Hyvää Itsenäisyyspäivän iltaa.
Arvokas juhlapäivä, jota me juhlistimme nukkumalla pitkään, ihailemalla myrskytuulessa liehuvaa sini-valkoista lippua ja viemällä iltapäivällä haudoille kynttilät. Erityisterveiset lähti yläkertaan itsenäisyytemme puolesta taistelleelle sotaveteraani-vaarilleni. En mitenkään pysty ymmärtämään tällaisena päivänä järjestettyjä mielenosoituksia, mutta ei mennä siihen nyt…
Hyvä ruoka on myös aina juhlapäivien kruunu ja pitihän se kattauskin toki teemaväreihin sopivaksi tehdä. Ihan puhdasta sinistä ei löytynyt servietti-varastostani, joten nyt mentiin vähän enemmän petrolinsävyisellä, mutta ajatushan se on tärkein. Jouluruusuni alkoi vetelemään viimeisiä, joten leikkasin vielä hengissä olleet kukat pieniin maljakoihin pöytää somistamaan.
Sytytin vanhan perinteen kunniaksi ikkunaan kaksi kynttilää palamaan.
Linnan juhlat ovat myös ihan ykkösjuttu, jota katsotaan joka vuosi. Taidanpa keittää glögit ja nauttia hyvän ystävän tuomasta Rooman tuliaisesta – hän oli sullonut matkalaukkuun näkemänsä gluteenittoman italialaisen kakun ja toi sen minulle äsken! Kyllä lämmitti sydäntä!
Huomenna palataan taas kylppäriasioiden pariin, nyt toivotan kaikille hyvää Itsenäisyyspäivän iltaa. <3