Mökkikauden aloitus ja muita kuulumisia

Pitkästä aikaa pääsen blogin pariin. Ajattelin vähän kerrata kuulumisia ja kuten blogin hiljaisuudestakin on voinut päätellä, aika on priorisoitu tällä hetkellä vähän muihin asioihin. Olemme aloitelleet mökkikautta ja viime viikonloppu oli ensimmäinen, jonka vietimme mökillä yöpyen. Sitä ennen olemme jo kuukauden päivät käyneet mökillä päiväreissuilla. Aloitimme pihahommista ja voinkin heti todeta, että koskaan aiemmin ei ole mökin piha ollut tässä kunnossa jo toukokuun alussa! Suit sait sukkelaan teimme haravoinnit, leikkasimme pensaat ja puut jotka sitä tarvitsi ja kerkesimmepä tekemään jo pihapolutkin uusiksi! Niin vain parin viikon aikana (toisin sanoen muutaman työpäivän aikana) kaivoimme vanhojen polkujen paikalta maan pois ja levitimme uuden kivituhkan. Tästä ajattelin kuitenkin kertoa vielä erikseen.

Blogin kohtalo on mietityttänyt viime aikoina aika paljon. En tiedä koenko tätä enää lisäarvoa tuottavaksi vai onko se muuttunut pakkopullaksi – jotain, mihin on välillä pakko kirjoittaa jotain, vaikkei mieli välttämättä edes tekisi. Blogi on kuitenkin kulkenut matkassani 5,5 vuotta, joten ihan kevyesti en päätöstä tee. Katsotaan mihin mieli kääntyy kun annan ajan vähän kulua. Vapaa-aika kuluu tällä hetkellä lähinnä oman hyvinvoinnin ympärillä, tarkemmin joogan parissa. Olen nyt viime viikkoina käynyt enimmäkseen hot jooga -tunneilla, sillä se ihana 38 asteen lämpö, joka irrottaa kehosta 1,5 litraa hikeä tunnissa, on vaan niin mahtava! Sen jälkeen on aina jotenkin tyhjä ja kevyt olo myös päässä, ei pelkästään kropan tuottama kuona märässä pyyhkeessä. Alaselkä on vähän oikutellut viime aikoina, mutta ihmekös tuo kaikissa mökkihommissa, jossa olen ollut kumarassa haravan tai lapion varressa kaivaen ja sen jälkeen levittäen liki 2000 kiloa maata ja kivituhkaa. Se ylimääräinen poistettu maa poluilta meni nimittäin hyötypuutarhan perusteisiin, josta haluaisin siitäkin kertoa lisää. Mutta kun se aika…

Olen kuvannut tätä nykyä aika vähän. Blogiin ei ole oikein valokuviakaan laittaa siitä syystä ja nämäkin kuvat mökiltä ovat vuoden ellei parin takaa kesältä. Siellä näyttää nykyäänkin ihan samalta, kuten myös kotonamme. Sisustus on vihdoin monen vuoden hääräämisen jälkeen alkanut löytämään mieleisen muodon ja ilmeen. Viime aikoina olenkin erinäisistä syistä johtuen alkanut enemmän ja enemmän uskomaan sanontaan If it ain’t broken, don’t fix it. Koti tuntuu tällä hetkellä hyvältä juuri sellaisena kuin se on, samoilla koristetyynyillä ja samoilla luonnonläheisillä sävyillä. Ainoa muuttuva asia taitaa olla sohvapöydän päällä piristystä tuova vaihtuva kukkamaljakko, joka nyt viime viikot on itse asiassa ollut kaunis valkoinen hortensia ruukussa. Ei ole tarve tehdä muutoksia mihinkään ja sikäli sisältöä samoista nurkista samoilla tyynyillä ei riitä blogiin asti ammennettavaksi. Mökiltä toki löytyy päivitettävää taas enemmän näin kevät/kesäkaudella, joten yritän niitä laittaa tänne bloginkin puolelle. Viime kesän puuvajaprojekti on taltioimatta kokonaan ja siitä olemme miehen kanssa erityisen ylpeitä – se onkin ensimmäinen kunnon rakennelma jonka olemme itse tehneet ja se onnistui todella hienosti!

