Järjestelyitä

Ainutlaatuinen päivä tänään. Tyttärellä on penkkarit ja miehellä pyöreät syntymäpävät. Missaan molemmat, sillä he vielä nukkuvat, kun minä starttaan kouluun ja näen kummankin vasta illalla. En mitenkään voi olla koulusta pois, että näkisin tyttären penkkarit. Lähiopetuspäiviä on kaksi päivää kuussa, niillä on oppimisen kannalta suuri merkitys ja jos olen pois, putoan kärryiltä heti. Harmittaa niin vietävästi. Jos olisin ollut töissä, olisin astunut vain kadulle ja nähnyt penkkarirekat. Jos mies ei olisi ollut iltavuorossa, olisimme voineet illalla vielä viettää minijuhlat. No, näin tällä kertaa. Onneksi meillä on kuitenkin viikonloppuna bileeeeet!!!! 🙂

Rakas aviomieheni täyttää siis pyöreitä ja siinä onkin kerrakseen syytä juhlaan! Mies ei halunnut massiivisia juhlia, jotka minä tosin olisin mielelläni järjestänyt, joten me juhlimme kotona tärkeimpien ja läheisimpien ystävien kesken tätä syntymäpäivää. Kaikkihan lähtee siitä, että me kun jotain järjestetään, mitään ei tehdä puolivillaisesti vasurilla. Kaikki on aina vimpan päälle viilattua ja tarjoiluiden suhteen ei pihistellä. Koskaan.

IMG_5429.jpg

Teeman ja värimaailman mietin tarkkaan ja Pinterest on ollut oiva apu tarjoiluita ja esillepanoja sumpliessa. Koska ruoka on meille molemmille tärkeää, mies kun työskenteleekin vielä ruoan parissa, on meidän tarjottavat mietitty piirun tarkasti. Kokonaisuuden on oltava eheä, makujen sovittava toisiinsa ja raaka-aineiden oltava laadukkaita. Haluamme mielellämme tarjota myös aina jotain erilaista, kuin aiemmin ja näistä lähtökohdista lähdettiin miettimään pöydän antimia. Koska varsinaisen ruokapöydän ääreen ei todellakaan mahdu kaikki, oli myös tämä pointti otettava huomioon tarjoiluissa. Ruoan pitää olla siis helposti nautittavaa myös ilman istumapaikkaa. Koska emme pidä turhantärkeästä ja jäykästä pönöttämisestä muutenkaan, osittainen rento fingerfood on kaikkinensa täydellinen ratkaisu!

Mitään täytekakkua ei mies halunnut, joten ratkaisin makean tarjottavan senkin aika lailla pääruoan tapaan – helppoa ja rentoa. Koska visuaalisuus ja esteettisyys on itselleni tärkeää, on ruoan esillepano ihan ykkösasioita ja siihen panostetaan ihan erityisesti tällä kertaa. It’s all about the details…

IMG_5426.jpg

Pitkällisen mietinnän tuloksena varsinaisia etukäteisjärjestelyitä ei edellisenä iltana tai aamuna tarvitse kovin paljoa tehdä – ruoka syntyy tarjolle suunnitelmien mukaisesti nopeasti, joten olen melko levollisin mielin. Tai no… tuo oli kyllä emävale. En koskaan ole levollisin mielin juhlajärjestelyitä tehdessäni. Perfektionisti-minä on natsimaisen tarkka kaikesta ja vain minä itse osaan laittaa kaiken tip top. Melkoisen ärsyttävää jopa omasta mielestäni! Mies ja tytär saavatkin olla vain statistin roolissa, mutta mies kun on muutenkin päivän juhlakalu, hän saakin ottaa rennosti ja olla huolehtimatta.

Vielä kun pyörähdän siinä pitkäripaisessa kaupassa ja hankin ruoat, alkaa setti olemaan kasassa! Eiköhän bloginkin puolelle eksy juhlahuumaa ensi viikolla sitten. Postauksen kuvat ei liity juttuun niin mitenkään, mutta kotona ollaan edelleen harmonisen rauhallisissa tunnelmissa ja jos vähän vinkkaan – eiköhän ne juhlienkin teemavärit löydy näistä kuvista. Montaa vaihtoehtoahan ei tosin ole…! 🙂

Trendi-vihreää makkariin

Viimeiset korunat piti tuhlata Prahassa jonnekin ja niinpä piipahdin taksia odotellessa HM Home myymälään ja sieltä sitä trendikästä vihreää väriä sitten lähti mukaan kotiin. Ensiksi ajattelin noita olkkariin, mutta makuuhuoneessa tuo rauhallinen vihreä tuntui vielä paremmalta.

IMG_5179.jpg

IMG_5194.jpg

Olen oppinut petaamaan. Tai lähinnä olemaan petaamatta 🙂 Nykyään vain heitän peitot sängyn päälle, samoin viltin. Tyynyistä muodostuu rento kasa sängynpäätyyn ja yleisilme onkin yhtäkkiä militanttisesta taiputumuksestani poiketen huoleton ja kutsuva.

