Checklist -blogissa sisustetaan helsinkiläisen Heidin vaaleaa rivitalokotia avarasti ja hillitysti erilaisilla materiaaleilla ja kontrasteilla. Kodin jatkeena on pieni tanskalaishenkinen takapiha kesäkeittiöineen, kakkoskotina toimii kesämökki vehreällä tontilla. Perheessä rakastetaan matkustamista, juhlien järjestelyä, remontoimista, illanistujaisia ja leipomista. Blogiin päivittyykin laajasti sisustus -ja remonttijuttuja niin kotoa kuin mökiltä, herkullisia reseptejä ja kattauksia arkeen ja juhlaan, matkakertomuksia sekä terveyspainotteisia aiheita polveilevan tarinalliseen tyyliin.
TV-tasohan myytiin jo yli kuukausi sitten ja siitä lähtien mietin minkälaisen tv-tason haluaisin. Siinä ei saisi olla mitään erityistä, vaan sen tuli olla hyvin tavallinen, yksinkertainen, suoralinjainen, avoin ja minä halusin rakentaa sen itse! Aika paljon vaadittu, sillä mitään ammattipuuseppiähän tässä ei olla, joten materiaali ja tekotapa piti valita sen mukaan! 🙂
Mikään maailman suurin keksintöhän tuo tiileistä ja levyistä rakennettu tv-taso ei ole, mutta yleensä olen nähnyt niitä tehtävän lekaharkoista. Minä halusin siromman ja vähemmän rosoisen, joten päädyimme käyttämään kahitiilejä. Ne ovat väriltään harmahtavan valkoiset jo valmiiksi, joten ne sopivat sellaisinaan suunnitelmiimme. Ostimme lisäksi kaksi käsittelemätöntä mdf-levyä, jotka maalasin samalla Tikkurilan Paperi sävyllä, jolla jokainen seinämme on maalattu. Seinämaali riitti kahdella kertaa peittämään levyn ruskean matskun.
Maalattujen levyjen kuivuttua taso kasattiin tiili tiileltä ja levy levyltä suoraan paikalleen. Nopea tehdä, eikä ainakaan hinnalla pilattu! Koko tv-taso tuli maksamaan hurjat 25 euroa! 🙂 Mies oli vinkunut uutta televisiota, joten hankimme tv:n tähän samaan syssyyn. On niin hassua ajatella, että entinen televisiomme, joka oli 37-tuumainen oli kooltaan isompi, kuin tämä uusi televisiomme, joka on 42-tuumainen. On nuo uudet telkkarit vaan niin ohkaisia, tuokin töllötin vain 1,5 cm paksu! Kehyksiä ei juuri lainkaan ja painoa vain 9kg. Käsittämätöntä! Myös jalka on kaunis ja siro, ei mikään iso mötikkä!
Luovuimme samalla vanhoista laitteista; vhs:stä, vahvistimesta ja vanhasta radiosta ja jäljelle jäi ainoastaan tallentava digiboksi. TV-taso on kerrankin siisti ja johdoton! Hurraa siitä! Mies käyttää usein kuulokkeita erilaisia pelejä tai leffoja seuratessaan minun ja tytön jo mentyä nukkumaan, joten ne sai jäädä esille asti. DVD:tä käytämme enää niin harvoin, että se jäi toiseen kaappiin jemmaan. Se on kuitenkin helppo kahdella piuhalla kytkeä, jos joskus vaikka jotain vuokraleffaa katsotaan. En tosin muista edes, koska viimeksi olisimme niin tehneet. Emme myöskään omista ainuttakaan dvd:tä itse.
Muutama ystävä on käynyt luonamme jo kurkkimassa kodin uutta ilmettä, mutta toistaiseksi kukaan ei ole tajunnut katsella tv-tasoa lähemmin, ovat lähinnä päivitelleet, että näyttääpä kivan simppeliltä ja mitähän materiaalia se mahtaa olla. Tarkempi katselu onkin sitten paljastanut, että tiiliähän ne!
Kokonaisuudesta tuli mielestämme sopivan kokoinen uudelle telkkarille ja juuri niin yksinkertainen kuin oli tarkoituskin. Seuraavaksi luvassa myös toinen diy-viritys, joka pääsi juurikin tuon telkkaritason yläpuolelle seinälle.
Mitäpäs tuumaatte tasosta?
