Vinkkejä taulukollaasin suunnitteluun

Toteutin vihdoin pitkäaikaisen tuumailuni, eli taulukollaasin itse ottamistani valokuvista makkariin, kun se koki pienen ja kaivatun make overin heinäkuussa. Sen suunnitteleminen kaikkinensa ei ollut niin yksinkertaista, kuin ensin ajattelin, joten päätin jakaa hyväksi havaitut vinkit tänne blogiinkin.

7.jpg

1. Valitse teema
Hyviä kollaasin aiheita olisi vaikka kuinka aina maisemakuvista henkilökuviin, rakkaista lemmikeistä tapahtumiin saakka. Vaikka löysinkin arkistoistani paljon kivoja ”taidekuvia” maisemista ja luonnosta, rakkaista ihmisistä ja juhlatilanteista, päädyin siihen, että seinälle tulee vain yhden aihepiirin sisällä olevia kuvia. Meidän perheelle kaikille niin rakas matkustelu tuntui luonnollisimmalta valinnalta.

2. Valitse värimaailma
Joskus värit antavat valokuvalle sen kaikista tärkeimmän elementin ja jotkut kuvat eivät vain toimi mustavalkoisina. Halusin makkariin valitun musta-valkoisen linjan jatkuvan myös kollaasissa, joten värikuvat eivät tällä kertaa tulleet kyseeseen. Tiukalla mustavalkoisella linjalla mentiin siis kuvissakin.

3. Määrittele kollaasin koko
Kollaasit paisuvat helposti liian suureksi, kun muutaman kuvan asetelmaa en itse vielä taas kollaasiksi kutsuisikaan. Itse pidin mittana mm. sängyn leveyttä, sen yläpuolelle kun kollaasi tulisi. Halusin myös jättää ”ilmaa” reunoille, joten kollaasin leveydeksi määrittelin n. 100-120 senttiä. Korkeutta sääteli taas sängyn pääty ja katto. Sängyn päädyn ja alimpien taulujen alle halusin jättää sinnekin sitä ilmaa, joten niiden välissä on n. 30 senttiä. Liian ylös katonrajaan tauluja ei tulisi kiinnittää ahtautta välttäen, joten sinne jäi vielä reilummin tilaa.

4. Valitse kuvat ja niiden määrä
Koska kollaasin mitat olivat tiedossa, se antoi oman rajoituksensa kuvien määrälle. Itse suosin AINA paritonta määrää joka puolella. Pariton määrä toimii aina tehokkaammin missä tahansa asetelmassa, oli se sitten kukkakimppu, taulukollaasi tai kynttiläkupit olkkarin pöydällä. Niinpä päädyin yhdeksään kuvaan. Mitä tulee itse kuvien valintaan, niin ah… tässä se tenkkapoo syntyi! Ihania muistoja herättäviä otoksia oli niin monta ympäri maailmaa. Miten niistä valitsisi?! Koska valinta tuntui niin vaikealta, päädyin raa’asti siihen, että mukaan pääsisi kuvia vain tuoreimmilta matkoiltamme. Niitä oli kahden vuoden ajalta mm. Rooma, Lontoo, Praha, Turkki ja New York. Kaikista muista kohteista valitsin kaksi kuvaa, Turkista yhden. Rantalomakohde matkana oli itselleni hyvin merkityksellinen sen ajoittuessa elämäni raskaimpaan aikaan vuosi sitten. Katsoin tarpeelliseksi saada sieltäkin yhden kuvan seinälleni ja näin jälkikäteen huomasin, että olen intuitiivisesti asettanut juuri sen kuvan keskelle kollaasia… Kuvia valitessani päätin myös samalla montako pysty- ja montako vaakakuvaa seinälle tulisi. Teetätin kuvat Ifolorilla ja ne saapuivat kotiin parissa päivässä. Kätevää!

5. Valitse kehykset
Kehyksillä on suuri merkitys kollaasin ilmeeseen; väri, kehyksen reunan leveys ja mm. paspis vaikuttavat merkittävästi ulkonäköön. Itse päätin mennä ilman paspista, sillä kollaasi on minusta rennomman näköinen niin. En myöskään tykkää todella siroista ja hengettömistä kehyksistä, joten vähän leveämpään päädyttiin. Kehykset ovat itse asiassa aika lailla Ikean valikoiman halvimpia, mutta ne osuivat hyvin tarpeisiini. Kehyksien väriksi valikoitui musta, sillä en halunnut niiden pomppaavan mustasta seinästä.

6. Suunnittele kollaasi – muoto ja järjestys
Kun alkupohdinnat on suoritettu ja kuvat ja kehykset vihdoin kotona, alkaa itse suunnittelu; mihin järjestykseen ja muotoon kuvat laitetaan seinälle. Itse asettelin niitä lattialle eri järjestykseen ja otin kuvan jokaisesta versiosta. Niitä pystyi sitten kätevästi vertailemaan selaamalla. Taulukollaaseja suunnitellessa on hyvä miettiä linjoja – tasaako ylä- vai alareunat, vai tekeekö kollaasista rennon asettelemalla kuvat ihan randomista erilaisilla väleillä tasauksista välittämättä. Minä päädyin kollaasissa tasaamaan alareunat sängyn päädyn takia. Halusin ehjien poikkilinjojen säilyvän, joten yläreuna saisi elää vapaammin.

makkarin%20kollaasi.jpg

7. Testiversion kiinnitys seinälle
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Vaikka puhelin olikin täynnä erilaisia kollaasimuotoja ja voittajakin oli jo selvinnyt, on aivan eri asia saada kollaasi seinälle samannäköisenä, kuin kuvassa. Minä teippasin valkoisesta paperista taulujen paikat seinälle ja näin pystyin varmistumaan linjoista ja muista mitoista, jotta varsinainen kuva menisi sitten tasan oikeaan paikkaan sitä kiinnittäessä.

4.jpg

8. Lopputulos
Valmista on aina kiva ihailla. Hyvin suunniteltu tuotti kaivatun lopputuloksen.

IMG_7811.jpg

Toivottavasti näistä vinkeistä on apua muillekin! 🙂

 

Viikon fiilikset

Kylläpä on ollut pitkän tuntuinen viikko, huh. Post-holiday -masis ja siitä syntynyt paniikinomainen reaktio kesän lähenevästä lopusta ja edessä häämöttävästä pikästä ja pimeästä syksystä alkaa taittumaan. Tai oikeastaan sitä ei ole ollut aikaa ajatella, sillä koira-herran tiistaina alkanut vatsatauti on pitänyt huolestuneena hieman tärkeämmistä asioista. Pari päivää touhua katseltiin kotona riisiä keitellen ja pieniä annoksia sitä ja raejuustoa annostellen, mutta kun mikään ei pysynyt sisällä mistään päästä, saimme eläinlääkäriltä antibiootit apuun ja nyt alkaa jo näyttää vähän paremmalta. Vanhan herran kunto ei oikein kestä kovin hyvin tällaisia ylimääräisiä sairasteluita, jotka vievät mehut ihan kokonaan. Tuntuu, kuin raasu olisi laihtunutkin. 🙁 Voi pientä. Jospa nyt alkaisi jo tervehtyminen.

Epäilemme suuresti, että oireilun on aiheuttanut maanantaina illalla annettu valeluliuos punkkeja vastaan. Muistelimme jälkikäteen, että samanlainen, mutta lievempi tilanne on tullut aiemmin. Voitte olla aivan varmoja, ettei meillä käytetä enää moisia myrkkyjä!

lilja_.jpg

Me jatkamme rauhallista tervehtymistä tänään mökkimaisemissa. Meillä on super-lyhyt matka mökille, joten parinkymmenen minuutin siirtyminen ei rasita koiraakaan. Me jatkamme mökillä erilaisia kunnostus- ja maalaushommia ja nollaamme työviikkoa saunomalla ja syömällä hyvin. Odotan jo mehevää grillipihviä! Pakkaan mukaan myös muut elintärkeät nautiskeluun tarkoitetut ostokset ja leipomukset, kuten eilen leipomani mutakakun, hyvän viinipullon ja siihen sopivat juustot. Viikonloppu tuntuu niin pitkältä, kun sen viettää eri paikassa, kuin kotona ja siinä rentoutuukin ihan eri tavalla.