Pallovalot ripustin taas pyykkpojilla verholistaan. Ne on kyllä tosi kivannäköiset tuossa killuessaan, varsinkin ilalla ollessaan päällä.

IMG_5196.jpg

Yöhyllyllä, pöydäksi kun tuota ei voi kutsua, on elintärkeät huulirasva ja käsivoide. Kirjaa luen joka ikinen ilta, aika usein englanninkielisiä. Tällä hetkellä työn alla on Techbitch -niminen chiclit, jota kuvaillaan sanoilla Social Network meets Devil wears Prada. Aika osuva kuvaus ja kirja onkin kivan koukuttava media-alan hömppä.

IMG_5181.jpg

Makkarimme on tosi pieni ja niinpä olen yrittänyt pitää värimaailman vaaleana ja raikkaana. Tuoreet kukat tuovat ihanaa fiilistä ja tähän aikaan vuodesta suosikkejani on ehdottomasti sipulikukat; helmililjat ja krookukset.

Kirjat, joita omistan vain lähinnä pokkareina, haluaisin valkoiseen kirjakaappiin lasiovien taakse. Kaappi saisi olla vähän sellainen romanttishenkinen ja ovet kuin vanhat ikkunaruudut.. Se sopisi kirjakaapiksi täydellisesti. Tilaa ei kuitenkaan tällä haavaa kirjakaapille ole, joten pieni määrä asustaa makkarin avohyllyssä, loput yläkaappeihin sullottuna. Ehkä joskus minulla on vielä oma pieni kirjastoni. 🙂

 

Positiivista väsymystä

Tuli sitten pidettyä ihan tarkoittamatta pieni blogitauko. Tällä viikolla ei ole blogi vain mahtunut aikatauluun tai oikeastaan edes ajatuksiin.

Olen ollut iltaisin tosi väsynyt, mutta se on ollut sellaista positiivista väsymystä. Tiedättekö sellaista, kun olet tehnyt tosi paljon ja keho ja mieli vain huutavat lepoa? Töissä on ollut paljon uusia ja mielenkiintoisia juttuja, joita on alkanut tulemaan opintojeni myötä. Suoritan jo toista tutkintoa peräjälkeen ja tässä tämän hetkisessä opiskelen mm. taittamista, kuvankäsittelyä, vektorigrafiikkaa ja koodaamista, kaikkea printti- ja webbiviestinnän ulkoasuun liittyviä juttuja. Pää tulvii ideoita ja saan hyvin vapaasti toteuttaa visioitani töissä. Aivot käykin koko ajan kierroksilla ja kiirettä on piisannut.

IMG_5437.jpg

Vuoden alusta saakka olen käynyt treenaamassa 4-6 kertaa viikossa. Suuri liikuntamäärä ja kovatehoinen lihaskuntotreeni vie ajattelutyön vastapainoksi fyysiset voimat ja kun olen illalla kömpinyt kotiin ruokalautasen ääreen ja siitä sohvan kautta vällyjen väliin unten maille, voitte uskoa, että siinä ei paljoa enää jaksa tarttua läppäriin ja olla luova taas vähän lisää blogin puolella. Olen ollut ihan poikki koko ajan, mutta olo on kuitenkin hyvä. Se tulee juurikin siitä, kun on väsynyt hyvistä syistä. Kun on rasittanut itseään hyvällä tavalla ja kun väsymys ei johdu stressistä tai paineesta tai muusta negatiivisesta, vaan päivät ovat täyttyneet mielenkiintoisista uusista asioista ja kuntoa kohottavasta urheilusta. Silloin unen laatukin on hyvää ja syvää ja olenkin nukkunut oikein hyvin joka yö. Aamulla herään oikein sellaisesta levollisesta ja makeasta unesta.

IMG_5443.jpg

Viikonloppu sujahti taas hetkessä ohitse! Eilen siivosin, kävin salilla ja kaupassa, pesin koiran ja leivoin tämän aamuiselle Ystävänpäivä -brunssille viemisiä. Siitä nämä herkulliset kuvatkin. Tämän suussa sulavan herkun reseptin jaan täällä blogissakin pian, nimittäin tämä jos joku vie kyllä kielen mennessään, slurps! 🙂 Ei ole meinaa mikään tavis suklaakakku… yllätys onkin siellä sisällä! Kerkesin onneksi toimittamaan tänään myös mummoille kakkupalaset sydänkuvioiden kera. <3

Tämä päivä siis tosiaan vietettiin n. 12 hengen voimin ystävien kesken herkullisella brunssilla. Näemme toisiamme (liian) harvoin, mutta järjestämme useamman kerran vuodessa yhteistä aikaa hyvän ruoan ja seuran parissa. Kiireettä, naureskellen, kuulumisia vaihtaen, jatkaen siitä mihin viimeksi jäätiin. Onko parempaa tapaa viettää Ystävänpäivää?!

Sitä samaa ihanaa Ystävänpäivän jatkoa toivotan teille kaikille! Pus! 🙂