Vilu!!

Vielä eilen iltapäivällä istuimme miehen kanssa Roomassa Espanjalaisilla portailla +25 asteen varjolämpötilassa, johon aurinko porotti ihan täysiä. Sain rintani ja kasvoni hehkumaan punaisena ja kesäloman jäljiltä ihon sekaan hukkuneet pisamatkin nousivat taas nenälle.

Ihana, ihana Rooma! <3 Jäätelöä, museoita, kirkkoja, historiaa vuosituhansien takaa, pastaa, proseccoa ja shoppailua! Ja mikä ihana aurinko ja kuumuus! Ja mikä halvaus oli nähdä lentotilasta pois otetun puhelimen ruudussa Helsingin lämpötila, 0 astetta! Yhh. Rooman kesä ja aurinko vedettiin meiltä pois reilu 3 tunnin lennon aikana.

rooma_1.jpg

Rooma on ihastuttava kertakaikkiaan! Oikea historiallinen ulkoilmamuseo koko kaupunki! Matkatarinoita tulossa pian, kunhan pääsen tästä univelasta! Kone oli myöhässä (meidän koneet on muuten a i n a myöhässä!!) ja pääsimme kotiin vasta klo 01.00 jälkeen. Kunnes matkalaukusta oli kaivettu meikinpoistoaineet ja hammasharjat ja saatu pää tyynyyn, oli kello jo kaksi. Unikaan ei väsymyksestä huolimatta tullut heti, joten muutamaan tuntiin jäi yöunet ennen töihin lähtöä.

Kuvan Piazza di Spagnasta jaoin Facebookissa eilen. Sinne aina välillä päivitän juttuja, joita täällä blogin puolella ei näe, joten klikkailepa itsesi myös Feissarin puolelle blogini seuraajaksi. 🙂

Viluista päivää kaikille, hrrrr!! 🙂

Tarpeellinen breikki

Tänään käynnistin aamuni lempparikahvilastani mukaanotetulla ekstra-kuumalla kaakaolla! Tämä aamu on erityinen, sillä tänään alkaa miniloma! 🙂 Rooma on ollut to go -listallani ikuisuuden, mutta aina jokin muu kohde on mennyt edelle. Nyt vihdoin suuntaamme sinne, enkä malta odottaa iltapäivään!

Jos joskus olen tuntenut jonkin elämäni ajanjakson rankkana, niitä on ollut kaksi. Viime syksy ja tämä syksy. Viime syksy oli hyvin kurja ja surullinen monella tapaa ja tuli sellainen olo, että on pakko päästä pois edes hetkeksi! Pakenimme tuolloin Amsterdamiin. Se reissu teki tosi hyvää, vaikka niin kauas ei pysty matkustamaan, että surua tai murheitaan karkuun pääsisi. Muistan kuitenkin tuon reissun jotenkin lohdullisena ja tarpeellisena akkujen latauksena. Sieltä palatessa oli taas ihan uudenlaista voimaa!

IMG_2765.jpg

Tämä syksy ei ole päästänyt meitä yhtään sen helpommalla, viime kuukaudet ovat tuntuneet ihan järkyttävän rankoilta. En tiedä ollaanko tässä keretty edes pysähtymään ja sisäistämään kaikkia asioita. Viimein tuhat rautaa tulessa koitui kohtalokseni ja kroppa lakosi. Oli pakko pysähtyä ja lakata hösäämästä jokaista asiaa yhtä aikaa. Nyt tilanne alkaa kaikin puolin vähän helpottamaan ja terveyskin on palannut oikeille raiteille.

Syksy on saavuttanut Suomen ihan tosissaan ja vaikka rakastankin syksyä vuodenaikana harmaine sateineen, pieni aurinkoenergia ei ole yhtään pahitteeksi tähän kohtaan. Varsinkin, kun täksi päiväksi on luvattu oikeaa syysmyrskyä!

IMG_2767.jpg

Matkalaukku on pakattu ja viimeiset työjutut on parhaillaan työn alla ennen pidennettyä viikonloppua Roomassa. Minä tyttö hyppään iltapäivällä uuteen junaan kohti lentoasemaa ja tapaan siellä siippani. Taidan potkaista miniloman käyntiin lasillisella skumppaa lentokentällä fiilistellen. Lähdön hetki on aina yhtä kutkuttavan tuntuista.

Neljä ihanaa päivää aurinkoisessa Roomassa odottaa – nähtävyyksiä, ihanaa italian kieltä, vielä ihanampaa italialaista ruokaa ja viiniä, kahdenkeskistä aikaa rakkaan miehen kanssa. Ihan oikeasti, tätä tarvitsen juuri nyt!

Mahtavaa viikonloppua myös teille!

Lempikohtani kotonamme

Olen parissa blogissa nähnyt postauksia, jossa bloggaajat esittelevät lempikohtansa kotoaan.

Minusta tuota on vaikea määritellä, sillä vähän joka kohdalla on oma funktionsa. Tykkään kovasti keittiön harmaasta seinänurkasta, jossa kuvaan usein ruokakuvia tai muita fiilistelykuvia. Ruokapöydän äärellä on kiva syödä isolla porukalla tai nauttia rauhallisesta aamiaisesta ihan kolmin vain. Pidän myös olkkarin sohvannurkasta, jota tulee kuvattua aika paljon ja siinä nurkassa kyhjötän usein läppäri sylissä blogijuttuja tehden tai telkkaria töllötellen.

Kuitenkin tähän postaukseen lempikohta valikoitui oikeastaan vain sen visuaalisuuden takia. Minusta tuo porrasnurkkaus on kaunein kohta kotonamme.

IMG_2747.jpg

Pelastin oliivipuun jo kylmiltä säiltä sisälle. Saa nähdä kauan raasu tuossa jaksaa sinnitellä, kun en pysty sille sopivia talvehtimisoloja järjestämään. Samalla iso lyhty siirtyi sen viereen ja tuo söpö harmaa pöllökin.

IMG_2750.jpg

Tuohon nurkkaukseen tuo oman fiiliksensä myös isäni vanha piano lapsuusvuosiltaan. Se on kulkeutunut meille hänen lapsuudenkotinsa kautta minun lapsuudenkotiini ja sieltä tänne meille tähän kotiin muuttaessamme.

Piano oli ennen ahtaammassa paikassa takan tilalla ja se ei päässyt siinä oikeuksiinsa. Se oli lähinnä sellainen iso tumma möykky siellä. Haaveilinkin jossain vaiheessa pianon maalauttamisesta valkoiseksi. Nyt nuo haaveet ovat jääneet, sillä tuossa portaiden alla nurkassa piano on ihan paraatipaikalla ja värikin tuntuu taas hyvältä. Harmillisen vähän sitä tulee kylläkään enää soitettua…

IMG_2759.jpg

IMG_2749.jpg

Parasta kodissamme on ehkä kuitenkin tuo valkoinen lattia, josta haaveilin niiiiiiin monta vuotta! En luopuisi siitä enää mistään hinnasta! Lattian ansiosta vähäinenkin valonpilkahdus moninkertaistuu sisällä.

Mitä tulee alakertaan, mielessä muhii monta sisustusjuttua sitä koskien; maalausta, eteisen kaapiston uusimista, tuulikaapin tuunausta ja sen sellaista. On siis tekemistä syksyn pimeille illoille!

Kivaa lokakuun ensimmäistä kaikille!