Lazy Sunday

Jos eilen herättiin hitaasti lauantaihin, ei tänäänkään ole vauhti paljon päätä huimannut. Tassuteltiin herätessä koiran kanssa metsään ja haisteltiin kilpaa raikasta ilmaa. Ulkona ei ollut ristin sielua, vaikka kello lähenteli jo puolta yhtätoista. Ehkä muillakin oli kevyt sunnuntai-moodi päällä.

Tajusin onneksi ajoissa hiljentää vauhtia ja viettää pari päivää kotioloissa leväten. Flunssa ei sittenkään päässyt niskan päälle ja höttöinen olo aivasteluineen jäi onneksi yritykseksi tällä kertaa. Taisi auttaa valkosipulikeitto, sauna ja lepo siis! Nyt vielä tänään ollaan ihan hissun kissun inkivääristä ja mausteista kanaruokaa nautiskellen ja sohvanpohjaa kulutellen. Ei siis todellakaan ole tuulesta temmattua, että levolla, paljolla juomisella ja vanhan kansan kikoilla pystyy parissa päivässä torjumaan päälle hyökkäävät taudit.

_MG_9295.jpg

Täällä ollaan mietitty ensi talven lomaa ja tehty hotellivarauksia. (Se mihin lähdetään, ansaitsee ihan oman postauksensa myöhemmin.) Ja huomasinpa ekaa kertaa tehneeni mokan lentolippujen kanssa – bookkasin paluulennon päivää tarkoitettua myöhemmäksi. Oh well… onneksi on lomaa sekin päivä, eli kiirettä töihin ei ole, eikä oikeastaan muutkaan suunnitelmat kärsi, joten ei kai tässä auta, kuin varata hotelli vielä siksikin yöksi. 🙂 Kysäisen nyt kuitenkin ensin muutosoikeutta lipuille, katsotaan sitten mitä pitää säätää.

Me jatkamme lepäilyä vielä tänään. Minä ja koira-herra näköjään kumpainenkin…

Hitaista hitaimmat aamut

En millään olisi malttanut tänä aamuna nousta. Peiton alla oli niin lämmin ja hyvä olla. Tuo onkin parasta viikonloppuaamuissa – voi loikoilla vuoteessa loputtomiin, herätä ihan omassa tahdissa. Ja kun kroppa ja mieli on vähän jo päässyt kiinni uuteen päivään, voi nauttia hyvästä aamiaisesta rauhassa. Keitellä kupin teetä ja kaivaa mummin vanhat teeastiat esiin. Lukea lehti. Nukahtaa uudelleen peittojen ja tyynyjen väliin.

aamun%20aloitukseen.jpg

Tänä viikonloppuna en aio tehdä mitään. Toisaalta olokaan ei ole kummoinen, sillä olen palellut koko viikon ja kurkussa asustaa kaktus. Olen aivastellut ja kaivellut nessu-paketteja esiin. Aion kuitenkin lähteä metsään tänään kävelylle. Tuulettamaan vähän aivoja raikkaseen ilmaan ja ihastelemaan syksyn värejä. Rauhallisesta kävelylenkistä ei ole haittaa, vaikka flunssa yrittääkin tosi sitkeästi nyt iskeä päälle.

Iltapäivällä keitän valkosipulikeiton tuoreen leivän kaveriksi. Sunnuntaina ruokalistalla on mm. inkiväärillä, kardemummalla ja kurkumalla maustettua intialaista kanaa. Kehoa lämmittävät ruoat perinteisillä flunssan torjunta-aineksilla sopivat hyvin tähän olotilaan.

Taidanpa mennä kaatamaan uuden kupin teetä… Kaunista lauantaita kaikille.

Terassin väriloisto

Sytytän joka ilta lukuisat kynttilät ympäri alakertaa heti kun alkaa hämärtää. Onko oikeastaan mitään rentouttavampaa, kuin kynttilän lämpöinen valo, josta saa nautiskella sohvalla istuskellen tai ruokapöydässä hyvää ruokaa syöden työpäivän jälkeen? Nuo on sellaisia arjen pieniä hetkiä, jotka joskus voivat tuntua ihan luksukseltakin.

_MG_9224.jpg

Olemme harkinneet kohta jo takapihan talviteloille laittamista. Ilmojen viiletessä terassilla ei tule enää istuskeltua, kalusteet ovat olleet viime viikot jo aika turhan panttina pihalla. Grilli ajateltiin kuumentaa vielä kerran viikonloppuna, sitten senkin voi kuurata puhtaaksi odottamaan ensi kevättä. Kesäkeittiön ylle vedetään pian pressu. Tuntuu jotenkin haikealta. Se kesä todellakin meni.

En kuitenkaan jää tuota kauaksi aikaa harmittelemaan, meneillään on upean aurinkoinen syksy ja raikkaat kuulaat ilmat suorastaan huutavat lenkkipoluille ja metsään! Eikä mene kauaakaan, kun voi jo alkaa odottaa vuoden kohokohtaa. En kuitenkaan sano sitä vielä ääneen… en vielä. 🙂

_MG_9206.jpg

_MG_9216.jpg

_MG_9221.jpg

Piha on oikeastaan kauneimmillaan juuri nyt – villiviiniköynnös on vielä tuuhea ja se on pukenut ylleen syksyn upeimmat värit. Niin kaunista! Tunnelmaa tuo kivetykselle asetetut lyhdyt, joita mielellään ihastelee olohuoneen ikkunasta.

_MG_9217.jpg

Leppoisaa loppuviikkoa!