Kivaa viikonloppua kaikille!

Jokseenkin tahmeaa

En tiedä riittääkö tahmea kuvaamaan tätä, mutta mennään sillä. Toinen viikko loman jälkeen on jo puolessa välissä ja toisin kuin viime viikolla tuntui olevan helppo solahtaa jälleen lomien jälkeen arkeen, on tämä viikko puolestaan ollut aika tahmean tuntuista. Aamusta lähtien kaikki kangertelee – mihin ihmeeseen saan kulumaan tunnin niin, että joka ikinen aamu tulee kiire bussiin, vaikka kuinka yritän tehdä aamut helpoksi miettimällä mm. vaatteet valmiiksi ja tehden aamupalan take awayksi jo edellisenä iltana.

Liukuva työaika on toki mukava, ei ole niin justiinsa moneltako siellä toimiston ovella on, mutta mitä myöhempään saapuu töihin, sitä pidempäähän siellä pitää olla. Niinpä tähtään sorvin ääreen jo kahdeksaksi, mielellään ennen, niin jää niitä arvokkaita tunteja sinne vapaa-ajallekin. Aikainen herätyshän tuossa rytmissä on, mutta koska tarvitsen tosi paljon unta, alkaa kroppa vaatia lepoa jo kymmeneltä illalla. Unta pitää saada kahdeksan, vähintään seitsemän tuntia yössä, joten luonnostaan sinne sänkyyn tulee kömmittyä melko aikaisin.

puistossa_.jpg

Arjessa on kaksi puolta. Se ensimmäinen luo elämään rutiinia ja aikatauluja. Jokainen ihminen tarvitsee päiväänsä rytmin, edes jonkinlaisen. Se toinen taas tuntuu joskus tappavan tylsältä – tätäkö elämä on eläkeikään saakka? Aamulla töihin, illalla harrastuksiin ja kymmeneltä nukkumaan. Siis mitä todennäköisimmin menossa on jokin todella paha post-holiday -masennus. Tajuntaan on viikon takaisesti iskeytynyt ajatus, että seuraava kesä ja pitkä, kunnon loma on n.10 kuukauden kuluttua. Jaiks.

Normaalisti elän ihan onnellisesti arkea – sitä työtä, niitä harrastuksia, iän ikuista ruoanlaittoa ja ihanan vapailta tuntuvia viikonloppuja. Normaalisti nautin ajatuksesta syksyn saapumisesta, pimenevistä illoista, rankoista sadekuuroista, jolloin vetäydyn sohvan nurkkaan kynttilöitä poltellen, kun nyt tuntuu, että kesästä on vielä pidettävä kynsin ja hampain kiinni! Nytkö se jo meni? Tahtoisin takaisin aurinkotuoliin makaamaan kirjan kanssa ja tuntea ne ihanat, lämpimät säteet iholla. Tuntea se hykerryttävä fiilis, kun loma on vasta alkamassa, en haistaa syksyä jo ilmassa, kietoa huivia kaulaan aamuisin, unohtaa hellemekot ja shortsit kaapin perukoille. Laskeutuminen arkeen tuntuu ankarammalta vuosi vuodelta.

Mutta niin vaan meni loma ja taisi mennä jo se kesäkin, vaikka kuinka toisin uskottelen. Ja niin vaan vyöryy syksyinen arki päälle, vaikka kuinka pyristelisin. On aika kääntää taas ajatukset eteenpäin, rukaa asennetta uuteen moodiin. Kyllä tähän taas tottuu. Kyllä arki taas puuduttaa rytmiin ja ilon aiheita löytää pienemmistäkin, kuin kuukauden kesälomasta. Kunhan tästä tahmeudesta päästään yli, alkaa taas villasukat, lämmin teekupponen, syksyn pian värjäämät lehdet ja raikas ilma tuntua miellyttäviltä ajatuksilta. Yhtä lailla ne pimenevät illatkin, kauteen sopivat, tukevammat ruoat, kynttilät, paksut viltit, jotka ryöppyävät sohvilta, illanistujaiset ystävien kanssa – kaikki se, joka muodostaa arjen ja sen arjen kohokohdat. Elämän.

Kyllä se tästä.