Otetaan tähän kärkeen tärkeimmät asiat ensin, eli lämmin tervetulotoivotus uusille lukijoilleni! Teitä on eri kanavia pitkin tullut lisää roppakaupalla ja ilahdun suuresti teistä jokaisesta! Toivottavasti viihdytte matkassa 🙂 Sydäntä lämmittää myös erilaiset kommentit, kehitysehdotukset tai vaikkapa postaustoiveet, joten jättäkää rohkeasti kommenttia tuonne boksiin. 🙂

Remonttipohdintani ensimmäinen osa saa jatkoa angstistani, eli lattiastamme. Olenkin jo aiemmin maininnut, että asensimme kyseisen lattian muutettuamme tähän kotiin 12 vuotta sitten, joka silloin oli uudiskohde. Olimme sen verran myöhään liikenteessä, että emme enää kerenneet osallistua materiaalivalintoihin, joten lattia asennettiin meidän jo asuttaessa kotia. Jossain sen hetkisessä ajatusmaailmassa lämpimän sävyinen ja punertava kirsikkalaminaatti tuntui hyvältä, nykyään mietin missä ihmeen mielenhäiriössä tuo edes valittiin…!

Kun remontti alkaa, kauan inhoamani lattia lähtee aivan ensimmäiseksi! Vaikka laminaatti on kestävää matskua ja kestää parkettia paremmin koiraystävien tassuttelua, on tuokin lattia 12 vuoden aikana saanut vähän osumaa ja kulumaa. Silitysraudan putoaminen lattialle aiheuttaa jäljen, uskokaa tai älkää! 🙂 Samoin kauan paikallaan seissyt ja tietämättäni vuotanut kukkaruukku on jättänyt kosteuden aiheuttaman, pääni kokoisen läikän lattiaan. Kaikkeen se laminaattikaan ei pysty, mutta suurin syy lattian vaihtamiselle on puhtaasti kuitenkin kyllästyminen.

Suurin unelmani lattian suhteen toteutuisi jossain vanhassa talossa, jossa on natiseva lautalattia ja joka on maalattu valkoiseksi rakoja ihmeemmin peittelemättä. Hmmm, no sellaista ei taida ihan tähän rivitaloasuntoon saada, joten täytynee tyytyä vaihtoehto B:hen.  

Haaveilen siis valkoisesta lattiasta ja laminaatti se tulee olemaan jatkossakin, koira-perhe kun olemme. Mutta minkälainen, sitä emme ole vielä päättäneet. Ehkä jotain lankkulaminaattia, vanhan oloista…? Tämä Paradorin Trend time 6 (tammi, patina valkoinen) on kivannäköinen rakojensa puolesta, mutta ei värinsä. On ehkä aavistuksen liian puunvärinen. Toisaalta tässä on kivan lämmin sävy.

Viistereunaiset laminaatit korostaisi lankkumaisuutta, kun taas laminaatin tasainen reuna saisi lattian näyttämään yhtenäiseltä, niin kuin tässä allaolevassa Paradorin 1- sauvaisessa Tammi Chrystal Whitessä. Tässä alkaa jo olemaan sitä ulkonäköä mitä haen; valkoinen väri ja rauhallinen syykuvio. Joskaan en taida nimenomaan pitää tuosta yhtenäisestä lookista. Ne raot taitaa olla mun juttu. Mietin myös tuota sävyä. Ylläolevaan verrattuna tässä on on taas todella kylmä fiilis. Ehkä näiden kahden välimalli olisi sopiva sävy?

Jokatapauksessa livenähän näitä täytyy mennä ihmettelemään ja pyytää näytepaloja.

Tuohon puunsävyyn koen vähän ristiriitäisiä fiiliksiä. Olen systemaattisesti hävittänyt puunväriä kodistamme, sillä se ei vain tunnu omalta jutulta yhtään. Ehkä joku kamala pyökki-villitys, joka meidänkin kotiamme hallitsi vielä 2000-luvun alussa, on jättänyt arvet:) Pidän kuitenkin puunväristä yleisesti ottaen ja joissain kodeissa se toimii loistavasti. On paljon koteja, joissa ihailen puunsävyjä, mutta omaan kotiin en kuitenkaan sitä suurena pintana, kuten juurikin lattia, enää halua. Tästä ”puu-ongelmastani” huolimatta voisin kuitenkin kuvitella sitä omaan kotiin esim. jonkun vanhan huonekalun muodossa, jos se kokonaisuutena toimisi ja puhuttelisi. Mainittakoon tässä kohtaa esimerkkinä se Narnia-henkinen kaappi, jota kaavailen olkkariin.

Lattiahan ei ole mitään ilman jalkalistoja, joten tuo lista-asia pitäisi tietysti pohtia myös. Seinät ovat jäämässä valkoiseksi, vaikkakaan sävyä en ole vielä päättänyt. Olenkin miettinyt, että miltä näyttäisi tummemmat jalkalistat? Jos lattia on valkoinen ja seinät ovat valkoiset, tuntuu, että listoilla voisi vähän kikkailla. Mustat listat olisivat tietty aivan liian suuri kontrasti, joten mietinkin harmaita. Tällä hetkellä meidän jalkalistat ovat tammenväriset ja sen väriseksi ne eivät jää. 

Kellään hyviä ideoita laminaatiksi tai jalkalistojen väriksi?

Blondi