KOTIKIERROS osa III – KEITTIÖ

Perjantain kunniaksi esittelyssä kotikierroksen kolmas osa, keittiö. Vähän keittiötä jo vilahtikin tässä American Style Teemailta-postauksessani.

20130926_165405.jpg

Keittiössä on kolme sisustuksen lempiväriäni; harmaa, musta ja valkoinen. En juurikaan haluaisi pitää kodinkoneita tai muita tavaroita esillä, mutta kahvinkeitin, leivänpaahdin, tehosekoitin ja talouspaperiteline ovat pakollisia. Toisaalta kaikki ovat kromia, joten ne sointuvat toisiinsa ja sopivat myös keittiön altaisiin ja hanaan. Myös kaappien vetimet ovat kromia. Minä haluaisin kyllä eroon vetimistä kokonaan ja korvata ne pumppusalvoilla. Vetimet tuovat mielestäni lisää levottomuutta yleisilmeeseen. Myös nuo mikron yläpuolella avohyllyssä olevat korit häiritsevät. Mietin parhaillaan jotain ratkaisua myös tähän.

Olen myös miettinyt, miltä mustat kaapinovet näyttäisivät? Keittiöön jäisi kuitenkin paljon valkoistakin kaappien yläpuolelle, työtasoihin ja tietysti pöydän muodossa. Mies ei tosin ollut järin innostunut mustista kaapinovista. Ensi kesän remontin yhteydessä lattia menee vaihtoon. Tuo 11 vuotta sitten valittu punertava sävy ei ole miellyttänyt enää vuosiin ja lattiasta tuleekin valkoinen! Ehkä voisin sen jälkeen harkita pöydän alle vaikka mustaa mattoa? Yleensä olen vierastanut ajatusta matosta ruokapöydän alla. 

kuva.jpg

Näin vuosi sitten Habitare-messuilla tuon pöydän yllä roikkuvan Plumen-energiansäästölampun. Rakastuin. Jostain syystä tuo mutkikas loisteputkenpätkä sai huomioni ja etsin lampun siltä istumalta verkkokaupasta ja laitoin tilaukseen. Tuossa se nyt on roikkunut vuoden päivät vailla kupua, koska pidän suunnattomasti sen muotokielestä ja yksinkertaisuudesta. Nyt olen kuitenkin harkinnut, että hankkisin siihen esim. mustan lasisen kuvun, josta lamppu näkyisi kuitenkin läpi.

20130922_151308.jpg

20130922_150655.jpg

Korkeakiiltovalkoinen pöytä ja tuolit ovat ostettu Askosta parisen vuotta sitten. Jostain syystä kiiltävä valkoinen vetoaa minuun. Pöytä on kuin luistinrata! Ihana! 🙂

Ruokaillessa lautasten alta löytyy aina tabletit, sillä varjelen pöytää kolhuilta, naarmuilta, kuumalta ja kostealta. Mieheni kysyikin kerran, että saako sen ääressä edes syödä…? 🙂

Tässä kuvassa pöydän alla näyttääkin makoilevan vanhempi hauvelimme. Huomasin sen itsekin vasta nyt ladattuani kuvan tähän postaukseen 🙂 Herralla on tapana seurata minua joka paikkaan, joten jos heilun kameran kanssa jossain, hän useimmiten on mukana ottamassa kuvia, vaikka itse ei kuviin mielellään suostukaan. Alakulmassa pilkottaa näköjään myös koirien ruoka -ja vesikipon alusmatto. Tuollaiset kumipohjaiset matot ovat turvallisia lattian kannalta, ei pääse vedet maton läpi.

kuva+2.jpg

Hopealanka on tosi kivannäköinen kukka. En itse juurikaan viherkasveista piittaa, meidän kodissa ei niitä ole ollenkaan, mutta tämä värinsä ja tuon kivan söherön ulkonäkönsä takia lähti kaupasta mukaan. Leikkokukkia ostan melko paljon maljakkoon, mutta niitä ostan enimmäkseen kevään tai loppukesän aikaan. Nyt suuri lattiamaljakkomme olkkarissa sai toisen käyttötarkoituksen, joten suuria leikkokukkapuskia ei enää tule ostetuksi. Seuraavat kukat lieneekin sitten jo joulukukkia!

Viikonloppuna on kaikkea kivaa luvassa! Brunssia ja tanssia pitkästä aikaa. En ole tainnut mainita, että tanssi on ollut melkoisen lähellä sydäntäni vielä vähän aikaa sitten… jokunen kerta on tanssikengät sidottu nilkan ympärille ja lavoja tallattu ja kisoja koluttu. Ehkä tästä lisää joku toinen kerta 😉


Ihanaa perjantaita kaikille!

