Olohuoneen uusi ilme ja Walls -peili

Keskiviikkoa kaikille!

Osittain olkkarin uusi ilme on jo aiemmissa postauksissa vilahtanut, mutta nyt kun paketti on kaikin puolin kasassa, ajattelin laittaa pitkästä aikaa vähän kokonaisvaltaisempia kuvia alakerrasta. Kuvissa näkyy nyt kunnolla uusi sohva, House Doctorin Walls -peili ja Ikean Lohals -matto.

Uusi raikkaampi ilme

Uusi valkoinen sohva raikasti yleisilmettä ihan hurjasti! Tunkkaisuus, jonka koin todella vahvaksi edellisen sohvan takia, on nyt poissa. Valkoiselle sohvalle voi heittää minkä värisiä tyynyjä ja huopia vain, kun sohvan pohjaväri ei ole enää lilaan taittava harmaa. Miten ihanaa! Entisen sohvan väri ei myöskään enää rajoita maton väriä ja parin vuoden haaveilun jälkeen sain juuttimaton lattialleni. Ikean Lohals -matto tuo kauan kaivattua lämpöä kotiimme, olin jo pitkään sitä mieltä, että sitä tarvittiin enemmän. Matto olisi saanut olla hieman leveämpi, niin se olisi asettunut paljon nätimmin sohvan jalkojen ympärille, mutta tällä mennään. Sitä paitsi isohan se on muutenkin 2 x 3 metrisenä! Matto kannatti laittaa juuri näin päin olkkariin.

Make overin yhteydessä lähtöpassit sai myös vaaleanharmaa taustaseinä sohvan takaa. Sitäkään ei ole ikävä yhtään. Päinvastoin nyt kun kodin pohjaväri on valkoinen (seinät, lattia ja iso kaluste, eli sohva), sisustusta on helppo maustaa hillityillä tehosteväreillä, joita olen itse asiassa kaivannut myös. Tällä hetkellä olkkaria maustaa vihreän ja beigen eri sävyt. Olkkarin seinälle ripustettiin House Doctorin Walls -peili. Se oli toisessa kohtaa alun perin, mutta mies-parka joutui poraamaan vielä toiset reiät seinälle (minä hoidan kotona paklaus- ja maalaushommat) ja vaihtamaan peilin paikkaa. Nyt se on mielestäni siinä missä pitää. Suuri peili ei vielä toistaiseksi kaipaa rinnalleen mitään muuta..

Sohvannurkassa nököttävän isännänkaapin päälle kaavailemani pöytävalaisin ei kävellyt pitkän etsinnän jälkeen vastaan, joten hylkäsin idean toistaiseksi. Nyt kun illat ovat jo pimeät, nurkkaa valaisee vieläkin tunnelmallisempi valo, eli kynttilälyhty, joten muuta en tällä hetkellä sinne haluakaan. Lukemista varten valoa alun perin halusin, mutta huomaan vetäytyväni kirjan kanssa ”uuteen” makkariin ennemmin kuin jäisin telkkarin vilkkuvaan valoon ja ääneen.

Kesämuistona kotona on tuo gini-pullo. Istuimme iltaa mökkinaapureilla ja näin tuon kauniin Koskue -pullon heillä. Pyysin pulloa omakseni jahka naapurit sen saisi tyhjennettyä ja siinä se nyt nököttää. Kynttilänjalkana.

Hayn Lounge -tuoli sai jo taljan ylleen. Suurista aikomuksistani huolimatta en ole vieläkään saanut aikaiseksi ommella tuoliin ohutta pehmustetta, mutta nythän ilmojen viiletessä on jo taljojen aika muutenkin. Täytynee laittaa taljat myös keittiön tuoleihin pikapuoliin!

Näiden muutosten myötä olkkari tuntuu ihan uudelta. Jotenkin paljon kotoisammalta ja lämminhenkisemmältä.

Sisustukseen uppoaa paljon paremmin myös ihana nelijalkainen perheenjäsenemme! 🙂 Hänestä on pitänyt postata myös enemmän, mutta kerrottakoon ensi hätään kuulumisiksi se, että neiti täytti juuri 9 kuukautta. Painoa ”pennulla” on 28 kiloa, joten ihan keijukaisesta ei enää ole kyse! Hän itse tosin tuntuu olevan sitä mieltä, että on edelleen 3-kiloinen pallero niin kuin tullessaan, sillä tunkeaa syliin edelleen… 😀

 

Lauantaiaamun mietteitä

Vaikka kuinka yritin ummistaa silmäni uudelleen ja leikkiä nukkuvaa, ei auttanut.

