Vihdoin tuntuu siltä, että kevät on tullut! Tämän viikon pakkaset räntäsateineen taitaa olla taaksejäänyttä ja lämpötilat alkavat vihdoin kivuta siihen pisteeseen, että ilman sormikkaita uskaltaa lähteä ulos.
Keväiset lämpötilat nostavat myös pihakuumetta ja tänä viikonloppuna ollaankin kaavailtu kesäkeittiön kuorimista pressun alta ja terassin pesua. Öljytäkin se pitäisi, joten ehkä siihenkin ryhdytään. Pikkuhiljaa ajatukset siirtyvät myös mökkikauteen ja tänään ajellaan vielä mökille mittailemaan uudelleen uusien porttien mittoja ennen tilaukseen laittoa. Myös kesärenkaat laitetaan alle tänään, joten onhan tässä jo yhdelle lauantaille paljonkin keväisiä puuhia tiedossa!
Allergikon elämää tämä kevät ei paljoa palkitse. Nenä on tukossa koko ajan antihistamiineista huolimatta ja ainoa pelastus on nenäsuihke. Sillä saa joksikin tunniksi nokan auki, vaikka miinuspuolena onkin se nieluun valuva maku. Silmät kutisee, yskittää, astma aiheuttaa hengenahdistusta ja päätäkin särkee vähän väliä osittain varmaan tukkoisuuden takia. Että kevät ei siinä mielessä todellakaan lukeudu suosikkeihini.
Onpa ihanaa, kun pääsiäinen lähestyy! Se tuli taas niin nopeasti, että vasta eilen tajusin, että ensi viikko onkin lyhyempi töiden kannalta ja sitten on neljä päivää ihanaa vapaata! Sitä ennen kuitenkin vietetään huominen palmusunnuntai, joka on tietenkin myös äänestyspäivä. Toivottavasti kaikki lähtevät (elleivät ole sitä jo ennakkoon tehneet) ahkerasti vaaliuurnille. En itse juurikaan seuraa politiikkaa ihmeemmin, mutta ajan tasalla pyrin silti olemaan. Aika paljon on persiillään tälläkin hetkellä ja itse ainakin kaipaisin eduskuntaan vähän tuoreempaa verta – ihmisiä, jotka uusin silmin ja uusin ajatuksin muokkaisivat nykytilannetta. Että vaikka politiikka ei kiinnosta, pitää silti olla kiinnostunut ihmisistä, jotka päättävät minuunkin vaikuttavista asioista. Olen katsonut vaalitenttejä ja yksikään siellä esiintyneistä ei ole oikein vakuuttanut. Jotenkin tuntuu, että jauhetaan koko ajan sitä samaa, sitä samaa. Sotea, maahanmuuttoa, vanhuksia, ilmastoa… tekisivät jotain sen ainaisen ihmettelyn ja kinastelun sijaan. Montako hallitusta on tuota soteakin vääntänyt?! Onkin ollut jotenkin erityisen vaikeaa miettiä kuka tällä kertaa ansaitsee ääneni. Varmaa on ainoastaan se, että sen saa joku nainen.
Lauantaiaamu on alkanut rauhassa koiran kanssa kallioilla käppäillen ja pari pajunkissaa poimien. Laitoin ne etuovelle narsissi-istutukseeni ja toivottavasti saan siihen huomenna pari koristeltua virpomisoksaa kaveriksi. Meille saa aina tulla virpomaan! 🙂 Ostin eilen namujakin sitä varten, sillä muistan miten jännää se omasta mielestä lapsena oli. Ja niiden oksien askartelu myös oman tyttären kanssa.
Pikkuhiljaa tästä aamiaisen pariin ja sitten liikkeelle. Ihanaa, kun miehelläkin on koko viikonloppu vapaa. Viikonloppu on aina ihan eri tuntuinen, kun saa yhdessä viettää pari päivää vapaata.
Mukavaa virpomis- ja äänestysviikonloppua!