PEUKUT PYSTYYN!

Tällä hetkellä on hiukan perhosia vatsassa. Puoli kuudelta tänään illalla saa pitää peukkuja pystyssä, sillä siihen aikaan meikätyttö astelee luokan ja kolmen arvioijan eteen power point slideineni esittämään lopputyöni. Jaiks! Setti on hiottu huippuunsa ja parempaa en siitä saisi. Esitys on treenattu moneen kertaan ja saatu vihdoin kutistettua annettuihin aikaraameihin – minulle on suotu puheenlahjoja, joten puolituntinen tuntui aluksi hyvin lyhyeltä ajalta 🙂 

      IMG_0015.jpg

Olen alkanut tekemään lopputyötäni ajatuksen tasolla jo viime vuoden kesällä. On huikea ajatus, että pitkäaikainen uurastus ja iso työ on nyt tehty ja jäljellä on enää työn esittely. Koulu on loppusuoralla, muttei ihan vielä lopu tämän lopputyön esittelyyn. Koska suoritan visualistin tutkintoa näyttötutkintona, ovat itse työnäytteet hyvin suuressa osassa ja niitähän minä vien näytille vielä kesäkuussa portfolion esittelyn yhteydessä. Elämme jännittäviä aikoja! 🙂

Pääsin eilen vihdoin käymään eräässä putiikissa, joka on ollut to do, tai lähinnä to shop -listallani hyvin pitkään! Oli ihana aurinkoinen keli, kivan rento fiilis ja askeleet veivät vihdoin pitkin Bulevardia tekemään pientä ostosta. 

20140515_162230.jpg

Nougat on muuten aivan ihastuttava putiikki täynnä ihania Tine K. tuotteita, joita lähinnä siellä ihailin! Kassiini ei kuitenkaan päätynyt Tine K:ta, joskin jotain pohjoismaalaista kuitenkin…:)

                  IMG_4012.jpg

Laitan ostoksestanivielä lisää juttua aivan varmasti, mutta ehkäpä joku arvaa jo tuosta kassista pilkistävästä mustasta putkilon nurkasta…? 🙂

Viikonlopun ruokaostokset tehtiin jo eilen, sillä koko viikonloppu menee koulussa. Samalla matkaan tarttui tavoistani poiketen ruusupuska. Moni pitää ruusuja ihan lemppareina ja kukkien kuningattarena. Minä en erityisemmin ole ruusujen perään, mutta onhan niissä jotain juhlallista…? Tuntui siltä, että tarvitsin jotain juhlallista. Mainitsinko myös, että kipaisin Cafe Ekbergiltä gluteenittoman kerma-marenkileivoksen ja söin sen autossa? 😉 Ai että, vuoden leivoksettoman elämän jälkeen se maistui kieltämättä aika makealta!

Ihanaa perjantaita teille! Ja pitäkäähän niitä peukkuja mulle! 😉

Blondi

PELKOTILOJA

En voi sanoa pelkääväni mitään arkipäivän asioita. En jännitä uusia tilanteita tai ihmisiä, en lamaannu joutuessani esiintymään, enkä hyppää korkealle nähdessäni sammakon tai kilju ääneen kuullessani ampiaisen lähelläni. En pelkää pimeää, en ahtaita paikkoja, en käärmeitä tai hämähäkkejä. En omaa muitakaan outoja fobioita. Törmäsin Little B:n blogissa mielenkiintoiseen pelkoaiheiseen postaukseen. Jäin saman tien miettimään omia pelkojani. Pelkoni liittyy enemmänkin oman henkisen kantin pettämiseen, sillä sitähän se pelko on – omia tunteita, jotka päästää valloilleen ja joita ei sillä hetkellä pysty hallitsemaan. Huopanan%20musta%20hiottu.jpg

Olen hyvä uimaan ja rakastan uimista! Silti ajatus veden varaan joutumisesta esim. vene- tai laivaonnettomuudessa on kamalan pelottava ajatus. En siksi ole mielelläni risteilyaluksissakaan. Tulen myös merisairaaksi jo melkein kylpyammeessa, joten laivoihin liittyy myös ihan fyysistä huonoa oloa.

