Sadepäivän sisustelua

Onnea on reilu vartin mökkimatka. Viikonloppu ei antanut kelien puolesta ihan parastaan, joten me pakkasimme sunnuntaiaamun aamiaisen jälkeen kimpsut ja kampsut ja tultiin kotiin. Väsynyt koira painui omalle pedilleen köllimään ja miehenkin passitin yläkertaan – pitkästä aikaa tuli nimittäin inspis vaihdella kesäisempää tekstiiliä olkkariin ja kuvata rauhassa. Saanen esitellä kotimme kesäasun 2019.

Mitään uuttahan kuvissa ei ole, samat sinivalkoiset tyynyliinat koristavat sohvaa jo kolmatta kesää putkeen, mutta ilme raikastui kertaheitosta kevätsateen lailla! Olen jo lukuisia kertoja todennut ennenkin, että kotimme parhain puoli on valoisuus. Sitä se on, vaikka ulkona sataakin. Valo pääsee kulkemaan esteettömästi olkkarista keittiöön ja pimeää nurkkaa ei jää juuri mihinkään.

Mies on pitkään hinkunut mukavaa isompaa nojatuolia olkkariin. Minä en oikein näe sille olevan tilaa ilman, että joutuisimme luopumaan kahdesta erillisestä istuinkalusteesta – pikkusohvasta ja Hayn Lounge-tuolista. Ajatus on kuitenkin jäänyt sen verran mieleeni, että olen katsellut sillä silmällä paria tanskalaista upeaa nojatuolia, mutta niiden hankkiminen edellyttäisi esim. yhden kaukomatkan skippaamista. Siitä voi päätellä, että hinta on myös aika upea.

Ehkä realistisemmat hankinnat on kuitenkin kesällä tyhjäksi jäävän makuuhuoneen osalta tyttären muuttaessa omaan kotiin. Sinne olen jo päättänyt hankkia pienen ja siron työpöydän. Olen kyllästynyt käyttämään läppäriä joko sohvalla sylissä tai sitten keittiön pöydän ääressä. Olisi kiva, jos kone voisi olla käyttövalmiina koko ajan jossain pöydällä, eikä aina erikseen ottaa sitä tarvittaessa esiin. Lisäksi haluaisin samalla pöydällä säilyttää kameraa linsseineen. Tällä hetkellä se tarpeisto majailee olkkarin astiakaapissa, eli täysin väärässä paikassa. On meinannut useampaan otteeseen käydä haaveri, kun kameran olkahihna onkin kiertynyt esim. maljakon ympärille ja kaapista on meinannut kameran mukana pudota muutakin!

Sunnuntai ei ennen muinoin lukeutunut lempparipäiviini. Se tuntui aina viikonlopun jämäpäivältä – tylsältä välipäivältä tahmean maanantain kolkutellessa jo ovelle. Nykyään pidän sunnuntaita eräänä lempparipäivänäni. Silloin saa hyvällä omalla tunnolla olla tekemättä mitään ja ladata akkuja alkavaan viikkoon. Sunnuntaina voi luvan kanssa käydä vähän hitaalla ja olla möllöttää. Varsinkin tällaisina sadepäivinä. Voi vetää villasukat jalkaan, syödä jotain hyvää lämmintä ruokaa ja katsoa vaikka leffan.

Tänään pitää tosin sen verran vielä työntää nenää ulos, että käy äänestämässä ja kaupassa. Viikko on paljon mukavampi aloittaa, kun ei heti tarvitse mennä maanantaina töiden jälkeen ruokaostoksille.

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *