Off to London!

Herätys klo 04:00. Taksilla lentokentälle ja niin hiihtoloman matka kohti Lontoota alkoi.

Eilisilta meni pakatessa ja viimeisiä matkajärjestelyitä tehdessä. Koiruli vietiin vanhemmilleni hoitoon ja punnatkin käytiin vaihtamassa. Vähän harmitti vaihtotiskillä, kuukausi aiemmin olisi puntia kolissut lompakon pohdalle enemmän, mutta euron arvo suhteessa puntaan sen kuin laskee… Oh well, pääasia, että päästään perille, saadaan nauttia lomapäivistä nähtävyyksiä katsellen, teekupposia ja pubilounaita maistellen ja uusia kokemuksia taas hankkien. Passit, lentoliput, shuttle- ja hotellivoucher – Check!

20150218_171950%20%281%29.jpg

Lainasin kaverilta pidemmän putken kameraani, odotan siis mahtavia maisemakuvia reissulta! Lämpötilaksi Lontooseen on luvattu 10 asteen molemmin puolin, aurinkoa ja sadetta – whatever, kaikki käy! 🙂

Wifin pitäisi toimia hotellissa, katsotaan jos kerkeän blogin ääreen.
Jos en, niin ainakin yksi ajastettu postaus tulossa.

Ihanaa loppuviikkoa ja mahtavia lomapäiviä muille hiihtolomaa viettäville!

 

Unikuvia – miksi nukkuminen on tärkeää?

Olen hiljattain pohtinut paljon unentarvetta ja siihen liittyviä asioita.

Unentarvehan on hyvin yksilöllistä ja ihmisen tavallinen unen pituus on n. 7,5 tuntia. Lukemani mukaan pieni osa ihmisistä kuuluu lyhyt- tai pitkäunisiin, joiden unentarve vaihtelee alle viidestä tunnista kymmeneen tuntiin. Itse tarvitsen unta tavallisen 7,5 tunnin ja pitkäunisen kymmenen tunnin väliltä. Arkena, eli työpäivisin pärjään juurikin tuolla 7,5-8 tunnin yöunilla. Viikonloppuna saatan ottaa univajetta kiinni 9-10 tunnin unilla.

 Olen aina ollut ”hyvä nukkuja”. Nukahdan nopeasti ja nukun sikeää unta, enkä havahdu pieniin ääniin, joskin elämäntilanteesta riippuen olen huomannut tuossakin asiassa muutoksia. Esim. silloin kun nyt jo edesmennyt tyttökoiramme sairasti ja sai yöllä kohtauksia, havahduin pienimpäänkin ääneen, sillä pelkäsin niin kamalasti koiran taas saaneen slaakin. Myös stressillä on vaikutusta uneen ja kun esim. opinnot kävivät kiivaimmillaan vuosi sitten, kaikki asiat tulivat uniin ja nukuin levottomasti.

IMG_9819.jpg

Aloittaessani ”Rantakuntoon” -projektini vuoden alussa, unenlaatuni on parantunut entisestään. Tämä on selkeästi kytköksissä lisääntyneeseen liikuntaan. 6 kertaa viikossa tapahtuva treenaus saa kropan fyysisesti väsyneeksi. Vaikka vireystasoni on ihan toinen vaikkapa rankkaan syksyyn verrattuna, jolloin en jaksanut tehdä mitään, olen iltaisin ihan eri tavalla väsynyt nyt, kun arkeen kuuluu aktiivinen urheileminen. Olen väsynyt sellaisella hyvällä tavalla ja nukkumaan meneminen tuntuu kuin palkinnolta päivän päätteeksi. 

Liikunta onkin paras tapa parantaa unta, sillä säännöllinen liikunta lisää unen kestoa ja kohentaa sen laatua. Tämän olen selvästi saanut huomata. Vähäisellä unenmäärällä on negatiivisia vaikutuksia, joita itse en kyllä ainakaan halua. Univaje vaikuttaa muistiin, keskittymiskykyyn ja oppimiseen, sillä uni auttaa aivoja jäsentämään päivällä opittuja asioita ja jättää ne pysyvään muistiin. Univaje vaikuttaa myös isosti mielialaan. Kukapa ei tietäisi miltä tuntuu olla väsynyt ja kiukkuinen!? Ne kulkee usein käsi kädessä. Parhaimmillaan reilu univaje vastaa promillen humalaa, joten ei todellakaan ole ihan sama, hyppääkö auton rattiin kuolemanväsyneenä tai tekeekö tärkeitä päätöksiä.

Kuten makkarissamme olevasta taulusta näkyykin, uskon täydellä sydämellä kyseiseen lauseeseen:
”Sleep – it will be better in the morning.”

