Itsetehty mysli

Tätä reseptiä et voi ohittaa olankohautuksella! Tein super herkullista (gluteenitonta) mysliä ja kyseessä on todellakin maailman paras mysli. Vaatimattomasti. 🙂

Mieleni on tehnyt mysliä jo pitkään, mutta kaupan valikoimista ei ole löytynyt sellaista gluteenitonta mysliä mitä haluaisin. Mietin, ettei tuon teko nyt mitään kvanttifysiikkaa voi olla ja googlettelin sopivia reseptejä inspiraation saamiseksi. Ahkeran surffailun tuloksena yhdistelin paria eri reseptiä oman mieleni mukaiseksi ja niin syntyi tämä herkku. Jo pelkkä tuoksu saa veden herahtamaan kielelle! Tekeminen on helppoa ja nopeaa, suurin aika menee paahtamiseen.

Herkkumysli
(suluissa omat käyttämäni)

6 dl kaurahiutaleita (gluteenittomia)
2 dl mantelilastuja
2 dl siemeniä (kurpitsa/pinja/auringonkukka)
3 dl pähkinöitä (cashew)
2 dl rusinoita
2 dl kuivattuja marjoja/hedelmiä (kuivapakastettu mansikka)

1,5 dl vettä
0,5 dl fariini- tai ruokosokeria
1 dl oliiviöljyä
1 rkl vaahterasiirappia
1,5 tl suolaa
1 tl kanelia
1 tl jauhettua inkivääriä
1 tl jauhettua kardemummaa
1 tl vaniljauutetta

-Sekoita hiutaleet, lastut, siemenet, murskatut pähkinät ja mausteet kulhossa keskenään
-Mittaa kattilaan vesi ja sokeri ja kuumenna, kunnes sokeri on liuennut veteen
-Lisää joukkoon öljy, suola, vaniljauute ja vaahterasiirappi
-Kaada seos kuivien aineiden päälle ja sekoita hyvin
-Levitä seos uunipellille ja paahda 150 asteessa n. 45 minuuttia, muista käännellä seosta välillä
-Jäähdytä ja sekoita joukkoon rusinat ja kuivatut marjat/hedelmät
-Purkita ilmatiiviseen lasipurkkiin

_________________

Ystävä piipahti kylään kesken myslinteon ja hän nappasi reseptin samantien mukaansa. Tuosta lähtee ihan huumaava tuoksu! Myös mies, suuri myslinystävä sanoi, että tämä sekoitus vie kyllä kielen mennessään. Tämä mysli on kauniin väristä ja maku on ihanan mausteinen ja paahteinen. Tuota kun ripottelee luonnonjogurtin päälle, niin avot! 🙂

Täytyy vielä mainita, että tämä mysli oli myös oikein kamerankestävä. Kuvia oli kiva ottaa! Olenkin huomannut, että tykkään tosi paljon ottaa ruokakuvia, niiden kanssa joutuu olemaan jotenkin tosi tarkka ja niistä saa pienellä vaivalla tosi houkuttelevan näköiset.

No niin, sitten ei kun myslintekoon joka iikka!