Perjantaina

Tälle viikonlopulle ei ole (onneksi) mitään pakollista ohjelmaa. Suunnitelmissa sen sijaan on testata muutamaa kivaa reseptiä, joista yksi on toivottavasti suussa sulavaa herkkua.

Tammikuun sokerilakon jälkeen päätin pitää arkena tiukan linjan, mutta yhtenä päivänä viikosta voisi napsia jotain, jos mieli tekisi. Suklaalevyn tai irtokarkkipussin sijasta leivonnainen tuntuu paremmalta vaihtoehdolta, vaikka onhan niissäkin sokeria ja kaloreita. Itse en kuitenkaan pysty syömään vaikkapa kakkua yhtä paljon kerralla kuin suklaata tai namia. Yksi kakkupala tuntuu jotenkin terveellisemmältä vaihtoehdolta. 🙂

Huusholli on rempallaan. Juoksen kaikki illat jumpissa ja salilla, aikaa siivoukseen tai pyykinpesuun ei ole juuri yhtään nykyään. Kun rojahdan suihkun jälkeen sohvalle hetkeksi ennen kuin Nukku-Matti heittää hiekat silmiin, pyykkivuori tai imurinvarsi ei juuri houkuttele. Jonkunlainen suursiivous olisi toteutettava ja lattialle vyöryävä pyykkikasa selätettävä.

En silti vaihtaisi nykyistä ”herätys-töihin-kotiin-ruoka-salille-suihkuun-nukkumaan” -rytmiäni mihinkään. Se virta ja hyvä olo, mikä tällä hetkellä itselläni on, hakkaa pyykinpesun ja pölyrätin mennen tullen. Myöskin peilikuvassa on positiivisia muutoksia havaittavissa, se jos jokin kannustaa jatkamaan!

Viikot kuluu hurjaa vauhtia. Välillä mieleeni palaa kummittelemaan mummini lausahdus; mitä vanhemmaksi tulet, sitä nopeammin aika menee. -Pelottavaa. Siksi onkin tärkeää yrittää elää kliseisesti hetkessä. Jokainen päivä on ainutlaatuinen. Kun se on kerran eletty, se ei palaa koskaan.

Joten oikein ihanaa ja ainutlaatuista perjantai-päivää kaikille! <3

PS: Kuvissa viikko sitten perjantaina hankitut kukat; jaloleinikit, jotka ovat lemppareitani ja tuo uusi oranssi tuttavuus, tähdikki. Kuvat on otettu viikko sitten, kukat kuitenkin näyttävät ihan samoilta edelleen.