Mitä tulee tuohon sanontaan, ettei pitäisi korjata jotain mikä ei ole rikki, niin sitä olen yrittänyt pitää ohjenuoranani töissäkin. Työpaikallani, lähinnä nimenomaan oman toimenkuvani kohdalla eletään tällä hetkellä jonkin sortin murrosta. Olen vihdoin ja viimein parin vuoden sitkeällä työllä saanut isompaa muutosta aikaiseksi työpaikallani ja siirtänyt työnantajani paremmin kiinni nykyaikaan. Se on tietysti tuonut tullessaan isompia kysymyksiä muutoksen laajuudesta ja herättänyt tarpeita, joihin työnantajani nyt pyrkii vastaamaan. Omalla kohdallani se tarkoittaa minulle mahdollisesti epäsuotuista tilannetta, jota en haluaisi, enkä pidä sen tuomasta epävarmuuden tunteesta. Tai tunteesta, ettei työlleni anneta tarpeeksi arvoa, vaikka näin ei välttämättä olekaan. Tuo sanonta sopii tähän lähinnä niin, että vaikka itse elänkin nyt pääni sisällä hieman epävarmoja aikoja, on turha puuttua siihen vielä ja yrittää alkaa korjaamaan sellaista, joka välttämättä ei olekaan vielä rikki. Toisin sanoen minulta kysytään nyt hieman kärsivällisyyttä ja malttia, jotka todellakaan ei ole valttejani. On pakko antaa ajan kulua ja katsoa mihin tilanne kehittyy.

Mielessä siis myllertää tällä hetkellä pieni työperäinen kriisi. Se ei voi olla vaikuttamatta yleiseen fiilikseen ja siksikin jooga on hyvää vastapainoa. Meditatiiviset, hengitykseen keskittyvät hidastempoiset yin-tunnit ovatkin olleet hyvää lääkettä. Sillä kun ihminen kokee jännitystä tai epämukavuutta, sen ympärille jäädään helposti vellomaan luoden jännitystä yhä lisää ja lopulta se täyttää koko pään ja vaikuttaa myös kehon toimintaan. Suosin itse yleensä dynaamisia joogatunteja, joissa pyritään haastaviin ääriasentoihin. Nyt sellaisilla käytyäni olen kokenut ne liian voimakkaiksi ja vaativiksi. Voimat on loppuneet kesken ja kroppa ei ole vain suostunut yhteistyöhön. Normaalisti helposti taipuvat asennot tuntuvat mahdottomilta saavuttaa kun mieli ei pysty keskittymään, tasapaino ei pidä ja lihaksiin nousee maitohapot jo pienestäkin ponnistuksesta. Ranteet ja polvet ilmoittavat kivun tunteista, hengästyn ja asentoja on pakko helpottaa. Vihdoin ymmärsin, että just nyt, kun mieli on uupunut, en voi väsyttää elimistöäkään tuollaisella. Olenkin siirtynyt nyt lempeämpiin yin-harjoituksiin ja kroppa on kiittänyt. Ja jokaisen tunnin jälkeen ajattelen tätä mielessä olevaa työasiaa vähän positiivisemmin.

En tiedä muistatteko kun listasin tämän vuoden tavoitteitani tammikuussa blogiin? Yksi niistä kuului, että haluan säästää vuoden aikana tietyn summan ja pankkitililläni tulee olla X euroa 31.12.2019. Ette uskokaan, kuinka tuo on vaikuttanut ostokäyttäytymiseeni! En ole koskaan pitänyt itseäni minään kovana tuhlaajana. Joo, jos olen halunnut jotkut tietyt kengät tai tietyn laukun, olen surutta käyttänyt niihin useitakin satalappusia, mutta aina kuitenkin harkiten. Niitä satalappusia kun ei kasva puiden oksilla… Olen syyllistynyt myös hetken mielijohteessa tehtyihin pikkuhankintoihin aiemmin enemmänkin, mutta joku järki on ostoksissa aina ollut ja hyvin harvoin olen tehnyt täysin hutiostosta. Tänä vuonna olen kuitenkin huomannut todella suuren muutoksen ostoskäyttäytymisessäni ja olen pitänyt pussin nyörit hyvin tiukalla. Säästöön onkin jäänyt selkeästi enemmän kuin aiemmin, vaikka pelkästään mökkiin on tämän lyhyen kauden aikana uponnut jo neljä numeroa saavuttava luku.

Isompiin menoeriin tulee tänä vuonna laskea vielä tulevien mökkihankintojen lisäksi tyttären kotoa poismuuttamisen aiheuttamat menot; hänelle luvattujen kalusteiden ostaminen sekä tietysti hänen tyhjäksi jäävään huoneeseen tehtävät uudet hankinnat. Olemmekin säästötavoitteen takia jo luopuneet tämän kesän suunnitellusta kaupunkilomasta, sillä niin suureksi asiaksi säästösumman tavoittaminen on noussut. Se on aktiivisesti mielessä koko ajan. Vaikka samaan aikaan teemme mökillä korjaushommia ja käytämme rahaa siihen aika paljon, pidän tavoitteen mielessä ja mietin samaan aikaan missä menoissa pystyn säästämään ilman, että se tuntuu ikävältä tai epämukavalta tai että joutuisi jostain mieleisestä luopumaan. Jos säästämisen vetää liian tiukalle, käy vähän niin kuin laihduttamisessa usein – liian ankara tapa johtaa vain repsahduksiin ja motivaatio katoaa. Aika usein olen näiden kuukausien aikana huomannut, että hyvin monen ostoajatuksen takana on halu, ei tarve. Todella hyvä herättäjä tämä säästötavoite on ollut monessa mielessä siis! On ehdottomasti vaikuttanut myös kodin sisustamiseen ja piensisustustavaran tai tekstiilien turhaan ostamiseen. Säästötavoite on kunnianhimoinen, mutta miettikää mikä voittajaolo on sitten kun haluttu summa on tilillä!

Näihin positiivisiin ajatuksiin päätän tämän sillisalaattisepustukseni!

 

Pintaremontti vessaan

*Yhteistyössä Teknos

Alakerran vessa rempattiin viimeksi viisi vuotta sitten, mutta nyt oli aika freesata pintoja jälleen. Pääsin tällä kertaa tekemään pienen pintaremontin yhteistyössä Teknoksen kanssa ja samalla suunnittelemaan heille ikioman sisustusväripaletin! Kyseinen väripaletti on nähtävissä mm. Teknoksen nettisivuilla ja sen avulla pystyy kuka vain helposti toteuttamaan remontin, kun kaikki sävyt on valittu valmiiksi toisiinsa sopien. Minun väripalettini nimeksi tuli luonnollisesti Checklist ja tuon väripaletin mukaisesti itsekin remontoin vessamme. Myös kaksi muuta CASAn bloggaajaa, Oma Koti Valkoisen Miia sekä 2 for Livingin Elisa pääsivät tekemään yhteistyötä Teknoksen kanssa omien muutoskohteidensa kera ja luomaan omat väripalettinsa. Te, arvon lukijat, voitte käydä äänestämässä väripaleteista suosikkinne ja keskuudestanne arvotaan yksi onnekas upean palkinnon voittajaksi! Ohjeet äänestykseen ja arvontaan löytyy tämän postauksen lopusta.

Tärkeimmät työkohteet:

  • kuusipaneelikaton uudelleenmaalaus
  • takaseinän maalaus tehostesävyllä
  • muiden seinien maalaus valkoisella
  • wc-kaapiston ovien koristeurien tasoitus ja maalaus
  • wc-kaapiston tason vaihto
  • wc-kaapiston vetimien vaihto

Aloitin maalaamalla katon Teknoksen sävyttämättömällä, himmeällä PANEELISEINÄMAALIlla. Sävyttämätön, purkkivalkoinen sävy löytyy Teknoksen SISÄVÄRIT- värikartasta koodilla T1758. Paneeliseinämaali valittiin, jotta sävytarkkuus saatiin kohdalleen. Teknokselta löytyy myös kevyesti sävytetty, himmeä PANEELIKATTOMAALI, jonka valmissävy on T1326.

