti asettuu ja tasaantuu. Olen kompensoinut tätä alun tummuutta hieman tummemmalla silmämeikillä, mutta odotan tietysti sitä, kun kulmat sulautuvat paremmin osaksi kasvojani. Sillä välin jaksan ihmetellä Milenan taitavaa jälkeä, miten hän onkin osannut piirtää jokaisen yksittäisen karvan juuri niin täydellisesti, että ne lomittuvat omien karvojen sekaan luonnollisesti ja juuri sinne suuntaan päin kaartuneena kuin oikeatkin kasvavat. Ihan vain vertailun vuoksi laitan vielä ennen ja jälkeen -kuvat rinnakkain. On näissä melkoinen ero!

Microblading -prosessiin kuuluu, että 4-8 viikon kuluessa mennään vahvistukseen. Siellä voidaan vielä vaikuttaa muotoon, värin tummuuteen jne. Minulle laitettiin aika tumma väri jo nyt, sillä olen enimmän ajan meikattuna ja idea olisi, että lookki olisi jo valmiiksi meikkiin sopiva, eikä niin, että joutuisin aina vielä meikkaamaan kulmatkin. Minua ei haittaa, että kulmat ovat tummat kun olen ilman meikkiä naturellina. Kasvoja kehystävät kulmathan tässä haluttiinkin. Oma vahvistusaikani on buukattu 4 viikon päähän, siellä tarkistellaan sitten tilanne. Minulle kerrottiin jo etukäteen, että esim. arven päältä saattaa pigmenttiä lähteä, sillä arpinen iho käyttäytyy eri tavalla kuin normaali iho. Osaan siis varautua siihenkin, että paikoin pigmenttiä saattaa ennen vahvistusta kulmista joistain kohdin lähteä.

Kotihoito-ohjeena oli nippu tarkoin noudatettavia ohjeita: ei saunaa, uimista tai suoraa aurinkoa viikkoon. Hikijumppaa ei 48 tuntiin. Kulmia pitää rasvata Bepanthenilla koko ajan, varsinkin yön ajaksi sekä suihkun ajaksi paksu rasvakerros suojaamaan. Meikkiä puhdistettaessa ei saa osua kulmiin, eikä niihin saa mennä meikkiä viikkoon, sillä meikki saattaa vaikuttaa pigmentin väriin ei toivotusti. Kulmia ei saa missään nimessä raapia, eikä muutenkaan kosketella, ei myöskään vanulla, ainoastaan puhtain sormin. Pientä rupea voi ilmaantua kun ihoviillot alkavat paranemaan. Kaiken kaikkiaan viikon jälkeen elämä voi normalisoitua ja sitten tuota varomista ei enää tarvitse kulmien suhteen, paitsi auringossa – Microblading -kulmissa on käytettävä koko ajan +50 aurinkovoidetta, mutta sitä käytän kasvoissa muutenkin. Haluan mainita, että näin 48 tuntia toimenpiteen jälkeen en ole itse havainnut kulmissa minkäänlaista kutinaa, enkä minkään sortin rupea. Se toki voi vielä tulla, mutta kaikille ei niin käy. Kulmat näyttävät parantuvan oikein kivasti.

Yhteenvetona sanoisin, että jokaisen euron väärti! Jos olet näitä harkinnut, mene. Mutta valitse taitava tekijä. Tässä kohtaa ei auta pihistellä hinnassa. Toimenpide ei sattunut yhtään niin kuin olin aluksi pelännyt ja toiveitani kuunneltiin tarkasti, mutta minulle esitettiin myös ammattilaisen mielipide, jonka mukaisesti halusin edetä ja lopputuloksena on täydellisen kauniit, luonnolliset ja minun kasvoihini mitoitetut kulmat. Voin heittää hyvästit kulmakynille ja 10 minuutin joka-aamuiselle meikkaamiselle. Kulmat näyttävät huolitelluilta aina! Vihdoin minua todella pitkään häirinnyt ulkonäöllinen ongelma on poissa! Kunhan väri tästä vähän tasaantuu, niin kulmien terävä ilme pehmenee ja luonnollistuu entisestään.

Laitan seuraavan päivityksen vahvistuksen yhteydessä ennen ja jälkeen -kuvien kanssa. Itse en nimittäin löytänyt netistä mistään blogistakaan kuvaa miltä kulmat näyttävät 4 viikkoa toimenpiteen jälkeen ennen vahvistusta ja heti sen jälkeen. Ainakin itse olin kiinnostunut vertailusta. Lisäksi en löytänyt kuvia esim. puolen vuoden jälkeen toimenpiteestä, joten yritän itse pitää kiinnostuneet ajan tasalla tämänkin ajan suhteen.

Jos jaksoit lukea tänne asti ja jäi jotain mielen päälle, kerron mielelläni lisää! 🙂