Checklist -blogissa sisustetaan helsinkiläisen Heidin vaaleaa rivitalokotia avarasti ja hillitysti erilaisilla materiaaleilla ja kontrasteilla. Kodin jatkeena on pieni tanskalaishenkinen takapiha kesäkeittiöineen, kakkoskotina toimii kesämökki vehreällä tontilla. Perheessä rakastetaan matkustamista, juhlien järjestelyä, remontoimista, illanistujaisia ja leipomista. Blogiin päivittyykin laajasti sisustus -ja remonttijuttuja niin kotoa kuin mökiltä, herkullisia reseptejä ja kattauksia arkeen ja juhlaan, matkakertomuksia sekä terveyspainotteisia aiheita polveilevan tarinalliseen tyyliin.
Haaveeni keittiön pöydän eriparituoleista tulee pikkuhiljaa todeksi. Inspiraatiohan tähän lähti useista sisustuskuvista ja keittiöistä, joissa huomasin ihastelevani aina samaa asiaa; kodikkuutta ja rentoutta, joka syntyi erilaisista tuoleista ruokapöydän ympärillä. Mies luonnollisesti piti ideaa pähkähulluna – miksi ihmeessä kuusi modernia ja identtistä, pöytään kuuluvaa tuolia pitäisi vaihtaa haaveilemiini vanhoihin ja toisistaan poikkeaviin tuoleihin. Onneksi siippa kuitenkin luottaa sisustusmakuuni -ja ratkaisuihini aika pitkälti, joten tätäkin ideaa alettiin toteuttamaan.
Surffasin netissä huutokauppoja ja myyntipalstoja parin kuukauden ajan, kunnes tärppäsi. Entisöinnin alla olevien tuolien lisäksi halusin kotiin toiset kaksi vanhaa tuolia ja netti-ilmoituksen myötä löysimme 70-lukulaiset pinnatuolit. Ne myytiin valmiiksi kunnostettuina ja täyskiiltävällä mustalla maalattuina. Valkoisia tuoleja ensisijaisesti hain, mutta tuo kiiltävä musta vei mennessään ja kauppa oli sillä selvä! Minusta tuo kiiltävä pinta on huikaisevan kaunis!
Tykkään myös erityisen paljon jalkojen alaosan ulospäin kaarenevasta muodosta.
Vaikka tuolit ovat todella sirot, niissä on erittäin mukava istua ja ne ovat tukevat. Laitoin siipankin koeistumaan ostotilanteessa, niin sain vähän miehistä näkökulmaa istumismukavuudesta myös. Laitoin tekoturkiskankaasta ompelemani pienet taljat tuoleille, on huomattavasti mukavampi istua, kun on jokin lämmin peffanalunen. Ja tuovathan ne kivaa talvista ilmettäkin keittiöön!
Vanhoissa huonekaluissa minua kiehtoo aina niiden tarina. Näiden tuolien tarina on vähän epäselvä, mutta en voi olla miettimättä minkälaisessa kodissa ne ovat ennen olleet ja keitä tuoleilla on mahtanutkaan istua. Olisiko niillä kerrottavana jotain jännittäviä, surullisia tai riemukkaita kertomuksia? Nyt ne saavat meidän kodissa uuden elämän niin arjessa kuin juhlassakin.
Mitäs te tuumaatte näistä mustista kaunottaristani? Minusta ne ovat upeat! 🙂
Kivaa perjantaita!
Aivan mielettömän kauniit ♥ Ihan täyden kympin idea ja toteutus! Ja noi taljat kruunaa kaiken! Mä en ole edelleenkään löytänyt itselleni vanhoja pinnatuoleja tuunattavaksi… Täytyykin aktivoitua sen suhteen, niin ehkä minäkin löydän yhtä upeat tuolit!
Mä yksinkertaisesti menetin sydämeni näille heti ensinäkemästä! ♥ Siihen unohtui haave valkoisista tuoleista! 🙂 Nuo mustat tuo niin kivaa ryhtiä keittiöön! Tänään saan entisöimäni tuolit kotiin, maalit ovat kuivuneet, joten ne uskaltaa ottaa käyttöön. Ensi viikolla sitten uusi keittiön tilannekatsaus, kun koko setti on valmiina! En malta odottaa nähdäkseni, miltä tuolit yhdessä näyttää! :)<br />
<br />
Etsivä löytää, eikös niin? Nyt ei kun ryhtiliike ja kohta teilläkin on tuolit vaihdossa! 😉
Tykkään tosi paljon ja tuo värikin on just ihana 🙂 löytö! Ihanaa perjantai-iltaa ♡
Ne ovat kyllä todellinen löytö! Tosi onnellinen niistä! :)<br />
<br />
Ihanaa viikonloppua teille! ♡
Hei! Tuolit ovat aivan ihanat, ostin itsekkin kaksi samanlaista tuolia. Saanko udella, paljonko maksoit omistasi? Itse löysin omani erittäin edullisesti, mutta en voisi uskoa, että nämä ihanuudet olisivat niin "arvottomat" ja kiinnostaisi tietää yleistä hintatasoa näille, vaikken kyllä tuolejani myymään tulekkaan.
Heippa! Näistä tuskin luovun itsekään, niin kauniita ovat!<br />
<br />
En tiedä tuolieni alkuperää, ostin ne siis käytettynä; mutta nämähän kyllä näyttävät tarkalleen TON no378 Dejavu -tuoleilta istuinkorkeutta ja muita mittoja myöten…. tuolit on kuitenkin entisen omistajan myötä uudelleenmaalattu, joten pohjassakaan ei mitään merkkejä näy, eikä näin ollen tietoa ovatko aidot.. Nämä minunkaan tuolit eivät olleet kalliit lainkaan. En tiedä tiesikö myyjä arvoa, vai onko näillä sitä ollenkaan jos eivät aidot olekaan…. Muistelisin maksaneeni niistä n.50-60 euroa kappale. Aidoista TON-tuoleista voi joutua maksamaan triplasti.
Kiitos vastauksesta, tosiaan käytettynä itsekkin ostin ja täysin samanlaisilta näyttävät, aitoudesta en itsekkään tiedä, kun nämäkin on valkoiseksi maalattu myös pohjasta, mutta hyvä löytö siis oli, kun 6€/kpl maksoin. Mulla koristavat makuuhuoneen nurkkaa ja sopivat siihen kyllä tosi hyvin muuhun sisustukseen nähden, en ihan heti luopuisi 🙂