Pelkään myös korkeita paikkoja. Tämä on tullut vasta iän myötä, sillä muistan kiivenneeni täysin avoimia tikasportaita kolmikerroksisen kerrostalon katolle hakemaan sinne heitettyjä lentäneitä tennispalloja:) Tänä päivänä en menisi kirveelläkään maailmanpyörään tai edes 5. kerroksen parvekkeen kaiteen viereen seisomaan. Pelko tuntuu huimauksena, mutta ennen kaikkea se kouraisee lujaa vatsanpohjasta ja se aalto lähtee varpaista asti! Muistan miten seisoin maaliskuisena iltana pimeässä Empire State Buildingin 86. kerroksen näköalatasanteella katsomassa yli Manhattanin. Kiviaita tasanteella oli alimmillaan reisien kohdalla, jonka jälkeen turva-aita jatkui isoreikäisenä rautaverkkona. Herranjestas niitä aaltoja, jotka vavisutti kroppaa, mutta pakko oli keikkua reunalla kameran kanssa. Pidin kuitenkin joko toisella kädellä kiinni verkosta tai nojasin puolella kroppaa seinään. Oli pakko saada tuntea, että jotain kiinteää on lähellä.

lunch.jpg

Sota. Pelkään sotaa ja sen syttymistä. Itse kieltäisin kaikki aseet, pommikoneet, ydinohjukset ja torpedot sun muut lailla. Miksi ihmeessä sellaisia pitää olla kenelläkään?! Miksi jotkut haluaa satuttaa toisia. Tuhota. Miksei ihmiset osaa elää sovussa toistensa kanssa. Make love, not war, you know. Ihan loputon suo alkaa etsimään noihin kysymyksiin vastauksia, mutta ihmettelenpä vain, että tänä päivänä maailmasta löytyy pohjoiskoreoita tai tuosta vaan toisten maille marssivia itänaapureita… Mikä niitä ihmisiä vaivaa?!

Syöpä. Jo sanana aivan kamala. Salakavala, hiljaa hiipivä, jäytävä. Loinen. Lähipiirissä ollut joitain lähivuosina. Miten lamaannuttava tieto. Ja miten hienosti sitä pystytään hoitamaan! Ja miten kamalasti pelkään, että joku päivä havaitsisin rinnassani möykyn. Olen taistelija. En pelkää taistella. Pelkään kuitenkin, että jos joskus tulee tilanne, joka pitää hyväksyä ilman, että pystyy taistelemaan. Jos taistelulla ei olisikaan enää mitään merkitystä.

Tulipalo. Olen ollut lapsena tulipalossa. Mökkinaapurin pikkumökki syttyi tulee oven edestä sisäpuolelta minun ja kolmen muun ystäväni ollessa sisällä. Istuimme sängyllä pelaamassa korttia, kun päiväpeitto syttyi tuleen. Ilman  rohkean, pelottoman ja nopeasti tilanteeseen reagoineen ystäväni ripeää toimintaa, en tiedä olisimmeko päässeet sieltä ulos. En pelkää tulta, päinvastoin! Rakastan kynttilöitä, takassa roihuavia klapeja, juhannuskokkoja ja tulen kaunista ilmettä. Tuli on vähän kuin meri pahoina päivinä – raivokas, arveluttava, kaikki alleen jyräävä. Pelkään molempien kohdalla sitä jälkeä, tuhoa ja menetystä, mitä ne jättää taakseen.

Fire-Hands-Screensaver_1.jpg

Hallitsemattomia elementtejä. Ehkä pelkään kaikista eniten kontrollin menetystä. Sitä, ettei voi tehdä asialle itse mitään, vaan on taivuttava seisomaan vieressä ja odottamaan miten tilanne etenee. Sietämätön ajatus. Pelottava myös.

Mikään yllämainituista peloista ei hallitse kuitenkaan elämääni millään muotoa. Ne eivät kuulu arkipäivään, luojan kiitos. Ne tulee esille, jos kuulen huonoja uutisia lähimmäisten voinnista tai jos luen uutisia tsunameista ja sodista. Eihän niitä toivoisi kenellekään käyvän. Peloista on kuitenkin hyvä puhua. Kertoa niistä, käydä niitä läpi. Kohdata ne.

There’s nothing to fear, but fear itself.

Mitä sinä pelkäät?