Siirryin seuraavaksi sutimaan tuoreen maalipinnan valkoisiin seiniin käyttäen siihen täyshimmeää BIORA BALANCE sisustusmaalia sävyttämättömänä purkkivalkoisena. (Valmissävy tähän sama kuin edellä, eli T1326.) Sitten alkoikin pohdinta, en nimittäin ollut ihan varma mikä sävy tulisi tehosteseinään. Sopivan sävyn valinta oli vaikea ja pohdin pitkään kahden eri sävyn välillä. Eihän siinä auttanut kuin tehdä koemaalaus ja katsoa mikä sopisi tähän tilaan parhaiten. Tähänkin maalaamiseen käytin täyshimmeää BIORA BALANCEa. Ensimmäisenä vaihtoehtona oli pehmeä beige sävyssä T1726. Toisena vaihtoehtona oli aavistuksen lämpimämpi beigen sävy T1701, mutta koemaalaus osoitti, että se punersi omaan makuuni hieman liikaa. Koska etsinnässä oli kylmä sävy, päädyin alkuperäiseen ajatukseeni, eli sävyyn T1726.

Sävyjen erot eivät kuvissa näy yhtä selkeästi kuin silmällä katsoen, värieroa oli liki mahdoton taltioida kuvaan, mutta perheenjäsenten toimiessa raatina, päädyimme kaikki samaan lopputulemaan – toinen punersi liikaa. Kylmällä sävyllä on loitontava vaikutus ja vaikka wc ei olekaan pienimmästä päästä, ei lisätilantuntu ole koskaan pahasta. Kylmä sävy sopi myös paremmin yhteen vessan uuden saarnisen tason kanssa, joten oma vinkkini onkin ehdottomasti sovitella maalisävyjä yhteen tilassa olevan valon ja kalusteiden värien sekä halutun tunnelman mukaan.

Ovien tasoitus ja maalaus

Maalausten välissä tein kaikista suuritöisintä hommaa – kaapiston ovien tasoitusta. Koristeurat eivät oikein enää istuneet tyyliini ja ajattelin tasapintaisten ovien tuovan vessaan entistä modernimman ja simppelimmän ilmeen. Käytin tasoittamiseen Teknoksen SILORA A Snickerisilotetta, joka on siis käyttövalmis, vesiohenteinen silote. Sentin syvien urien tasoittaminen ei käynyt ihan hetkessä, sillä silotteen tulee antaa kerrosten välillä kuivua kunnolla. Silote vetäytyy ja urautuu kuivuessaan, joten kärsivällisyyttä kysyttiin tässä kohtaa. Vasta neljännen täytön jälkeen näytti silti, että voisin suorittaa ensimmäisen kunnon hionnan. Ovet kuljetettiin mökille, jossa annoin hiomakoneen laulaa! Ei tuota kyllä käsipelillä olisi ihan heti tehnyt, koneellakin meni jokin tovi.

Hionnan edetessä paljastui, että täyttövaiheessa massaan oli jäänyt pienen pieniä ilmakuplia, jotka näkyisivät lopputuloksessa. Tasoittelin siis kotona vielä pariin otteeseen ilmakuplia silotteella ja hioin käsin karkealla hiekkapaperilla ylimääräiset pois. Vihdoin ja viimein ovista tuli niin tasaiset kuin näillä taidoilla vain suinkin sai. Olikin aika maalata pintaan tartuntapohjamaali johon käytin FUTURA AQUA 3 TARTUNTAPOHJAMAALIA. Sen jälkeen oli vuorossa itse sävy. Ovet saivat pysyä valkoisena edelleen ja puolihimmeän FUTURA AQUA 20 KALUSTEMAALIn oma sävyttämätön purkkivalkoinen osoittautui oikein hyväksi puhtaanvalkoiseksi sävyksi.

Minun sutiessa viimeistä kerrosta maalia oviin, kiinnitti mies jo uutta tasoa vessaan. Sinne valittiin samaa tasoa mitä meillä keittiössäkin on. Vaalea puunsävy on omiaan lisäämään lämpöä ennen niin kovin graafiseen wc-tilaan. Näissä alla olevissa kuvissa näkyy myös selvästi lopputulos tasoitetuista ovista. Minusta ne onnistuivat melko hyvin!

Lisämausteeksi messinkiä

Lisämausteeksi valitsin tilaan messinkiä. Sitä esiintyy tasoitettujen ovien vetimissä, saippuapumppupullossa sekä takaseinän taulun tilalle tulleessa peilissä. Tämän rempan myötä suorakulmaiset muodot saivat lähtöpassit ja tilalle tuli pehmeämpää pyöreyttä. Niinpä myös messinkiset vetimet valittiin pyöreinä peilin kaveriksi. Muodoillakin on siis väliä, jos halutaan välittää jotain tiettyä tunnelmaa. Peili ei välttämättä ollut tarpeellinen lisä, onhan vessassa peilikaapit, mutta näkeehän tuosta vähän paremmin esim. vaatetusta peilata ja peilihän luonnollisesti myös avartaa tilaa.