Uni ei pelkästään ole tae paremmalle henkiselle jaksamiselle. Yön aikana tapahtuu myös urheilusuorituksista palautuminen, joka on tällä hetkellä itselleni todella tarpeen tämän projektin myötä. Keho uudistuu yön aikana, täyttää energiavarastot ja poistaa kuona-aineita, kuten urheilusta kertyneitä maitohappoja ja muita lihaksiston jätetuotteita. Treenaajalla väsymys ja kipeät lihakset kertovat huonosta palautumisesta. Mitä paremmin palaudut, sitä paremman vastineen saat harjoittelullesi ja sitä parempi on myös seuraavan kerran teho. Toisin sanoen, palautumisen aikana tapahtuu se kehitys. Jos siis treenaat säännöllisesti tai tavoitteellisesti – nuku! 🙂

IMG_9829.jpg

Unenlaatuun voi toki vaikuttaa myös ulkoisilla asioilla, kuten huoneilman lämpötilalla, patjan kiinteydellä, tyynyn pehmeydellä sun muilla. Myös lakanavalinnoilla voi vaikuttaa unenlaatuun. Sitten voi kokeilla kikkakolmosia; levottomista jaloista kärsivä voi asettaa raskaamman peiton jalkojen päälle rauhoittamaan, vilukissa voi sujauttaa lämmitetyn kauratyynyn peiton alle ja kuumakalle voi vaihtaa peiton lakanaan. Sanotaan, että viileämmässä nukkuu paremmin ja se on kyllä totta. Meidän makkari on kesällä kuin pätsi ja jo aikaisin aamusta (kiitos huonetta lämmittävän aamuauringon), herää hikilätäköstä. Ollapa ilmalämpöpumppu…

Patjat olemme uusineet kolmisen vuotta sitten ja unenlaadussa sen huomasi silloin heti. Tarvitsen itse vähän tukevampaa patjaa. Pehmeällä patjalla nukkuessa tulee selkä kipeäksi ja minulla onkin puolikiinteä patja. Seuraavaksi pitäisi satsata parempiin tyynyihin. Nyt kuitenkin olen iltaisin niin väsynyt, että on ihan sama, vaikka pään alla olisi tiiliskivi. Omia nukahtamisen keinoja on välttää kirkkaita näyttöjä ennen nukkumaanmenoa. Ne stimuloivat aivan liikaa. Luen Bloglovin-sovelluksella kännykästä blogeja ja olen tämän pyrkinyt jättämään pois juuri ennen sänkyynmenoa. Ennen luin blogeja jo sängyssä ollessani. Myöskin joogasta oppimiani hengitys- ja hiljentymiskeinoja käytän ennen nukahtamista. Herään aamuisin levollisena ja levänneenä ja ilman lihassärkyjä. Treeni siis menee perille ja palautuminen on riittävää. Jaksan myös päivän ihan eri tehoilla nykyään.

Liian moni vähentää yöunien pituutta keretäkseen tekemään miljoona muuta asiaa. Uni on kuitenkin tärkeä investointi parempaan oloon ja aika hiton huono kohde ajan varastamiseen. Siispä ihmiset, liikkukaa ja levätkää! Aika helpot avaimet hyvään oloon… 🙂

Valkosipulikeitto & kinkkukierteet

Joku voisi pitää luotaan työntävänä tätä keittoa, moni vierastaa valkosipulin hajua ja luulee, että tässä keitossa myös maku on erittäin vahva. Onhan se hallitseva toki, mutta pehmeä. Kypsennetty valkosipuli kun muuttuu maultaan hieman makeaksi ja voimakas kitkeryys häviää. 

Tytär on suuri keittojen ystävä ja tätä valmistetaan usein hänen toiveestaan. Keitto on todella kevyttä ja hitsin hyvää, tässäpä resepti siis teillekin jakoon:

IMG_5391.jpg

Paahdettu valkosipulikeitto

3 kokonaista valkosipulia
1 shalottisipuli
2 isoa perunaa (Rosamunda tai muu jauhoinen)
8 dl kanalientä
4 dl valkoviiiniä
2 dl kuohukermaa
suolaa
pippuria

Leikkaa valkosipuleista hattu pois ja kääräise ne folioon.
Paahda uunissa 200 asteessa n. 40 minuuttia.
Paista kuutioidut sipulit ja perunat öljyssä kattilassa, kunnes ovat läpikuultavia.
Lisää valkoviini. Anna porista muutama minuutti.
Lisää kanaliemi ja anna kiehua 10 minuuttia.
Purista valkosipulien kynnet keiton sekaan vielä lämpiminä, viiletessään ne muuttuvat liisteriksi.
Soseuta sauvasekoittimella.
Lisää kerma ja mausteet, anna keittyä vielä vähän kasaan.

IMG_5401.jpg

Keiton kaveriksi sopii tuore, kovakuorinen leipä tai sitten nämä ihanan suolaiset kinkkukierteet. (Gluteeniton taikina ei valitettavasti näytä paistettuna silmiähivelevältä murenevaisuutensa takia, mutta maku toimii!)

Kinkkukierteet

1 pkt voitakinaa
1 pkt prosciutto-kinkkua
1 muna

IMG_5381.jpg

Leikkaa voitakinalevyt ohuiksi suikaleiksi ja kieputa kinkkuviipale sen ympärille.
Voitele kierteet munalla.
Paista 225 asteessa uunissa n. 10 mnuuttia.

IMG_5394.jpg

Meillä meni viikonloppu sujahtaen ohitse. Ensin perjantaina tyttären Vanhojen Tanssit, lauantaina kahviteltiin Ystävänpäivän merkeissä ja sunnuntaina vietettiin tietysti brunssia laskiaispullien kera. (Tai no, minä keskityin kakun syöntiin, pullat kun oli ”tavis-vehnää”. Teen aina viikonloppuisin blogi-hommia; otan kuvia, hahmottelen seuraavan viikon postauksia ja kirjoitan niihin tekstejä sun muuta, mutta nyt ei jäänyt aikaa sille. En jaksanut ottaa stressiä asiasta – se kun kuuluu tähän uuteen ajattelumalliini, jonka lanseerasin uutena vuotena. 🙂

Aurinkoista päivää teille!