10 KUVAA KESÄÄN – JOULUKUU

Jotenkin olisin niin toivonut, että tämän kuukauden haastekuva olisi ollut erinäköinen. Valitettavasti Etelä-Suomeen ei ole lunta siunaantunut satunnaisia, päivän-kahden kestoisia lumiharsoja lukuunotttamatta. Sitä samaa saatte kuin marraskuussakin – harmaata ja synkkää maisemaa.

joulukuu+13.jpg

Kyllähän sitä toivoisi aina valkeaa joulua, mutta tänä vuonna se jää haaveeksi. Eihän se tietysti sitä itse juhlaa himmennä, mutta kyllä se kruunun olisi antanut. 🙂 

4+kk+kollaasi.png

B

JOULUN TO DO -LISTA JA JOULUKORTTIPIDIKE

Olin jo tuudittautunut ajatukseen, että joulu on likimain paketissa. Aloin listaamaan ylös mitä pitää vielä muistaa ja loppujen lopuksi sain ihan tolkuttoman pitkän listan silti vielä aikaiseksi! No, ei se tainnut ollakaan ihan niin paketissa kuin luulin…?

joulun+to+do+1.jpg


Ilmeisesti puuhaa siis vielä riittää…? Onneksi perjantaina alkaa loma, niin saa vielä maanantaina hoidettua viimeiset hommelit päivällä, jos tarvis.

Vilauttelin tässä postauksessa Granitista ostamaani pientä pussukkaa, mutten kertonut sen sisältöä. Säästelin sitä tätä hetkeä varten, kun siinä on jotain esiteltävääkin – eli joulukortit. Granitista siis lähti mukaan vaijeri pienillä magneeteilla, johon ripustan joulukortit. Koukkuna kaapin ovessa, johon vaijerin saa ripustettua, toimii kylppäristämme nappaamani Ikean vaatekoukku. 

kortti+kollaasi.png

Tämä on huomattavasti parempi ja toimivampi versio, kuin minkä itse ideoin viime vuonna DIY-versiona. En löytänyt mistään (koska en käynyt rautakaupassa – dah!) vaijeria, joten ostin ohutta ketjua. No eihän se pelittänyt samalla lailla magneettien kanssa, joten kortit makailivat jatkuvasti lattialla. 

Vastaavanlainen joulukorttien ripustussysteemi on ollut perheessämme jo lapsuudestani saakka. Äidilläni oli ja on edelleen tapana laittaa pitkän nauhan päähän iso parsinneula, jolla hän lävistää, ikään kuin ompelee jokaisen joulukortin peräjälkeen ja laittaa sen roikkumaan seinälle. Tämä minun versioni on siitä vähän modernisoidumpi systeemi 🙂


2 aamua vielä ja sitten joululomalle. Tulee niin todelliseen tarpeeseen, ettei mitään rajaa! Olen niin kuolemanväsynyt ja tuntuu, että aivoissa ei liiku enää mitään. Vuoden verran kokopäivätyötä ja tutkinnon suorittamista yhtäaikaisesti vaatii kyllä selvästi veronsa. Onneksi keväälläkin on pieni paussi tiedossa NYCin reissun muodossa, josta olen ehkä jo maininnut kerran tai kaksi. Tai kolme… no, aika monta kertaa, heh! 🙂


Vietelläänkö siellä joululomaa? Entä onko jonkun muunkin joulun to do -lista yhtä pitkä?!


 Blondi

100-VUOTIAS

kynttelikk%C3%B6+1.jpg

Tämä kynttelikkö, iältään n. 100-vuotias, putoaa helposti kategoriaan ”rakkaimmat joulukoristeeni”. Kynttelikön hankki alunperin vaarini äiti, josta se ajautui siis vaarilleni ja mummilleni ja sieltä kymmenisen vuotta sitten se päätyi minun joulupöytääni koristamaan.

kynttelikk%25C3%25B6+2.jpg

Lähempi tarkastelu osoittaa, että kynttelikkö on hieman kiikkerä, satojen ja taas satojen kynttilöiden steariinien tahrima, joita ei mielestäni edes kuulu puhdistaa pois. Jokunen kynttilänkolo on mustunut liian pitkään palaneesta kynttilästä. Kynttelikkö on vähän maalipinnaltaan lohkeillut ja ainakin sen sata joulua nähnyt. Kuinka monta tarinaa tällä kyntteliköllä olisikaan kerrottavana…?

kynttelikk%25C3%25B6+3.jpg

kynttelikk%25C3%25B6+4.jpg

Jos tämä esine olisi ihminen, se olisi ehdottomasti arvokas, vanha, mutta ryhdikäs rouvashenkilö. Sellainen, joka sutii vieläkin huulipunaa lähtiessään kaupungille ostoksille tai jonka hiukset olisivat aina kammattu. Sellainen, jota kaikki lähitienoon ihmiset kunnioittaisivat. 

Meidän joulupöytämme ilme on usein muutoin valko-harmaan ja talvenvärinen, mutta
ripaus punaista siihen tulee tästä kyntteliköstä ja jostain muista väriparikoristeista. Saa nähdä miten yhdistän sen ideoimaani valko-hopeaan jouluaaton kattaukseen tänä vuonna.

Tänä jouluna kyntteliköllä on nimittäin ihan erityinen merkitys. Rakas vaarini nukkui pois kesällä. Mummini viettää meidän kanssa joulua tänä vuonna ensimmäistä kertaa ilman miestään, jonka kanssa kerkesi olla naimisissa huimat 69 vuotta! Melko kunnioitettava luku!

Tämä konkreettinen esine tuo vaarini joulupöytäämme tänäkin jouluna.

redglitter1.jpg

Onko teillä jotain suosikkikoristeita syystä taikka toisesta? 

sydänkuva täältä