MANHATTANIN MAISEMIA JA NÄHTÄVYYKSIÄ

Rockefeller Centerin luistelurata.

Joku Times Squaren sivukaduista 🙂

Joku lukuisista Manhattanin kirkoista

Kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, siksipä en lätise näistä sen enempää 🙂

Sen sijaan muutama sananen nähtävyyksien katseluista. Halusimme sisältää kaikki perusturistinähtävyydet to do -listallemme. Niihin kuului Empire State Building, Vapauden patsas, WTC muistomerkit, Keskuspuisto, Wall Street jne. Times Square tietysti kuuluu myös tähän listaan, mutta kun asuimme siinä, niin sitä tuli katseltua joka päivä.

Empire State Buildingiin halusin ehdottomasti ilta-aikaan. Ajattelin, että se olisi makeampi niin. Ja niin se varmasti olikin! Kerkesin jo tuossa Huipulla tuulee -postauksessa hehkutella Buildingin näkymiä, mutta tässä vielä pari räpsyä lisää.

Huomatkaa pilvenhattarat 🙂

Hudson River

Kyllä on Henkkamaukallakin makee pytinki!

Oli se kyllä huikea tunne, kun hissin ovet aukesivat ja tuo näkymä aukesi heti. Huh. Pelkään korkeita paikkoja ja joissain kohti ulkona näköalatasanteella ollessamme oli madallettuja kiviaitaosuuksia, joissa oli vain rautaista aitaa. Ne kohdat kyllä kouraisivat ilkeästi mahasta. Vaikka tajuan toki, ettei tuolta voi pudota, se pelko sai minut silti hiljalleen hivuttautuen aidan reunalle katselemaan. Toisella kädellä tai kropalla oli koko ajan nojattava aitaan, jotta tuntee sen olevan siinä 🙂 Me menimme 86. kerrokseen ja se maksoi $25 per hlö. Olisi ollut lisähinnasta mahdollisuus nousta aina 104. kerrokseen, mutta olimme sitä mieltä, että meitä huimaisi tarpeeksi jo tuossa alemmalla näköalatasanteella. 🙂 Liput ostimme suoraan rakennuksen sisäänkäynniltä. Niitä olisi voinut ostaa myös etukäteen Suomesta, mutta emme halunneet lyödä lukkoon tiettyä päivää jo etukäteen, vaan mennä silloin kun huvittaa.

Lady Libertyä emme lähteneet itse saarelle katsomaan. Koimme sen turhan hinnakkaaksi (olisi mennyt 50-60 taalaa siihen) ja olimme myös kuulleet, että saarella ei pysty patsaasta ottamaan kunnolla kuvia, sillä patsas on liian korkea ja kuvanottaja liian lähellä, että patsas mahtuisi kokonaan edes kuvaan. Päätimme näin ollen mennä Staten Island Ferryllä pikapyrähdykselle, joka mahdollistaa patsaan pällistelyn ja Manhattanin siluetin näkemisen hyvin ja vieläpä ilmaiseksi. Lautta on Nykin kaupungin ylläpitämä Staten Islandin asukkaita silmällä pitäen ja turistit näin ollen hyötyvät tästä myös. Ei muuta kuin lautan kyytiin sinne ja takas ja maisemat ovat melkoiset! Hetkeä ennen lauttaan nousua oli kunnon lumituisku, vaikka ekan kuvan aurinkoisuudesta ei sitä uskoisi. Kauempaa lautan kyydistä otetuissa kuvissa on sumuista ja aurinkokin mennyt piiloon.

WTC-muistomerkeille pääsee ilmaiseksi, mutta sisäänkäynnin yhteydessä toivotaan lahjoitusta turman uhreille ja omaisille. Ei siitä voi ohitse kävellä ilman, että käsi käy taskussa yhdellä jos toisella. Parin turvatarkastuksen jälkeen pääsee alueelle, jossa nuo valtavan isot ja syvät vesialtaat sijaitsevat. Paikassa oli hiljainen ja arvokkaan surullinen tunnelma. Tuli samanlainen tunne kuin kirkoissa; siellä ei olisi soveliasta jutella kovaan ääneen, nauraa tai käyttäytyä muutoin sopimattomasti. Jotenkin noiden altaiden synkkäkin ilme, syvyys ja virtaava vesi kuvastaa hyvin sitä traagista tapahtumaa ja sitä syvää surua, jonka se on jättänyt ihmismieliin.

Altaiden reunoille kaiverrettujen nimien näkeminen sai vilunväreet aikaan. Voimattomuuden tunteen. Onhan tuo ollut niin uskomaton tapahtuma, ettei sitä ihmismieli edes ymmärrä. Siinä taivasta hipovien rakennusten välissä, niiden altaiden vieressä seisoessa tunsi olonsa melko pieneksi ja tuli mietittyä syntyjä syviä. Vieressä komeili One World -torni. Kahden tuhoutuneen tilalle rakennettu huikaiseva pytinki ei vielä ollut käsittääksemme toiminnassa, vaikkakin jo pystyyn rakennettu. Se on peilimäisen upea, kiiltävä ja näkyy myös noissa siluetti-kuvissa Manhattanin korkeimpana ja komeimpana rakennuksena.

Keskuspuiston aktiviteetteja, eläinpuistoa tai lampia emme lähteneet näin talvisaikaan katselemaan. Lehdistä riisutut puut ja luminen maasto näytti miltä tahansa puistolta. Kesäaikaan olisi ihan eri mennä tuonne käyskentelemään tai piknikille. Me sivusimme puistoa pariin otteeseen muihin kohteisiin mennessämme. Keskuspuiston reunoilla oli hevosvankkureita, joiden kuljettajat ahkerasti kauppasivat 20 minuutin kierrosta 50 taalan hintaan. Huh. Kova hinta ja sitä paitsi…ihan niin turisti en ole, että tuohon kyytiin menisin! 🙂 Jotenkin ne hevosetkin kävi sääliksi, vaikka niillä näytti olevan vesi- ja kauraämpärit vieressä, joista ne kilvan pikkulintujen ja pulujen kanssa söivät ja joivat 🙂

Wall Street. Tuo katu joka komeilee jokaisessa jenkkileffassa tuoden mieleen rahan, vallan ja rikkaat ihmiset. 🙂 Pitihän sielläkin käydä pyörähtämässä. Ja pitihän ne Trump Towerit Fifth Avenuelta, Keskuspuiston laidalta sekä WS:ltä ikuistaa myös. Eikös Donald ”This is my real hair” Trump kuitenkin edusta juuri tuota Wall Streetin vaurautta? 🙂

Loppuun vielä sekalainen läjä fiilis- ja maisemakuvia. Times Squarea tuli kuvattua eniten, sillä nuo valotaulut ja ihmismäärä ei lakannut hämmästyttämästä! Valo, joka noista tauluista tulee, tuntuu pilkkopimeälläkin päivänvalolta. Ekana iltana tuo valomeri oli häkellyttävä kokemus ja tuijotin menoa silmät lautasina.

Times Square

Times Square oli täynnä super-sankareita.

Monista leffoista tuttu Grand Central Terminal

Melkoinen seinä Converse-kaupassa! 🙂

Blondi