No okei, ehkä sitä vähän on ilmassa, pientä (joulu)stressiä, sillä tuleehan se nyt taas tosi nopeasti – joulu meinaan.

Siitä huolimatta, että yksittäisiä paketteja lukuun ottamatta lahjat on hankittu jo lokakuussa ja kaikki paketoitukin ja kotoa löytyy sekä joulukukat että koristeet tai kuinka joulusiivouskaan ei aiheuta harmaita hiuksia perus siistissä kodissa. (Meillä kun ei kaappeja tai muita siivota jouluksi, sillä eihän kukaan kaapissa joulua vietä…) Kiire kuitenkin vaivaa ja pieni ärsytys siitä, että aika tuntuu loppuvan kesken, vaikka kesken ei juuri mitään ole.

Minulla on joku ihmeellinen tapa joka joulukuu ängetä kalenteri täyteen menoja arki-iltoihin sekä viikonloppuihin. On erilaista keikkaa ja konserttia, on pikkujoulujuhlaa, piparinpaistajaisia, jouluillallista ja niin, matka Osloon viikonlopun viettoon heti perjantaina.

Vaikka menot ovat kaikki mukavia, silti hengästyttää. Missä kohtaa kerkeää nauttimaan lähestyvästä joulusta ja sen odotuksesta? No, ainakin tuolla Oslossa, sillä luvassa on melko suunnittelematon matka – pari museota ja nähtävyyttä on listalla, sillä viime reissusta Osloon on.. kröhöm, 30 vuotta aikaa. Loppuaika voidaan viettää kahviloissa, kaduilla maleksien tai kaupoissa kierrellen. Toivottavasti sää suosisi Norjan puolella, sillä tätä kamalaa yli viikon kestänyttä mustaa ja pimeää päivää ei erota illasta ja taivaalta on tullut kaikkea epätoivottua töhnää, eikä lainkaan lunta! Nyt sitä lunta siis ja sassiin!

En jotenkaan itse jaksa yleensä kuunnella marmatusta säästä. Se on mitä on ja sillä mennään. En varsinkaan jaksa ihmisten valitusta valtavista lumisateista ja kinoksista, ne kun on jotain mitä itse odotan talvelta ja vain luminen talvi on kunnon talvi! Suomessa on neljä vuodenaikaa ja lähtökohtaisesti se on rikkaus.

Nyt kuitenkin liityn marmattajien joukkoon. EN VAIN KOHTA ENÄÄ KESTÄ TÄTÄ PIMEYTTÄ, AAARGH! Se on kuin sellainen musta aukko, joka imee kaiken energian. Niin, nythän toki joku voisi todeta, että ajattele positiivisesti ja valitus ei auta mitään ja kaikki ne muut latteudet. No, ei ne positiiviset ajatukset mitenkään valaise näitä mantuja päivänvalolla tai vie tuota ällöttävää tihkusadetta pois. Tämän harmauden kestää vain lähestyvän joulun avulla, johon nyt olenkin energiani keskittänyt. Joka aamu katson aamu-tv:n säätiedotuksen ja toivon pakkasta ja lunta. Ehkäpä sitä pian tuleekin, sillä ainakin toistaiseksi koko ensi viikoksi on luvattu tänne etelään pientä pakkasta ja lumihiutaleenkin kuva oli joka päivän kohdalla! Jippii!

Pimeyttä taltuttamaan käytän runsaasti kynttilöitä ja pihavaloja. Mielialaa nostattamaan käy hyvin leppoisa joulumusiikki, mukillinen kuumaa glögiä ja herkulliset joulusuklaat. Jollain ilveellähän tästä täytyy selvitä, joten pari konvehti(rasiaa) sallittakoon!

Toisin kuin ikinä aiemmin, me aiomme myös hakea kuusen kotiin tällä viikolla. Nyt otetaan siis järeät aseet käyttöön stressin ja kaamosoireilun suhteen. Sillä mikä voisi parantaa paremmin oloa kuin kuusentuoksu ja aamutuimaan tuikkivat valot. En silloin yleensä sytytä mitään muita valoja kuin kuusenvalot. Ihan parasta.

Pimeydestä huolimatta mukavaa viikonjatkoa kaikille! Toivottavasti te pärjäätte paremmin!