Checklist -blogissa sisustetaan helsinkiläisen Heidin vaaleaa rivitalokotia avarasti ja hillitysti erilaisilla materiaaleilla ja kontrasteilla. Kodin jatkeena on pieni tanskalaishenkinen takapiha kesäkeittiöineen, kakkoskotina toimii kesämökki vehreällä tontilla. Perheessä rakastetaan matkustamista, juhlien järjestelyä, remontoimista, illanistujaisia ja leipomista. Blogiin päivittyykin laajasti sisustus -ja remonttijuttuja niin kotoa kuin mökiltä, herkullisia reseptejä ja kattauksia arkeen ja juhlaan, matkakertomuksia sekä terveyspainotteisia aiheita polveilevan tarinalliseen tyyliin.
Otetaan tähän kärkeen tärkeimmät asiat ensin, eli lämmin tervetulotoivotus uusille lukijoilleni! Teitä on eri kanavia pitkin tullut lisää roppakaupalla ja ilahdun suuresti teistä jokaisesta! Toivottavasti viihdytte matkassa 🙂 Sydäntä lämmittää myös erilaiset kommentit, kehitysehdotukset tai vaikkapa postaustoiveet, joten jättäkää rohkeasti kommenttia tuonne boksiin. 🙂
Remonttipohdintani ensimmäinen osa saa jatkoa angstistani, eli lattiastamme. Olenkin jo aiemmin maininnut, että asensimme kyseisen lattian muutettuamme tähän kotiin 12 vuotta sitten, joka silloin oli uudiskohde. Olimme sen verran myöhään liikenteessä, että emme enää kerenneet osallistua materiaalivalintoihin, joten lattia asennettiin meidän jo asuttaessa kotia. Jossain sen hetkisessä ajatusmaailmassa lämpimän sävyinen ja punertava kirsikkalaminaatti tuntui hyvältä, nykyään mietin missä ihmeen mielenhäiriössä tuo edes valittiin…!
Kun remontti alkaa, kauan inhoamani lattia lähtee aivan ensimmäiseksi! Vaikka laminaatti on kestävää matskua ja kestää parkettia paremmin koiraystävien tassuttelua, on tuokin lattia 12 vuoden aikana saanut vähän osumaa ja kulumaa. Silitysraudan putoaminen lattialle aiheuttaa jäljen, uskokaa tai älkää! 🙂 Samoin kauan paikallaan seissyt ja tietämättäni vuotanut kukkaruukku on jättänyt kosteuden aiheuttaman, pääni kokoisen läikän lattiaan. Kaikkeen se laminaattikaan ei pysty, mutta suurin syy lattian vaihtamiselle on puhtaasti kuitenkin kyllästyminen.
Suurin unelmani lattian suhteen toteutuisi jossain vanhassa talossa, jossa on natiseva lautalattia ja joka on maalattu valkoiseksi rakoja ihmeemmin peittelemättä. Hmmm, no sellaista ei taida ihan tähän rivitaloasuntoon saada, joten täytynee tyytyä vaihtoehto B:hen.
Haaveilen siis valkoisesta lattiasta ja laminaatti se tulee olemaan jatkossakin, koira-perhe kun olemme. Mutta minkälainen, sitä emme ole vielä päättäneet. Ehkä jotain lankkulaminaattia, vanhan oloista…? Tämä Paradorin Trend time 6 (tammi, patina valkoinen) on kivannäköinen rakojensa puolesta, mutta ei värinsä. On ehkä aavistuksen liian puunvärinen. Toisaalta tässä on kivan lämmin sävy.
Jokatapauksessa livenähän näitä täytyy mennä ihmettelemään ja pyytää näytepaloja.
Tuohon puunsävyyn koen vähän ristiriitäisiä fiiliksiä. Olen systemaattisesti hävittänyt puunväriä kodistamme, sillä se ei vain tunnu omalta jutulta yhtään. Ehkä joku kamala pyökki-villitys, joka meidänkin kotiamme hallitsi vielä 2000-luvun alussa, on jättänyt arvet:) Pidän kuitenkin puunväristä yleisesti ottaen ja joissain kodeissa se toimii loistavasti. On paljon koteja, joissa ihailen puunsävyjä, mutta omaan kotiin en kuitenkaan sitä suurena pintana, kuten juurikin lattia, enää halua. Tästä ”puu-ongelmastani” huolimatta voisin kuitenkin kuvitella sitä omaan kotiin esim. jonkun vanhan huonekalun muodossa, jos se kokonaisuutena toimisi ja puhuttelisi. Mainittakoon tässä kohtaa esimerkkinä se Narnia-henkinen kaappi, jota kaavailen olkkariin.
Lattiahan ei ole mitään ilman jalkalistoja, joten tuo lista-asia pitäisi tietysti pohtia myös. Seinät ovat jäämässä valkoiseksi, vaikkakaan sävyä en ole vielä päättänyt. Olenkin miettinyt, että miltä näyttäisi tummemmat jalkalistat? Jos lattia on valkoinen ja seinät ovat valkoiset, tuntuu, että listoilla voisi vähän kikkailla. Mustat listat olisivat tietty aivan liian suuri kontrasti, joten mietinkin harmaita. Tällä hetkellä meidän jalkalistat ovat tammenväriset ja sen väriseksi ne eivät jää.
Kellään hyviä ideoita laminaatiksi tai jalkalistojen väriksi?
Blondi
Täällä yksi uusi lukija huhuilee 🙂 Tuli vaan mieleen tuosta pohdinnasta, että meille laitettiin uusi vaalea puuparketti ja meidän ylisuuri whippet vetelee siinä joskus pallon perässä. Eikä ole tullut naarmuja. Joten nekin taitaa olla aika kestäviä nykyään.
Mahtavaa! Kiva kun huhuilet:)<br />
<br />
Hmmm… tuosta parketista on myös huonompi kokemus itsellä, sillä entistä kotia asutti Rottweiler ja ainakin niillä tassuilla parketille sai pussaa hyvästit. Täytyy vaan mennä katselemaan ja ihmettelemään ajan kanssa eri vaihtoehtoja.
Mites olisi semmoinen laminaattilattia kuin meillä: Cello Aspen Oak 🙂 Ollaan hurjasti tykätty! <a rel="external nofollow" href="http://valkoinensoihtu.blogspot.fi/2013/09/lattia.html" target="_blank">http://valkoinensoihtu.blogspot.fi/2013/09/lattia.html</a> (joissakin valokuvissa lattia näyttää enempi harmaalta kuin mitä livenä on, oikeasti on aikalailla valkoinen ripauksella harmaata).
Kiva, kiitos vinkistä, käynpä tutustumassa tuohon teidän lattiaan.Valkoinen ripauksella harmaata kuulostaa sellaiselta, jonka minäkin voisin helposti lattiani väriksi/sävyksi valita!
Heippa! Oletko varma, että kannattaa laittaa liukas ja äänekäs laminaatti kopisemaan koiran kynsien alle? Lupaa,että ainakin tutustut Gerflorin vinyylilattiavalikoimiin ennenkuin tilaat laminaatit – yksikään laminaattilattian omistaja ei ole lattiamme nähdessään ensinnäkään uskonut lattiaamme keinotekoiseksi (jota tosin laminaattikin aika pitkälle on) vaan on luullut aidoksi puulattiaksi, ja jokainen laminaatin omistaja on katunut tämän jälkeen valintaansa ja toivoo valinneensa vinyylin. Muovipinnoitteen alla on huopa, mikä tekee lattiasta todella hiljaisen ja jalan alla lämpöisen. Hinnaltaan nämä vinyylit (meillä Texline HQR, kuosi Folk White) ovat iha kilpailukykyisiä muille lattiamateriaaleille. Meidän jälleenmyyjänämme toimi K-rauta. Blogistani löytyy kuvia lattiasta, kannattaa käydä vilkaisemassa ja ainakin harkita! :)<br />
<br />
Hyvää kevättalvea!
Ps. tässä kuvassa näkyy tuo meidän lattian väri aika luonnollisena:<br />
<br />
<a rel="external nofollow" href="http://1.bp.blogspot.com/-b-KmF2lC2-8/UsvilLXVhiI/AAAAAAAAQik/xVvfdiMsncU/s1600/IMG_0822.JPG" target="_blank">http://1.bp.blogspot.com/-b-KmF2lC2-8/UsvilLXVhiI/AAAAAAAAQik/xVvfdiMsncU/s1600/IMG_0822.JPG</a>
Kiitos kovasti vinkistä! Teidän lattia näyttää tosi kivalta ja ihan aidolta puulta! Kuulin juuri itseasiassa viime viikonloppuna jonkun kehuvan tuota vinyyliä materiaalina. Kysyn vielä tarkennuksena, että onko teillä siis tuo vinyylilaminaatti? Näyttää olevan myös vinyylimattoa tarjolla, joka sekin ihan puun näköistä, mutta sitten kuitenkin muovia.<br />
<br />
En ole itse tähän asti kokenut laminaattia äänekkäänä, tai sitten siihen on vaan tottunut 🙂 Yhtä lailla ne koiran kynnet kopisi parketillakin kuin laminaatilla. Siitä äänestä mä itseasiassa tykkään – kuulee missä karvainen ystävä kulkee 🙂 Kylmä laminaatti sitä vastoin on, joten tuo huopa alla kyllä houkuttelee tätä vilukissaa!