B

kuvat 1, 2 ,3

3D -PIIRROKSIA KODIN REMPASTA

Paljon toivottuja ja luvattuja 3D-kuvia olisi nyt tarjolla! Lupasin remontin to do– postauksessa esitellä tietokoneavusteisesti piirtämäni 3D-kuvat kotimme remontin jälkeisestä ilmeestä, jota siis lähdetään tavoittelemaan. Ihan jokainen yksityiskohta ei tule näyttämään samalta, sillä tietenkin omat pienesineet ja tekstiilit löytävät paikkansa mikä mihinkin, eikä piirroksissa ihan kaikkea näitä voi huomioida. Olen korvannut tavaroita samantyyppisillä tai jotakuinkin samaa ajatusta kantavilla tavaroilla näihin piirroksiin.

Se, mikä kuitenkin pitää täysin kutinsa, ovat piirroksissa näkyvät mittasuhteet niin kotimme seinien kuin kalusteidenkin osalta. Muutoinhan moisia piirroksia ei olisi järkeä tehdäkään, sillä näillä piirroksilla on tarkoitus varmistua siitä, että suunnittelemamme tavarat mahtuvat kotiin järkevästi (vaikkakin joitain kompromisseja on tehtävä esim. pianon takia) ja että kuvista näkee miltä tila tulee näyttämään.

Onkin muuten ensimmäinen kerta, kun julkaisen kodistamme kuvia (vaikkakin nyt tietokoneella piirrettyjä), joista hahmottuu koko alakerta.

Aloitetaanpa sitten kierros yleisellä ilmakuvalla alakerrastamme. Kodissamme on 80 neliötä kahdessa tasossa. Ylhäällä on 2 makuuhuonetta ja wc/kylpyhuone/saunaosasto. 

       ilmakuva.jpg

Kuvassa oikeassa alareunassa sisäänkäynti ja tuulikaappi, josta aukeaa yhteinen eteis- ja keittiötila. Meillä ei siis ole varsinaisesti eteistä saati keittiötä, vaan molemmat ovat samassa tilassa. Minusta ihan toimiva, sillä en pidä ylimääräisistä seinistä, vaan avoimet tilat ovat enemmän mieleeni. Keittiö on pieni, mutta riittävä kolmen hengen tarpeisiin. Sinne jää kaikki kalusteet paikalleen, paitsi työtasot, jotka jo tässä kuvassa vaihdettu puunvärisiin. Musta liitutaulukalvo vedetään yläkaappien yläpuolelle jäävään ilmastointiputkien koteloon. Musta väri tuntui aluksi oudolta jo tässä piirustuksessa, mutta täytyy muistaa, että näissä piirroksissa ei esiinny valoa. Ei luonnonvaloa tai keinovaloa. Valo herättää tilan henkiin ja tällaisissa kuvissa kaikki näyttää aina pimeämmältä ja synkemmältä ja niistä puuttuu kodinomainen tunnelma. Eli en hätkähdä tuota mustaa väriä lainkaan. Sitäpaitsi se tehdään kalvolla, joka tulee maksamaan n. 30 euroa, joten jos homma on huti, ei tunnu juuri missään ja on helppo irrottaa jälkiä jättämättä. Otan riskin.

Olkkarin ja keittiön rajaa toisistaan wc-tila. Näillä näkymin wc:n takaseinä maalataan mustaksi ja kalusteet sekä wc-istuin ja allas jäävät valkoiseksi. Lattia laatoitetaan isolla valkoisella laatalla. Otan kuitenkin vapauden muuttaa suunnitelmia lennosta:)

Tässä lähikuvassa näkyykin sitten jo olkkariin tulevan tiiliseinän paikka.

         toinen%20laaja%20olkkarista.jpg

Tiiliseinälle tulee asettumaan tv-taso. Minkälainen, sitä emme vielä tiedä, joten kuvassa ihan random-taso. Vanhan ikkunanpokan sijoitan alkuperäisen ajatuksen mukaisesti seinään nojaamaan ja kaveriksi haaveilemani oliivipuu ja joku ihana iso lyhty. Ikkunaton seinä tullaan maalaamaan jollain vaaleanharmaalla sävyllä. Sopii varmasti tiiliseinän kanssa todella hyvin yhteen! Sohvaksi olen tähän piirtänyt vaaleanharmaan kulmasohvan. Somisteina erilaisia tyynyjä. Matto myös joku random-piirros, sillä sitä en ole vielä edes ajatellut. Olkkarin sohvapöytää emme uusi ja kuvassa se onkin samanlainen kuin olemassa oleva. Pidän ajatuksesta siirtää tv tuolle pienelle seinälle. Näin se ei jotenkaan hallitse koko olkkaria, kun tällä hetkellä tv on kuvan harmaalla seinällä.

