Kalenteri 2015 – Tammikuu

Törmäsin sattumalta joulun alla Kluuvissa olevaan jouluiseen pop up kauppaan. My oh My X-mas Garage -myymälä oli pystyssä joulukuun 23. päivään asti.  Tein siellä pari ihastuttavaa ostosta, joista toisen, käpylahjapaperin laitoinkin taulukehyksiin. Toinen upea löytö oli &Bros:in seinäkalenteri vuodeksi 2015: Seasons of Finland.

IMG_9351.jpg

Kalenteri kuvaa upealla tavalla Suomen vaihtuvia luonnonmaisemia eläin- ja kasvikuvilla. Tammikuu näyttää tältä:

IMG_9350.jpg

Ihastuin kalenterin sympaattisiin kuviin ja pastellinvärisiin kartonkeihin jotka vaihtuvat joka kuukausi. Kalenteri pääsi jääkaapin oveen magneeteilla ja koska kuva luonnollisesti vaihtuu joka kuukausi, ei pääse kyllästymään. Kalenteri on kaikkien 12 kuvan esittelyn arvoinen, tästä voisikin tulla tapa: esitellä teille kuukauden kuva aina joka kuun  ensimmäisenä päivänä, jolloin uusi kuukausi lähtee mukavasti käyntiin! 

IMG_9352.jpg

Kivaa tammikuista lauantaita!

Kinkunsulatuskuukaudet

Taas se hehkutus alkaa; netissä mainostetaan erilaisia dieettimalleja, iltapäivälehdet toitottaa rantakuntoon pääsyä ja kuntosalit täyttyy taas muutamaksi viikoksi joululäskien sulattelijoista ja Uuden Vuoden lupailijoista. Kunnes se pahin into lopahtaa ja sitten on taas väljempää laitteiden ja jumppamattojen välissä.

IMG_9360.jpg

Itse olen kuulunut niihin, jotka tykkäisivät ylläpitää koko vuoden ajan parempaa oloa, hyvää fyysistä kuntoa ja mielenvirkeyttä, eikä lataa järisyttäviä odotuksia vain uuteen vuoteen, jotta kehtaa taas vetää bikinit päälle kesänkorvilla. Valitettavasti ihminen olen minäkin ja erehtyväinen sellainen, myös liikunta- ja ruokailutavoissani. Niin erehtyväinen, että viime syksy meni ihan plörinäksi. Tekosyyt sikseen, mutta ylimääräistä energiaa itsensä huoltamiseen ei enää jäänyt kaikilta murheilta, joten helpompi ja ehdottomasti mukavampi keino silloin oli jäädä sohvalle märehtimään suklaalevyjen kanssa.

IMG_9366.jpg

Vaakaluku on muuttunut onneksi vain vähän, saan olla tyytyväinen geeneihini, jotka ovat armeliaasti säästäneet minut vuosien varrella ekstra-kilojen kertymiseltä virheistäni huolimatta ja antaneet minulle toimivan aineenvaihdunnan, myös sohva-suklaakautenani. Peili sen sijaan ei osaa valehdella ja vielä armottomampi on ystävänsä mittanauha, johon vielä en kuitenkaan ole uskaltanut tarttua. Koska fakta on se, että ne bikinit pitää pukea ylle ensi kesänä(kin) ja niissä olisi kiva tuntea olonsa hyväksi, ei tässä muu auta, kuin ryhtyä korjaamaan laiminlyötyä olotilaa ja kehoa. Ei ne geenitkään ihmeisiin pysty ja kaikkia mokia ikuisesti korjaa…;)

Onko ruudun takana muita sulatuslinjalle lähteneitä?

(Kuvissa muuten vihoviimeiset joulukukkien rippeet. Se amaryllis puhkesi sittenkin juuri Uudeksi Vuodeksi.)

Ihan kuin sunnuntai

Hyvää tätä vuotta kaikille! 🙂

IMG_9200.jpg

Tänä aamuna nukutti herkullisen pitkään ja parasta oli, kun päälle unohtuneen herätyskellon, joka sitkeästi pirisi klo 6.30, sai lyödä kiinni, kääntää kylkeä ja jatkaa unia. Joinain arkiaamuina olisi valmis myymään vaikka mummonsa, että saisi tehdä noin. 

IMG_9205.jpg

Eilinen Uusi Vuosi vietettiin rauhassa kotona kaksin leffojen ja saunan parissa.

IMG_9190.jpg

IMG_9214.jpg

Mies oli ostanut sittenkin parit raketit ja ammuimme ne ilmaan vuoden vaihtuessa. Siideri oli tosi kylmää hangessa seistyään, mutta ihan shampanja-pullon korkkaamiseen ei päästy, se tuntui kaksin jotenkin ”tuhlaukselta”, joten tyydyin pariin saunasiideriin. Joulusta jäi pari jätkänkynttilää, sytytimme ne etuovelle palamaan Uuden Vuoden kunniaksi.

IMG_9196.jpg

Raketteja on mukava katsella, ne ovat kyllä upeita ja pari kivaa kuvaakin sain tallennettua. 

IMG_9256.jpg

IMG_9271.jpg

Omistimme yhden raketin tyttökoiramme muistolle. Usein sanotaan, että koiran menettäessään suru on yhtä kova, kuin rakkaan läheisen menettämisessä. Ja miksi ei olisi – meillä koirat ovat yhtä kuin perheenjäseniä ja suru menetyksestä on ollut kova.

IMG_9282.jpg

IMG_9283.jpg

Tuli hassu olo tästä vuoden vaihtumisesta jo päivällä töissä. Jotenkin haikea. Tuntui siltä, että nyt koiran menetys jää historiaan ja se tuntui pahalta. En oikein osaa selittää tunnetta, mutta hieman se laittoi nieleskelemään kyyneleitä. Sillä ihan yhtä voin muistella rakasta ystävää myös tänä vuonna <3

IMG_9332.jpg

IMG_9315.jpg

Reipas kävelylenkki tänään teki hyvää eilis-illan löhöilyn jälkeen. Aivot jotenkin tarvitsi raitista ilmaa ja tuulettumista. Viimeiset joulukoristeet ovat saaneet kyytiä ja jäljellä on joulukuusi. Se saa lähtöpassit lauantaina, kun tytär tulee kotiin. Sitten onkin ihanan ”koruton” ja ”tyhjä” fiilis kotona runsaan koristekauden jälkeen. Tulee sekin tarpeeseen.

Tänään on ollut ihan sunnuntai-olo, miten mahtavaa, että huomenna onkin perjantai ja taas kaksi vapaapäivää edessä!

Oikein hyvää vuoden ensimmäistä päivää! 🙂