Suuri huoli

Ihmisen paras ystävä, rakas koira-herramme on aiheuttanut suurta huolta meidän perheessä lähipäivinä.

Herra alkaa olemaan kunnioitettavassa iässä, mittariin tulee huhtikuun lopussa jo 14 vuotta. Viime viikon aikana huomasimme, että oikeassa takajalassa on jotain häikkää aina silloin tällöin. Sellaista pientä, että siihen kiinnitti huomiota, mutta ei niin, että se olisi tuntunut ongelmalta koirallekaan. Takajalka tuntui ajoittain voimattomalta, pitkän paikallaolon jälkeen tai koiran ollessa väsynyt. Jalka ei pitänyt kunnolla alla liukkaalla lattiallamme, mutta maton päällä tai ulkona ollessa ongelmaa ei ole ollut. Ulkona käppäiltiin normaalisti ja kotona haluttiin leikkiä entiseen malliin. En huolestunut tilanteesta heti.

Viikonlopun aikana takajalka selvästi aiheutti ongelmia nousta ylös oikealta kyljeltä, eli juuri silloin, kuin koiran piti laittaa saman puolen jalan päälle kunnolla painoa ja nostaa itsensä ylös. Portaiden kulkeminen kotona alkoi tuntua vaivalloiselta ja koira käyttäytyi vähän oudosti. Alkoi tuntumaan, että koiralla on myös kipuja. Varsinkin jalkaa tutkiessani sain ainakin sellaisen pienen mulkaisun herralta. Muistelimme tyttären mainintaa, että parisen viikkoa sitten heidän ulkoillessaan koira vinkaisi kovasti. Koira oli tällöin tytön selän takana juuri kotioven edessä, joten tyttökään ei nähnyt mitä tapahtui. Epäilemme koiran liukastuneen tai astuneen pahasti vieressä olleen lumikokkareen päälle, mutta varmuutta ei ole. Tytär tutki koiran jalan heti, mutta ei löytänyt mitään epäilyttävää, varsinkin, kun koira kuitenkin varasi jalan päälle normaalisti.

Tämän tilanteen jälkeen takajalan kanssa alkoi kuitenkin olemaan näitä pieniä, silloin tällöin esiintyneitä, mutta pikkuhiljaa pahenevia oireita ja osasimme oikeastaan vasta sunnuntai-iltana yhdistää nämä tapahtuneet toisiinsa. Tein päätöksen viedä koiran lääkäriin heti seuraavana päivänä.

Kävimmekin heti tänään töiden jälkeen lääkärillä ja jalka tutkittiin. Todennäköisesti lonkka on muljahtanut hetkellisesti pois paikaltaan. Vaikka koira laittaa painoa jalalle, se selvästi keventää vasemmalle ja astuu keinahdellen. Välillä tassu liukuu alta pois ja tutkimuksien aikana ilmeni, ettei jalkaa pysty taivuttamaan taaksepäin suoraksi juuri lainkaan, se aiheutti kovaa kipua ja ai kuinka pahalta tuntui, kun koira ulvahti kivusta pari kertaa! 🙁  Se oli kuitenkin välttämätöntä, jotta lääkäri löytäisi missä on vika. Onneksi tilanne ei ole tämän pahempi, vaikka tämäkin jo sai huolesta sekaisin. Tilanteen pitäisi hoitua lääkkeillä ja levolla. Koira saikin pari kipupiikkiä, joista toinen opiaattipohjainen ja kaveri onkin ollut ihan vintti pimeänä koko illan. Olen vahtinut koiran jokaista liikettä, sillä se lääkehuuruissaan yrittää nousta ja kävellä, vaikka ei pysy edes pystyssä! Pelkään, että se satuttaa jalkaansa vielä pahemmin jos se hoiperrellessaan kaatuilee, mutta illan kuluessa on pää vähän selvinnyt ja äsken koira jo tassutteli pihalle pissalle. Toivottavasti yö menee rauhassa. Voimakkaista kipulääkkeistä huolimatta koira on vähän levoton.

Saimme viikon ajan kestävän kipulääkekuurin piikkien lisäksi. Lisäksi koiran on pysyttävä levossa muutaman viikon verran – ei riekkumista, eikä leikkejä. Muutaman päivän päästä pitäisi jo parantumista näkyä, mutta vaivan kokonaan parantumiseen saattaa mennä parikin viikkoa. Onneksi miehellä on huomenna vapaapäivä ja nyt kun abimmekin on lukulomalla, on kotona pitkin päivää joku tsekkaamassa haukun perään.

Nyt otammekin siis todella iisisti täällä… Vaikka mieli vähän keventyikin lääkärikäynnin jälkeen, kyllä tuosta rakkaasta ystävästä on sydän huolesta sykkyrällään. Valitettavasti se koirankaan vanhuus ei tule vaivoitta…