Joulun lapsi

Tänään on syntymäpäiväni. Jouluun mahtuu juhlaa siis roppakaupalla.

Pienempänä harmittelin asiaa – en koskaan saanut syntymäpäiväjuhlia. Kuka nyt tulisi Tapaninpäivänä kakkua syömäään. Kaverit viettivät aikaa perheidensä kanssa ja suurin osa lähti pois kaupungista jouluksi. Muistan ikuisesti 18-vuotis synttärini. Suurista puheista huolimatta paikalle tuli alakerrassa asunut paras ystäväni. Nimimerkillä ikuisesti katkera 🙂 Ei niitä synttäreitä ole aikuisenakaan sen ihmeemmin juhlittu – joskus on jaksettu lähteä näin joulunpyhinä syömään ravintolaan (niihin harvoihin, jotka on edes auki jouluna) tai nuorempana villiinnyttiin yökerhoon saakka. 

Tänään synttäriaamu alkoi koiran märällä pusulla, miehen halauksella ja parilla pienellä paketilla.

No, Iittalaahan niistä paljastui. Kelpaa poltella tuikkuja taas. 🙂

Amaryllikset eivät sitten suostuneet avautumaan millään jouluksi. Hmph. No, ehkäpä sitten uudeksi vuodeksi?

Tytär muisti äitiä vähän käytännöllisemmällä lahjalla; uusilla patakintailla. Ilmeisesti vanhat olivat jo niin kulahtaneet, että katsottiin parhaaksi ostaa minulle uudet 🙂

Jouluaatto vietettiin kotona perheen ja sukulaisten kesken. Oli mahtava päivä ja ilta! Joulupäivä valkeni aurinkoisena ja pakkanen kipristeli poskia aamukävelyllä. Iltapäivä vietettiin vanhempien luona kinkkua syöden, loppuilta kotona joululeffoja katsellen ja suklaa syöden. Ah, ihanata…! 🙂

Joulu on ollut mahtava tähän saakka. Oma joulunviettoni ja joululomani jatkuu vielä tämän viikonlopun ajan. Se sujunee yhtä rennoissa ja laiskoissa tunnelmissa.

 Palaan vielä tämän viikonlopunn aikana jouluisiin juttuihin mm. kattaukseen sun muihin. 
Mitä mahtavinta toista joulupäivää! <3