HELPOTUSTA HIUSTENLAITTOON

Tiedättekö niitä hetkiä, kun aamulla ylös laittamasi ponnari on jossain kohtaa päivää valahtanut niskavilloihin? Tai niitä aamuja, kun yöksi kiinni laittamasi hiukset repsottavat tuhannen takussa ja pampulan välissä on enää pari hassua karvaa? Ehkä eniten ärsyttää kuitenkin se pampulan aiheuttama vauhtiraita, joka tulee siihen kohti mistä tukka on kiinni ollut.

  IMG_4163.jpg

Pääsin pampula-asioiden ytimeen Invisibobblen ja CASAn yhteistyökamppiksen myötä. Testikäytössä on nyt vajaan viikon verran ollut vanhoja puhelinjohtoja muistuttavat Invisibobblet, joiden luvataan olevan hiuksille hellävaraisia niitä katkomatta tai päänsärkyä aiheuttamatta. Jälkimmäiseen en uskalla sanoa juuta enkä jaata, en useinkaan kärsi päänsäryistä. Sen sijaan hellävaraisuudesta olen samaa mieltä!

Inbisibobble tuntuu päässä löysältä, ihan kuin sitä ei olisi siellä, mutta sitoo siitä huolimatta hiukset jämäkästi, eikä tarvitse pelätä löystymistä. Pysyy siis kovassakin treenissä kyydissä! Pampula irtoaa päästä tosi kivasti ja kun tajusin venyttää pampulaa sitä hiuksista irtivetäessä, niin karvan karvaa en onnistunut katkaisemaan irroittamisen yhteydessä. Iso plussa!

  IMG_4166.jpg

Pidän itse hiuksia auki ja kiinni aika fifty sixty. Yöksi sidon hiukset aina päälaelle kiinni ja useimmiten lakanoissa yön pyörittyäni, yllä kuvailemani tukan repsotus odottaa usein vessan peilistä katsoessani. Invisibobblella tukka on pysynyt kurissa myös yön yli.

Minulla on ollut testissä läpinäkyviä, valkoisia ja persikan värisiä pampuloita ja ainakin tuo persikan sävyinen uppoaa kivasti vaaleisiin kutreihini sieltä erityisemmin näkymättä. En juurikaan pidä mistään isoista ja värikkäistä pampuloista omissa hiuksissa, mutta aika herkullisia värejä näihin pampuloihin on kyllä tarjolla! Valikoiman voit käydä katsomassa Invisibobblen facebook -tai nettisivuilta.

Paras ominaisuus Invisibobblessa on kuitenkin tuo muoto. Pidän siitä ulkonäöllisesti, mutta parasta on se tuuheus, minkä pampula luo hiuksiin. Normaali pampula kerää karvat yhteen tiukkaan nippuun ja se ei välttämättä aina imartele meikäläisen hentoja ja ei niin paksuja hiuksia. Sen sijaan Invisibobblessa hiukset lomittuvat noihin ”mutkiin” ja ponkkari näyttää tosi paljon paksummalta, kun hiukset levittyvät pampulan sisällä leveämmin, eikä vain yhteen nippuun. Sama illuusio tapahtuu nutturalle ja tuuheus ja paksuus ei ole hiuksista puhuttaessa koskaan huono juttu!

 IMG_4073.jpg

 invisib.jpg

Tytär toimi myös pampuloiden testivastaavana ja piti samasta ominaisuudesta – ponnari ja nuttura näyttivät tosi paljon runsaimmilta. Tytär tosin mainitsi, että hänen päästään irtosi hiuksia pampulaa irroittaessa, mutta en tiedä mahtoiko samaan aikaa venyttää pampulaa, joka helpottaa tuota irtiottamista.

Ihan täysin vauhtiraidatonta kuontaloa en näilläkään onnistunut saamaan, mutta hiuslaatuni tuppaa olemaan sellaista, että siinä näkyy käsittely ja kiinnitettyjen hiuspinnien tai pampuloiden jäljet aika helposti. Ihan sitä kamalinta pomppua takaraivoon ei näillä kuitenkaan syntynyt, eli sekin ongelma saatu minimalisoitua.

  IMG_4165.jpg

Nämä pampulat ovat kyllä tulleet jäädäkseen ainakin meikäläisen päähän! Jos ruudun takana on toisia hentohiuksisia kanssasisaria, niin kyllä kannattaa kokeilla näitä tuuhean ponnarin saamiseksi.

