Stressin tekeleitä

Vaikka pyhästi olen päättänyt olla stressaamatta, ottamatta ongelmaa ja kirjaimellisesti päänsärkyä asioista, joihin en voi vaikuttaa, ei se aina vaan toimi. Kevät on tuntunut ihanasta auringonpaisteesta ja lämpimistä keleistä huolimatta osittain jotenkin nihkeältä. Pinna on ollut kireällä, mieli apea ja energiatasot alhaalla ja kamala väsymys on ollut koko ajan päällä. Tuntuu, ettei mikään uni riitä ja viikonloppuisin on tullut nukuttua 11 tuntia per yö. Silti olen päivällä ollut kuolemanväsynyt. Arkisin uni taas karkaa liian kauas valoisien iltojen takia, eikä sänkyyn tule mentyä enää tarpeeksi aikaisin. Sitten taas kuljetaan puolivaloilla ja univelkaisena koko viikko töissä ja iltapäivästä meinaa nukahtaa työpöydän ääreen. Plaah.

IMG_6938.jpg

Reilun viikon kärsin kamalasta päänsärystä joka ikinen päivä, sain myös aika ajoin auraoireita. Vasen silmä, johon ne aina ilmestyy, pimeni usein keltaisen sirkkelin alle. Kun tuollaisia näköhäiriöitä tulee, ei voi oikein tehdä mitään. Katsetta ei pysty tarkentamaan mihinkään ja ohimoissa viiltävä kipu ei juuri kannusta lenkkipoluille tai salille saati kotitöihin. Mielessä on pyörinyt niin työasiat, kuin perheasiatkin sikin sokin. Onneksi maanantaina kuulimme uutisia,  jotka oikeastaan sitten katkaisikin päänsärkyputken ja taittoi stressaamiselta suurimman kärjen. Maanantaina julkistettiin ylioppilastutkinnon tulokset ja tyttäremme on uunituore ylioppilas! Jee! 🙂 Kirjoitusten aikaan yksi aine aiheutti vähän harmaita hiuksia ja sitä nyt sitten jännitettiin, mutta uskoin viimeiseen saakka, että läpi mennään ja niin mentiinkin! Olen niin ylpeä kielilukiosta valmistuneesta tyttärestämme, joka kirjoitti mm. neljä vierasta kieltä.

Aikamoinen jännitys ja paine helpottui niin meillä vanhemmilla, kuin toki myös tyttärellä, nyt kun tulokset ovat mustaa valkoisella. Nyt voidaan täysillä keskittyä juhlien järjestelyihin ja siihen itse lakkiaispäivään! Paitsi tytär, jolla on pääsykokeet edessä vielä ennen juhlia ja niihin taas on luettu ja luettu ja luettu… ei tuo abiturientinkaan elämä kovin stressitöntä ole!

IMG_6936.jpg

Ihanat ylioppilas-uutiset piristi mieltä kummasti ja päänsärkyä ei ole viikonlopun jälkeen enää ollut. Näin se ihminen tekee itse itselleen ihan fyysisiä oireita kaikella huolehtimisella. Olen kyllä aika varmasti myös loman tarpeessa. Vaikka tätä nykyistä koulua ja graafisen alan opintojani pystyn paremmin suorittamaan ihan töissä työajalla, kuin vapaa-ajalla verraten edelliseen kouluun, alkaa tämä jatkuva uuden oppiminen painamaan. Huomaan joka vuosi tässä toukokuun loppupuolella, että alkaa riittämään tämä työnteko ja kaipaan pidempää lomaa, se kun on melkein jo ovella. Ehkä kesäiset ilmatkin houkuttelee ennemmin ulkoilmaan ja rentoon oleiluun, kun huonosti ilmastoidussa toimistossa tietokoneen edessä istumiseen.

Viime loma on ollut tammikuussa oltuamme Prahassa. Tuntuu kuin siitä olisi ikuisuus. Kevään työkiireet todellakin tuntuu, ei se huhtikuussa saamani ylennys ole ainakaan helpottanut kiireitä…! Nyt pitäisi jaksaa vielä kärvistellä kolmisen viikkoa ekaan lomaan. Tuntuu ihan hirvittävän pitkältä ajalta, vaikka äkkiä kai tuo menee. Sitten starttaammekin Nykin reissullemme ja sitä en malta odottaa! Loppuloma vietetään sitten heinäkuussa.

Maljakossa muuten ikivihreitä ikisuosikkejani – vuorenkilven suuria, kaalimaisia lehtiä! Nuo ei sitten kupsahda millään! 🙂

Heidi / Checklist - -

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *