Tänä päivänä, kun työelämän vaatimukset vain kasvaa kasvamistaan ja työntekijöiltä vaaditaan venymistä entistä enemmän, on erittäin tärkeää ylläpitää työhyvinvointia. Henkilöstö on työpaikan tärkein voimavara ja sen hyvinvointi vaikuttaa yrityksen kannalta moneen asiaan; taloudelliseen tuloksellisuuteen, kilpailukykyyn sekä maineeseen. Työnantajalla ja työntekijöillä on vastuu työhyvinvoinnin kehittämisestä. Sen edistäminen työpaikalla tapahtuu yhdessä esimiesten ja työntekijöiden kanssa.

Oma työpaikkani on tässä asiassa mielestäni oikein hyvällä mallilla. Vietämme kerran vuodessa työhyvinvointipäivää, pidämme ex tempore -henkisiä illanviettoja perinteisten pikkujoulujen sun muiden lisäksi tai lyhennämme työpäivää satunnaisesti jonkun kivan tapahtuman yhteydessä, viimeksi helmikuussa lätkän MM-kisojen yhteydessä. Silloin suljimme tietokoneet iltapäivästä ja avasimme isoimmasta neukkarista tykin ja katsoimme lätkää herkkujen kera. Pienissä ja joustavissa yrityksissä sellainenkin on mahdollista. Henkilöstön pienestä muistamisesta tulee kaikille hyvä mieli, olkoon se torilta ostetut mansikat tai jäätelöt työpaikan keittiöön odottamaan tai jouluna saatu viinipullo.

Työpaikalla on tärkeää viihtyä. Jos olisin miljonääri, tuskin työskentelisin kahdeksaa tuntia päivässä toimistossa, niin kuin nyt teen. Mutta kun laskut on maksettava ja eläminen kustannettava, on tehtävä töitä. Normi ma-pe, kasista neljään -työläinen viettää työpaikallaan suurimman osan päivän valveillaoloajasta. Minusta olisi hirveä ajatus (ja puhun nyt kokemuksen syvällä rintaäänellä), jos työpaikalla olisi kurjaa olla koko päivä, joka päivä. Omasta työhyvinvoinnista huolehtiminen ei auta ainoastaan sitä työnantajaa, vaan tietysti omaa itseään. Huono kunto, huonot elämäntavat ja huono henkinen tasapaino ei pidemmän päälle vie mihinkään. Ei ainakaan työpaikalla.

Itse pidän itsestäni huolta, en pelkästään työteon takia, vaan ihan sen arjen takia. Haluan töiden lisäksi jaksaa tehdä myös vapaalla asioita. Haluan elää nuoresta pitäen terveellisiä elämäntapoja noudattaen ja säännöllistä liikuntaa harrastaen. Haluan taata itselleni myös toimivamman tulevaisuuden, sitten kun mittarissa alkaa olla enemmän ikää ja minua voi jo kutsua vanhukseksi.

Työpäivä saa kohta kivan käänteen kun lähdemme yhteiskuljetuksella nauttimaan Nuuksion maisemista urheiluaktiviteettien kera. Luulen, että sielu lepää järvimaisemissa meloen, kallioilla kiipeillessä ja luonnossa patikoidessa. Sielunruokaa. Päälle sauna ja palju, hyvää ruokaa ja juomaa. Yhteistä aikaa vapaalla. Työhyvinvointia parhaimmillaan.

Kivaa perjantaita! 🙂

B

kuva