Seuraavassa kuvassa näkyykin sitten uusia hankintoja. Tai siis tulevia sellaisia.

         toinen%20sein%C3%A4%20olkkarista.jpg

Iso vanha kaappi astioille, kirjoille ja muulle tavaralle. Viereen sijoittuu haaveilemani sähkötakka, jonka eteen olen pouffin sijasta kaavaillut lampaantaljaa. Takka on paljon simppelimpi kuin kuvan krumeluuri versio. Piano, joka tällä hetkellä on tuon tiiliseinän paikalla, sijoittuu jatkossa puoliksi portaiden alle. Piano ei ihan mahdu sinne niin kuin olin ajatellut, mutta aina jotain kompromisseja on tehtävä ja tämä on nyt sitten se. Ja syy miksi piano ei sinne mahdu on kierreportaissa, eli katto madaltuu mitä lähemmäs portaita mennään. Meillä ei ole avoportaita, vaan niiden tausta olkkariinpäin on ummessa. Portaiden kierre on rapattu umpeen ja niinpä olkkarin puolelle muodostuu kiva muoto portaista. Pianoa ei voi sijoittaa mihinkään muualle, sillä se ei saa olla lähellä takaovea, josta tulee mahdollisesti vetoa ja kosteutta. Yläkertaan soitin ei mahdu ja perintökalleudestani minä taas en luovu.

        laaja%20kuva%20olkkarista.jpg

Tykkäämme itse kovasti kodin tulevasta uudesta ilmeestä. Tai no, ilmehän vähän muuttuu, kun tilaan tulee valoja ja kun sen sisustaaa omilla esineillä ja tekstiileillä, kuvissa esiintyvät tavarat siis jotain sinnepäin. Joskus kun miettii jotain uuden tilan järjestystä, on mittasuhteita vaikeita hahmottaa kunnolla ja helposti voi käydä niin, että luulee asioiden mahtuvan paremmin kuin oikeasti on. Me olemme tekemässä kaikki pinnat alakerrassa uusiksi ja uusimme myös lähes kaikki kalusteet. Näin isossa rempassa ja muutoksessa on varmistuttava, että suunnitelmat toimivat myös käytännössä, eikä vain ajatuksen tasolla. Myös tilan ulkonäkö tulee tämäntyyppisistä kuvista hyvin ilmi.

Tein lopputyöni yhden tutkinnonosan (”visuaalisen suunnitelman laatiminen” ) vastaavilla piirroksilla muutoskohteesta ja ne meni heittämällä arvioinnista läpi! 🙂 Tilasta tuli prikulleen sen näköinen, kuin mitä olin piirtänyt. Olen tosi onnellinen, että opiskelun myötä myös tälläinen 3D-mallintaminen lukeutuu nyt omaan osaamiseeni. Olen näihinkin piirustuksiin käyttänyt kymmeniä tunteja aikaa.

Tässä vielä muutama piirroskuva eteisestä, keittiöstä ja wc:stä.

          kollaasi.jpg

Eteiseen siis haaveissa saada peiliovet vaatekaappiin ja lisää laskutilaa sivupöydän muodossa. Kuvassa oleva tuntuisi itseasiassa oikein kivalta vaihtoehdolta! Jotain tauluhyllyä ja valaisinta kaveriksi myös. WC-tila näyttää tässä kuvassa hurjan synkältä, mutta valohan sen sitten tuo eloon. WC:hen tulossa myös takaseinälle peili sekä muita somisteita.

No niin, tässähän tätä piirustusta olikin poikineen! Jotenkin jänskätti laittaa näitä tänne esiin. Tässähän voi vielä hommat muuttua matkan varrella tai jotain…:)

Miltäs piirustukset / suunnitelmat teidän mielestänne näyttää? 

Mukavaa iltaa <3

Blondi