Blogiani seuranneet ovat varmasti jo väsymykseen asti lukeneet tulevasta rempastamme. Täällä ollaan ihan yhtä väsyneitä odottamaan sitä! 🙂 

Aloin puhumaan isomman, alakertaa koskevan make overin puolesta varmaan vuosi sitten. Kuten odottaa saattaa, mies ei innostunut. Meillä onkin vitsi, että joka kerta kun sanon: ”Kulta, mä olen vähän ajatellut…” Mies huokaa ja kysyy paljonko se maksaa? 😀 Tai vastaavasti hän toteaa, että se ei tiedä hyvää. Hmph.

Siippani on melko hidas syttymään keksinnöilleni. Niitä kuulemma tulee liian usein ja liian usein ne kuulostavat hänen mielestään päättömiltä. Otetaanpa esimerkiksi portaiden tuunaus. Kerroin hänelle numeroivani portaat ja miehen mielestä se kuulosti tosi typerältä. Tapansa mukaan hän ei kuitenkaan torpannut ideaani, joskaan ei lähtenyt voltteja heittelemään. Kun tuunaus oli valmis, hän myönsi, että kivahan siitä tuli! Esimerkkejä löytyisi vaikka millä mitalla, mutta ajatus varmaan kävi selväksi – minä ideoin ja mies sulattelee, kunnes taipuu.  

Olen lopen kyllästynyt lattiaamme siinä määrin, että tätä angstia riittää omaan postaukseen saakka. Eli siitä myöhemmin. Mutta siitä se idea lähti. Olen jo pitkään miettinyt, että olkkariamme ei ole tilansa puolesta hyödynnetty tarpeeksi hyvin. Se kaipaa ryhtiä ja ennen kaikkea parempaa rytmitystä. Suurin muutos lattian jälkeen tuleekin olemaan ihan uusi kalustejärjestys uusilla kalusteilla! Nykyinen sohvamme on viitisen vuotta vanha. Se ei enää miellytä, saati riitä kolmen hengen ja kahden karvapalleron lääväilyyn. Tilalle on siis kaavailtu kulmasohvaa, joka myös jäsentäisi paremmin olohuonetta. Myös uusi tv-taso on näin ollen tarpeellinen, sillä seinä, jolle tv sijoittuu rempan jälkeen, ei ole tarpeeksi suuri nykyiselle tv-tasollemme.

Seiniä olemme vuosien varrella maalailleet milloin milläkin värillä, joskin ainakin viimeiset 4 vuotta ne ovat olleet valkoiset. Valkoisiksi ne tulee myös jäämään, mutta minkä sävyiseksi, sitä en ole vielä päättänyt. Alla olevassa kuvassa on jo selkeät värit, ei enää sävyt, mutta valkoisen sävyjä on niin monia, että niidenkin valinnassa saa olla tarkka – taittaako siniseen, harmaaseen, kermaan? Maalarin valkoinenkin näyttää niin kauan valkoiselta, kunnes viereen laittaa lumivalkoista, jolloin kaikki muu näyttää likaiselta. Olimme koulun kanssa yritysvierailulla Tikkurilassa, täytynee väriviuhkoja tutkia entistä tarkemmin.

Yhdelle seinälle ollaan kaavailtu verhoilutiiltä, mutta sen ulkonäkö on vielä mietinnässä. Jostain syystä punertava tiili kiinnostaa… Parasta tietysti olisi ihan sellainen aito tiiliseinä.

Koska nälkä kasvaa syödessä, alakerran wc:n lattia kaipaa laattoja. (Siinä muuten yksi tila, jota en ole kotikierroksen yhteydessä esitellytkään, joten korjaan asian jossain välissä.) Eteisen vaatekaappi on huutanut jo pitkään peiliovia. Tytär haluaisi myös uutta maalia huoneensa seiniin. Niin, ja sitä koulupöytää hän on vailla. Ja kuulemma sohvan huoneestaan haluaisi vaihtaa myös. Mitäs vielä…? Ideoita alkaa pulppuamaan ja kaikkea en vielä ole siipalle uskaltanut sanoa:)

Ajankohta tosiaan määräytyy jo tehtyjen suunnitelmien mukaisesti ensi kesälle, tarkemmin kesälomallemme. Sitä ennen teemme reissun Amerikan mantereelle ja vasta sen jälkeen voimme alkaa säästämään remppabudjettia. Näillä suunnitelmilla se paisuu suureksi, joten onneksi tässä on aikaa miettiä vielä lopullisia ratkaisuja ja materiaaleja sun muita ja ehkä näin ollen saada tuota rahareikää myös tilkittyä pienemmäksi.

Kuva täältä

Tässä vielä inspis-kuva, jossa on vähän sitä fiilistä mitä haen. Tälläinen pohdiskelu on kyllä siistiä! Toisaalta on hyvä, että on aikaa miettiä mitä haluaa. Tarkoitus on tehdä pitkäaikaisia ratkaisuja ja olla tyytyväinen niihin vielä usean vuoden jälkeen. Tekstiileillä ja pienesineillä saa sitten sitä vaihtelua kotiin enemmän.

On kiva kun on jotain mukavaa odotettavaa! 

Mukavaa lauantain jatkoa:)
Blondi