Kotikierros etenee eteis-keittiöakselilta portaisiin. Nyt onkin luvassa varsinainen kuvakavalkadi! Pääsen näiden kuvien myötä samalla esittelemään uuden, vasta jokunen päivä sitten toteutetun ideani portaiden tuunaamiseen. Kunniaa en tästä ideasta voi kuitenkaan ottaa itselleni, vaan näin samantyyppisen idean netissä surffaillessani.

Arvaattekin varmaan jo tuunaukseni…? 🙂 Eli portaiden numerointi! Tuo oli niin kivannäköinen kuvassa ja toteutin sen vielä saman illan aikana, kun olin idean bongannut. Jopa mies piti sitä hauskana. Numerot piirsin mustan DC-Fix kalvon takapuolella ja sitten leikkelin irti. Aluksi ei kalvo tuntunut ottavan kiinni portaaseen, mutta nyt istuu siinä kuin hanska!

Portaat vievät yläkerran tasanteelle, josta lähtee kolme ovea; yksi meidän makuuhuoneeseen, toinen tyttären huoneeseen ja kolmas kylpyhuoneeseen/saunaan. Portaat on uusittu vuosi sitten kesällä. Niissä oli alunperin tummanharmaa kokolattiamatto, eli joka kohta askelmista oli maton peitossa. Me revimme irti vanhan maton, pesimme portaat, maalasimme, levitimme uudet liimat ja liimasimme muotoon leikatut mattopalat askelmille. Voin kertoa, että samaan hommaan en ihan heti lähde! Irtirepiminen oli yllättävän helppoa, mutta muotoon leikkaaminen ei! Vaikka kuinka mittasimme ja mittasimme, aina jossain kohtaa oli heitto. Yksikään porras, ei edes kaksi ensimmäistä ole samanlaista, vaikka silmä niin sanoisikin. Ihan kammottava homma! Myös kaide sai samalla valkoisen maalin yllensä, se oli ennen puunvärinen, eli ei todellakaan mieleeni.

Askelmien ”pystyseinät” (vai miksikö noita nimittäisi?) maalasimme valkoiseksi. Halusin ehdottomasti jättää pinnat tasoittamatta ja käsittelemättä, sillä rakastan tuota tehdasmaista lookkia, kun betonista valettujen portaiden pinta ei ole tasainen, se on täynnä ”reikiä” (betoniin valun aikana jääneitä ilmakuplia?) ja vähän rosoinen. Maaliakaan ei levitetty tasaisesti, vaan jostain kohdista hohkaa vähän edellinen pinta läpi. Matoksi valitsimme vaaleamman harmaan. Mietin jopa hetken portaita ilman mattoa, mutta ne ovat niin liukkaat ja koiriemme olisi vaikea liikkua niissä, joten halusin päälle maton. Se vaimentaa myös mukavasti meteliä 5 metriä korkeassa porraskäytävässä sekä on lämpimämpi jalalle, kuin paljas betoni.

Vaikka seinäpintaa portaikossa löytyy, olen halunnut pitää sen melko rauhallisena. Keittiöön näkyy nuo oikean pystyseinän muutamat taulut. Ylin on oma printtitekeleeni kirpparilta ostamaani kehykseen, peili on Ikeasta, mutta saanut ripauksen washi-teippiä niskaansa ja alin Havanna -kyltti on mistäpä muualtakaan, kuin Havannasta 🙂

Kulmaportaissa on leveyttä vaikka muille jakaa, niihin on helppo tehdä joku asetelma. Nyt sitä virkaa toimittaa Ikean lyhty ja oma tekemäni printtitaulu. Uskon tuohon ajatuslauseeseen, siksi se komeilee paikassa, josta kävelen ohi monta kertaa päivässä. Kivet on jostain rantalomakohteesta raahattu.

Toista kulmaporrasta koristaa Ikean risukasa

Taulu on Hobby Hallista ostettu hetken mieliteko. En ostohetkellä edes tiennyt mihin sen laittaisin, mutta nuo värit ja nuo hehkulamput veti niin kovasti puoleensa, ettei kyseistä canvas-taulua voinut vain jättää ostamatta. Sille löytyikin sopivan iso tila juurikin tältä ylätasanteen porrasseinältä.

Toisella, eteisen puolen sivuseinällä on kaksi minulle tärkeää kuvaa.  Toinen on meidän hääkuva ja toinen kuva on napattu Kuuban reissultamme. Kuvassa olemme delfiinien kanssa uimassa, joka on myös yksi toteutuneista haaveistani 🙂 Delfiinit muuten ihan oikeasti tuntuu Nokian lantsarilta! 🙂

Portaissa on todella kirkas valaistus. Valoa tuo ensimmäisen askelman yläpuolella oleva plafondi, käytävän seinässä oleva seinävalaisin, sekä yläkerran tasanteella oleva plafondi. Kammoan kirkkaita valoja ja portaikon valot eivät palakaan melkein koskaan. Siksi pidän pehmeästä kynttiläntuomasta valosta. Joulun aikaan kaiteissa on ollut myös ledilamppuköynnös tuomassa valoa. 

Loppuun vielä fiilistelykuva kynttilänvalosta…

Sellaiset portaat meillä. Mitäpä tykkäätte numero-tuunauksesta?

Blondi