Joo siis meillä on matto, tuosta Texline HQR -sarjasta. 4m leveää tavaraa, rullassa myydään. On niin raskas ettei tarvitse liimata, eli asennetaan ns. kelluvana. Helppo myöhemmin seuraavan remontoijan vaihtaa lattiamateriaali, kun ei tarvitse kuin nostaa matto pois. Hyvin on kestänyt kaikki raskaidenkin huonekalujen siirtämiset vetämällä, ei ole matto lähtenyt mukaan.
No niin nyt innostuin. 😀 Mutta piti vielä siitä mainita, että sen huovan ansiosta tuota suositellaan esim. huonoksi todetun laattalattian päälle, sellaisenaan. Sen huovan pitäisi kuulemma mukautua niihin laattasaumoihin niin, että lattia näyttää tasaiselta alle jäävistä saumoista huolimatta. En siis usko, että muutenkaan ihan pikkuruiset epätasaisuudet sieltä alta erottuu. Tästä ei tosin ole omakohtaista kokemusta, sillä mies hioi ja hioi ja hioi maton alle jäävää betonia erittäin huolella, tuli kyllä sileä. 😀
Tämä mattosysteemi vaikuttaa kyllä tosi kivalta. Miehen ensireaktio oli kulmien kohotus ei niin hyvällä ilmeellä, kun mainitsin hänelle ohimennen vinyylin lattiamateriaalina. Pitänee istuttaa siippa koneen ääreen tutustumaan aiheeseen ja mennä sen jälkeen paikan päälle ihmettelemään niitä. <br />
<br />
Me tuo laminaatti otettaisiin alta pois, sillä siellä on muovimatto alkuperäisenä matskuna. Ei viitsi ihan tårta på tårta laittaa. Kiitos vaan sulle hyvän vaihtoehdon esittämisestä ja käyttökokemuksien jakamisesta!
Tuttu reaktio 😀 Aika moni on ensin ylistänyt miten ihana lattia meillä on, ja sit kun on selvinnyt, ettei ole aito puulattia, ihastelija on kysynyt, minkä valmistajan laminaatti. Ilme on ollut aika jännä lähes joka kerta kun sanoa täräyttää, että eikun se on muovimatto. Ai että nautin siitä. ;D Muovimatoilla on aika huono maine, ne on olleet joskus takavuosina niin karmean rumia. Nykyiset on ihan toista maata. 🙂
Miehet on usein tosi epäluuloisia olentoja…! :)<br />
<br />
Kysyn vielä sellaista, että entäs jos siihen pudottaa jotain terävää… syntyykö viilto helposti? Mä olen esimerkiksi pudottanut silitysraudan se kärki edellä lattiaan… mietin minkähänlainen jälki siitä mahtaisi tulla muovimattoon. Ei sillä, ei kotona kukaan luistimet jalassa kävele, mutta jäin miettimään kestävyyttä. <br />
<br />
Me ollaan onnistuttu entisen kodin muovimattoon saamaan vuodesohvan jalustalla järkyttävä palkeenkieli…
On tuohon neljän muksun ansiosta jokunen lommo saatu aikaiseksi, lähinnä niin, että siihen on tosiaan tiputettu terävä kulma edellä jotain painavaa. Eivät tosin hypi silmille, kun meillä on tuo kuosi tuollainen kulahtanutta esittävä, josta ei lisäkolhut erotu. 😀 Mutta onhan niissä muovimatoissa juuri se huono puoli, että kolhiintumisista jää ikuinen jälki. No, tosin sama kai se on kaikkien paitsi aidon puun kanssa, joka sentään on paikattavissa. 🙂 Mutta ei tuohont tosiaan saa kyllä palkeenkieliä noin vain, eikä muitakaan painaumia tai muita. Meidän massiivinen, suuri lankkuruokapöytämme painaa lähemmäs sata kiloa, ja olen sitä kiskonut nostamatta (heh, ihan ei nouse) eikä matto ole millänsäkään. Samoin siinä siirtyy Ikean Ektorp, suuret lipastot, yksi valtava vanha arkku… matto vain ei siirry mukana. Tutut laittoivat muistaakseni Tarkettin muovimaton uuteen taloonsa ja asensivat sen meidän laillamme kelluvana eli ilman liimaa, ja se lähti kupruilemaan työtuolin pyörien alla heti ensi kuukausien aikana. Että on näissä isoja eroja.
Kiitti paljon hyvistä vinkeistä. Kunhan päästään kevättä pidemmälle ja reissut suoritettua, niin alkaa vertailu rautakaupoissa:)