Allekirjoittanut ainakin itse kovin tyytyväinen.

Blondi

Postaus toteutettu yhteistyössä Invisibobblen kanssa.

PUUTARHAHOMMIA

Vihdoin pihamaallakin edistyy joku asia. Kesäkukat. Nurmikon paikkaus. Olimme nakuutettuna klo 12 Bauhausin oven rivassa kiinni tänään. Tarkoitus oli saada jotain remppa tai piha-asiaa eteenpäin. Molempi asia edistyi hurjasti, remppapuoleen palaan ihan pikaisesti, sillä en itsekään malta odottaa! Sen sijaan tässä tulee pihakuulumisia ja kesäisiä kukkakuvia.

 IMG_4101.jpg

  IMG_4092.jpg

 kukkakollaasi.jpg

En tiedä mihin on kadonneet kaikki erikokoiset ja erilaiset ruukkuni, mutta sen pidemmittä ihmettelyittä ostin Bauhausista puisen iso korin ja istutin sen täyteen ihania kukkia – roikkuvaa murattia, kaksiväristä vaaleanpuna-valkoista markettaa, vaaleanliloja petunioita ja valkoisia annansilmiä. Laitoin sen terassin nurkkaan ja se näkyy myös pihaoven auki ollessa kotiin sisään.

Keksin vihdoin miksi nurmikkomme ei ikinä kestä talvea. Syynä ei tosiaan ole se, että olisimme lapioineet nurtsia pakkaselta suojaavan lumikerroksen pois tai että pakkanen sitä ylipäätään olisi polttanut. Polton uhriksi se nyt kuitenkin on joutunut, mutta ei pakkasen, vaan urean. Jep. Nyt tajusin sen vihdoin. Takapihamme on pieni rivitalopiha, jota koirat merkkaavat juuri niistä kohdin, kuin missä nurmikko ei kasva – portinpielet, kukkapenkin ja terassin reunat. Eihän poikakoira keskelle pihaa pissaa, vaan se haluaa jonkun kulman/reunan. Tyttökoiramme menee uroksen perässä ja ”merkkaa” samat kohdat. Pakkasen ja lumen piiskaama, jäätynyt nurmikko saa ylleen kuumaa pissaa – ei ihme, jos kasvu vähän kärsii tuollaisen ”polttomerkkauksen” jälkeen! 🙂

  piha%201.jpg

Heitimme uuden multakerroksen niihin kohtiin, missä ongelma on isoin. Tasoitin mullan, kylvin uudet nurmikon siemenet ja sekoitin ne haravalla pintamultaan. Tasoitin pinnan uudelleen, jotta siemen kiinnittyy kasvupintaan ja kastelin runsaasti. Nyt sormet ristiin, että 2-4 viikon kuluttua itää kaunis, vihreä nurmikko. Pihaa ei ole koolla pilattu, joten jos nurmikko on ruma, on koko pieni piha ruma.

  IMG_4100.jpg

Hommaa piisaa vielä pikkupihalla lisää. Kuollut havukasvi pitää poistaa. Tilalle ajattelin laittaa erilaisia mesikasveja, ne sopisi hyvin valkoisten koristekivien sekaan. Niin, ja niitä koristekiviä pitää ostaa pari säkkiä lisää.

  IMG_4103.jpg 

  IMG_4099.jpg

Nyt nätisti kukkivat vuorenkilvet on muutoin aika surulliset, luulen, että käyn heittämässä ne mummini pihalle ja istutan tilalle jotain muuta. Näiden kasvi-asioiden lisäksi kalusteet kaipaa uutta maalikerrosta ja terassi suorastaan huutaa öljyä niskaan.

Tässä jo melkein helteeksi kuvailtavassa ilmastossa pitää pitää huolta nesteytyksestä. Pihahommat sujuu paljon paremmin esim. kylmän viinilasin kera;)

                   IMG_4091.jpg

Nyt taidan palata pihalle hommiin takaisin, vaikka allergia pahentui taas pihalla potenssiin kymmenen! 🙁  Silmät kirvelee, nenä vuotaa ihan jatkuvasti ja olen aivan tukossa antihistamiineista huolimatta. Kesän iso miinus, mutta yritän keskittyä silti niihin ihaniin puoliin – kuten ihaniin aurinkoisiin ilmoihin ja hellelukemiin!