B

NELIJALKAISET PERHEENJÄSENEMME

Kaksijalkaisten lisäksi kotiamme asuttaa myös kaksi nelijalkaista kaveria. Täysivertaisia perheenjäseniä hekin. Toisella heistä on tänään 10-vuotissynttärit, joten tässäpä tulee tieto- ja kuvapläjäys koirakavereistamme synttäreiden kunniaksi!

re.jpg


Koiramme ovat Norfolkinterriereitä. Isompi, kuvan vasemmassa laidassa on uros ja hän on 11-vuotias jutteleva hurmuri! Hän on äärimmäisen kiltti ja rakastaa kaikkia ihmisiä. Hänellä on tapana jutella, eli tehdä erilaisia ääniä eri tilanteissa. Ne ovat ihan mahtavia! 🙂 Iän puolesta ollaan jo veteraaneja, mutta hauveli on virkeä ja vauhdikas kuin mikä! Leikkiä jaksaa joka päivä ja ulkona lenkit menee jotakuinkin koko ajan juosten. Pusu-pojaksikin kutsuttu hauveli rakastaa rutiineja ja viihtyy parhaiten kotona, siis lenkkeilyä lukuunottamatta. Ukkonen on alkanut vanhemmiten pelottamaan ja ukkosöinä meillä valvookin melkein koko perhe levottoman koiran takia. Tällä koiralla on myös älytön kyky lukea ihmismielen tunteita hyvin herkästi ja joskus se ei lakkaa hämmästyttämästä…

Vapelinen.jpg
Vähän sotkuinen turkki, mutta ei se menoa haittaa!


Synttärisankarimme tänään on pikkuinen tyttöhauvamme, joka täyttää 10 vuotta. Ei siis mikään nuori likka hänkään.

Tämä toinen karvakorva tuli meille vasta reilu vuosi sitten. Edellisessä kodissaan perhetilanne muuttui radikaalisti ja koira joutui alkaa etsimään uutta kotia. Meidän ovi on auki karvaisille ystäville, joten otimme tutun koiran enemmän kuin avosylin vastaan. Sopeutuminen kesti muutaman kuukauden ja loppujen lopuksi se meni molempien koirien osalta todella hyvin. Koirat olivat tavanneet toisensa jo monesti ennenkin, joten ihan ventovieraita he eivät olleet. Alkuperäinen hauvelimme, siihen mennessä 10 vuotta tätä meidän kotia yksin asuttaneena, antoi todella hyvin tilaa uudelle tulokkaalle. Tulokkaalla taas meni hetki löytää paikkansa. Pientä protestointia esiintyi mm. pissailun merkeissä.

Mutta pienten alkukangertelujen jälkeen tilanne tasottui ja pääsimme tutustumaan tytsymme todelliseen luonteeseen. Ja mikä mahtava tyttö hän onkaan! Iloinen, helposti syttyvä ja kiltti kuin mikä. Hänellä on ihan mahtavia ilmeitä! Irvistyksiä ja hymyilyjä. Kasvoilla on usein sellainen velmu ilme. Lisäksi hän heittää vitosia koko ajan! 🙂 Jos huomiota ollaan vailla, heittäydytään selälleen ja heilutellaan pientä häntää niin nopeasti, että sitä ei melkein erota silmällä! 😀 Siinä asennossa hauveli voi olla useita minuutteja, kunnes joku alkaa rapsuttamaan.


20130609_190246.jpg
Neiti Kesäheinä

Tänä päivänä tilanne on se, että molemmat mahtuu sänkyymme, (kyllä, koirat saavat nukkua sängyssämme) samalle ruokakipolle ja samaan syliin rapsutettavaksi. Usein ne innostuvat leikkimään keskenään tai sitten ne istuvat nenät vastakkain nuuhkien toisiaan. Se on melkoisen söpöä katseltavaa 🙂

Kirpeää, mutta aurinkoista päivää kaikille!


SIMMARIT, SAMMARIT, KUMMARIT JA PIPO


Simmareiden aika on auttamattomasti ohitse, kummareiden kulta-aika käynnistynyt, mutta pipokelejä ei ihan vielä. Sen sijaan sammarit ovat tehneet comebackin! Nimittäin garderoobiini 🙂

eka.jpg

 
Tätä en meinannut uskoa itsekään, mutta tilasin H&M:ltä viininpunaisen värin hurmoksessa sammarit ja kas kummaa, nehän on kivat! En muista omistaneeni sammareita sitten ala-asteen. Siitä on siis jokunen vuosi vierähtänyt… Nyt kuitenkin sammarit ovat olleet jalassa pari kertaa ja ne värinsä vuoksi sopivat syksyyn kuin nenä päähän! Niihin on myös helppo yhdistää muita värejä; musta tietty toimii aina, mutta tummansininen, ruskean tai beigen eri sävyt, valkoinen – kaikki sopii tosi hyvin.

yhdistelm%C3%A4.jpg













Ihastuneena,

Blondi 🙂