Maanantaina 9 kuukautta täyttävän, ruoalle ah’ niin person labbiksenpennun vatsalaukku huutaa apetta! Ruokakello ei hiljene, kunnes sapuska on saatu. En ole kuuna päivänä tavannut yhtä ruoalle persoa koiraa, kuin meidän on. Voitte uskoa, että kouluttamisen kanssa ei ole ollut ongelmaa – ruoan eteen kun tehdään ihan mitä vaan. Uusia oppeja ollaankin nyt hakemassa koirakoulusta, jossa olimme torstaina ekan kerran. Vaikka labbis on helppo kouluttaa, huomaan, että olemme jääneet vähän jumiin yli-innokkaan hihnakäyttäytymisen kanssa. Rauhallisemman ja maltillisemman tervehtimisen ja käyttäytymisen tueksi haetaan nyt koirakoulusta hyväksi havaittuja keinoja. Pari oivallusta sieltä saikin, vaikka ihan yksinkertaisista asioista kyse. Nyt täytyy vain ahkerasti treenata! Koirakoulun hyvä puoli on myös se, että siellä koira oppii työskentelemään häiriössä, eli muiden koirien läsnäollessa ja haukkuessa ja pyöriessä vieressä. Sitä paitsi siellä käyminen on kivaa yhteistä tekemistä minulle ja koiralle ja samalla suhteemme lujittuu ja yhteistyömme vahvistuu.

Täytyy sen verran kehaista tuota hauveliamme, että on ihan uskomatonta, kuinka nopeasti koira oppi täysin uuden käskyn ”jätä” aivan hetkessä! Käskytin koiraa kaksi kertaa uudella komennolla koirakoulussa ja se meni jakeluun välittömästi. Luulin ensin, että oli kyse tuurista, mutta samaa käskyä on nyt kokeiltu kotioloissa sekä lenkkipolulla ja sehän toimii! Koira on ymmärtänyt muutamassa päivässä, että se on yleispätevä käsky ja sen kuullessaan se, mitä ikinä onkaan tekemässä, on jätettävä kesken välittömästi. Tuota on kokeiltu nyt iltahepuleissa sohvan kangasta närsiessä, lenkkipolulta poimitun epämääräisen möykyn suuhun ottamisessa sekä kiinnostuksen ja kuonon siirryttyä epätoivottuun suuntaan ulkona. Toimii kuin taika! Ja kun siitä saa vielä heti herkun suuhunsa palkkioksi, niin kyllä labbis on sitä mieltä, että kannattaa totella! 🙂

Tulimme koiran kanssa lenkiltä seitsemän jälkeen, annoin ruoan ja nappasin pari kuvaa ihanien kynttilöiden valaistessa kotia. Arkisin en sitä tee, mutta viikonloppuaamuisin sytytän heti kynttilät. Sen sijaan arki-iltaisin ne palavat siitä hetkestä kun tulen kotiin siihen, kun menen nukkumaan.

Olin toivonut voivani nukkua vähän pidempään tänään, mutta ehkä otan pienet päikkärit myöhemmin. Takana on raskas ja merkittävä viikko työni kannalta ja eilen olin vielä toisessa kaupungissa työreissulla. Neljä tuntia junassa työviikon vikana päivänä oli jotenkin uuvuttavaa. Siksipä onkin ihanaa, että täksi viikonlopuksi ei ole mitään pakollista ohjelmaa. Kunhan sali aukaisee ovensa, lähden tekemään treenin ja myöhemmin suuntaamme tyttären kanssa vähän ostoksille. Tytär on takkia vailla, minä taas lähden tekemään täsmäiskua yhtä pehmoista ja valkoista silmällä pitäen. Lisäksi varastokomeroa olisi syytä hieman järjestellä, eiköhän tämä terassikausi ole taputeltu kalusteiden ja kesäkamojen osalta ja ne olisi tarkoitus korjata pois.

Illalla sen sijaan pari leffaa banaanilettujen ja tuoreiden marjojen kera voisi olla poikaa. Pidemmittä puheitta toivottelen kaikille mukavaa viikonloppua!

Vihreän vallassa

Ei riitä, että makkariin tuli vihreä seinä (joka muuten kokonaisuudessaan vielä esittelemättä), mutta nyt sitä on taas olkkarissakin vuoden tauon jälkeen.

Viimeksi viime syksynä nuo Ikean vihreät samettipäälliset olivat käytössä ja nyt tämän itselleni hyvin oudon vihreän ajanjakson mukaisesti ne pääsivät taas sohvaa ja nojatuolia koristamaan. Sopivat jotenkin tosi kivasti tähän värikkäseen vuodenaikaan, vaikka tällä hetkellä olkkarin takana villiviiniseinä hehkuukin enemmän räiskyvän punaisena, kuin kesäisen vehreänä.

Olen mutustellut ajatusta viininpunaisesta, olisi kiva kokeilla ekaa kertaa ikinä miltä se näyttäisi kotonamme. Saattaapi kuitenkin olla, että jätän punaiset sävyt jouluun. (Oops! Joulu mainittu!)

Meillä palaa kynttilät jo joka ilta. Vaikka toisaalta jo hiukan etukäteen kauhistuttaa lähestyvä pilkkopimeä ajanjakso, fiilistelen kyllä tummuvia iltoja kynttilöillä ihan mielelläni. Onneksi hiukan aurinkoenergiaa saadaan talven varalle jo kuukauden kuluttua, kun suuntaamme miehen kanssa reissuun. Kertoilen tästäkin vielä lähempänä lisää!

Mukavaa tiistai-iltaa!