Sunnuntaita,

Blondi

VEDENVIHREÄÄ HARMONIAA

Aurinkoista iltaa!

Siis vihdoinko kesä saapui?! Lähdin kouluun aamulla takki niskassa ja autossa olin aivan jäässä! Kuusi tuntia myöhemmin astuessani ulos aurinkoon takki repsotti käsivarrella ja kiskoin kaulahuivia löysemmälle. Tätä lämpöä olen odottanut! Ja nyt kun tuo koulu tuli mainittua, niin tiedättekö mitä?? Tämän tytön lopputyö meni heittämällä läpi. Taisivat arvioijat käyttää sellaisia sanoja kuin ”täyden kympin suoritus” 🙂 Olen lisäksi erityisen otettu arkkitehdi-arvioijan maininnasta, että hän lopputyöni perusteella odottaa mielenkiinnolla minkälainen tulevaisuuteni on ja mitä kaikkea vielä saan aikaiseksi. Sen lisäksi kummatkin arvioijat totesivat alan olevan minulle selvä kutsumus. Olen ylpeä itsestäni ja taputan rehdisti itseäni selkään hyvin hoidetusta työstä. Tältä tuntuu kun olo on palkittu! Mahtava fiilis, tyhjä, huojentunut. Outo. Onnellinen <3

   IMG_4045.jpg

Tämän hehkutuksen jälkeen onkin hyvä palata varsinaisen postauksen aiheeseen! 🙂 Tämän kevään hittiväri, haalean vaalean vedenvihreä rantautui meille yllätys-Ikea käynnin myötä. Alunperin lähdimme koulupäiväni jälkeen rautakauppoihin ja mitäs kummaa?! Ne olivat menneet lauantaina klo 15 kiinni, eivätkä ole auki lainkaan huomenna sunnuntaina! Mitä ihmettä – kenellä on varaa pitää liike kiinni sunnuntaisin? Puhun kuitenkin nyt mm. puutavaraa myyvästä isosta rautakaupasta ja ihmettelen ettei se ole auki kesäsunnuntaisin, kun porukka aivan varmasti tekee terasseja, aitoja, sun muita remppahommia. Tuohtuneena käänsimme auton kohti Ikeaa. Jotain remppa-asioita olisi pakko saada kohta etenemään. Keittiö siis ihana ekana.

Kotiin löytyi uudet tyynynpäälliset ja muutama sävyyn sopiva lasiesine, pieniä maljakoita. En olisi tarvinnut yhden yhtään kippoa tai kuppia lisää, mutta joku väripari noille tyynyille oli saatava. Tyynyjen beiget sävyt istuvat täydellisesti sohvaan ja käkkyräiset pähkinäpuunoksat ja valkoiset tekstiilit ja kalusteet tekevät kokonaisuudesta harmonisen. Ei se paljoa tarvitse, 23 euroa tässä tapauksessa, kun pieni ilmeenpiristys syntyi. Olen ollut super laiska tekemään ”tässä kodissa” enää yhtään mitään. ”Uutta kotia”, eli remontin jälkeistä ilmettä odottaa jo niin kovin, ettei kiinnosta enää päivittää nykyistä ilmettä pätkääkään.

       kollaasi%2017.5.jpg

Ja ei. En jaksanut silittää tyynynpäällisiä, ryppyyn ne menee kuitenkin vielä saman illan aikana? 🙂

       kollaasi%2017.5.14.jpg

Sininen väri ei ole mieleeni, mutta kun siihen sekoittaa vähän vihreää, niin johan toimii meikäläisellekin! Ikeasta löytyi jotain pientä somistusta keittiöön, mutta luulenpa, että palaan niihin heti, kun keittiöprojekti nytkähtää eteepäin. Toivottavasti huomenna tapahtuu jotain, kun lähdemme Bauhausiin. Työtasot olisi kiva löytää!

Loppuillan minä kulutan sohvalla rentoutuen. Mies valmisti juuri ihanaa grilliruokaa ja seuraavaksi aion palkita itseni kylmällä valkoviinillä ja suklaalla! Ah!

Nauttikaahan tekin elämästä <3

B