Vessan lattia sai väriparin uusista tummanharmaista pyyhkeistä. Skarppi väripari tuokin hyvän kontrastin muutoin pehmoisen sävyiseen vessaan.

Muutoskohde -postaus ei olisi tietenkään mitään ilman ennen ja jälkeen kuvia, joten tässä muistutukseksi vielä miltä vessassa ennen näytti ja mikä on tunnelma tämän pintarempan jälkeen.

Tämä remppa oli taas oiva muistutus siitä miten helposti jo pelkällä maalilla voi vaikuttaa yleisilmeeseen tai miten tasainen pinta ja pyöreä muoto tuo heti rauhallisuutta ja pehmeyttä tilaan. Oli myös kiva tehdä jotain ihan uutta ja nyt tiedän jatkossakin selviäväni mm. huonekalujen ylisilottamisesta! Vaikka remppaaminen joskus tuntuukin ihan työltä, on oman käden jälkeä mahtavaa katsella myöhemmin. Rohkeasti kannattaa tarttua vaativampiinkin hommiin ja kartuttaa omaa osaamista myös remontoinnin ja kodinlaiton saralla.

Nyt sitten kannattaakin lukea tarkkaan seuraava kohta, nimittäin kaikkien väripaletteja äänestäneiden kesken arvotaan palkinnoksi Teknoksen värisuunnittelijan konsultaatio! Värisuunnittelija tulee voittajan luokse suunnittelemaan jonkun huoneen värimaailman ja antamaan muutenkin vinkkejä sisustusvärien valintaan. Kisa on käynnissä 5.5. asti ja tarkemmat osallistumisohjeet löytyy tästä linkistä. 

Kertokaapas vielä loppuun, että mitä te tuumaatte meidän uudesta vessasta? 🙂

Pääsiäistunnelmia kattauksesta koristeisiin

Tänä vuonna pääsiäinen pääsi ikään kuin yllättämään! Se tuli niin nopeasti, etten oikein kerennyt reagoimaan tavanomaisesti. Rairuohon kyllä kylvin ja tuossa se pianon päällä vihertää, mutta muutoin otin parit pääsiäiskoristeeni esiin eilen pitkäperjantaina n. varttia ennen vieraiden tuloa.

Koristeisiini kuuluu lähinnä valkoiseksi spreijaamani puput, jotka ostin Köpiksestä vuosia sitten. Lisäksi tulppaanit, erilaiset namuset ja höyhenet kuuluvat pääsiäiseeni. Keittiössä valmistuu hyvää ruokaa, pashaa ja tänä vuonna myös suklaamoussekakku.

Pitkäperjantain kattauksen kruunu oli kelta-valkoinen kukkakimppu pienillä risuilla höystettynä. Väriparina niille toimi mummini vanhat keltaiset ja hieman jo hauraat munakupit. Illallisella meillä tarjottiin alkuun kasvisruokaa – pestopedillä tarjoiltu tomaattipihvi, mozzarellajuustoa, parmesanlastuja sekä paahdettuja pinjansiemeniä. Pääruoaksi tarjoilimme kokonaisena uunissa valmistettua naudan sisäfilettä, valkosipulikermaperunoita, tankoparsaa pancettaan käärittynä sekä itse valmistamaani persiljamaustevoita. Jälkkäriksi siis aiemmin jo mainittua suklaamoussekakkua sekä tietysti pashaa.

Ilta kului rennosti lautapelejä pelaillen ja tämä päivä onkin mennyt ihan rennosti suoratoistopalvelua katsellen sekä koiran kanssa auringonpaisteessa lenkkeillen.

Huomenna lähdetään mökille pihahommiin ja syödään vaihteeksi hyvin. Ja lisää suklaamunia. Tietenkin. Niitä onkin tuossa olkkarin pöydän kulmalla vahtinut eräs karvakorva.

Aurinkoista pääsiäisen jatkoa kaikille!