Ei varmaan vielä pitäisi hätääntyä lumettoman joulun suhteen, mutta kyllähän se huoli vähän päätään nostaa. Jollei jouluna ole lunta…
Viime vuonna valkean joulun toiveeni täyttyi 22. päivä, kun Helsinki sai vihdoin pysyvän lumipeitteen. Sormet kyynärpäitä myöten ristiin, että ihan viimeistään joulun alla käy tänäkin vuonna niin. Tuo kamala sade ja illaksi uhattu, puuskittain 30 metriä sekunnissa peruukit päästä puhaltava tuuli on varsinkin kaupungin keskustassa niin raaka! Menee ihan luihin ja ytimiin! Miten ihana ajatus, että voin olla kotona lämpimässä kynttilöiden valossa tuolta myrskyltä suojassa.
Eilen illalla laulatettiin naapureiden riemuksi poraa. Kahdeksan reikää piti saada kylppärin kaakeleihin, eli homma nytkähti taas harppauksella eteenpäin. Se on tuo mies kun jotain aloittaa, niin valmista tulee ripeästi! Loppusilaukset on enää meikäläisestä kiinni ja siitä riippuukin kuinka pian voin esitellä teille valmista jälkeä! Tämä edellyttää jälleen rautakaupassa käyntiä, pientä tuunausta ja vähän isompaa fiksausta.
Jos kylppärin make overin voi kohtapuoliin raksia yli To Do –listalta, niin tänään siitä katosi yksi toinenkin tehtävä, nimittäin joulukorttien postitus. Tänään pudotin postilaatikkoon ne punaiset joulukuoret. Jotenkin tuli tosi huojentunut olo, yksi asia taas vähemmän tehtävänä. Tein tänäkin vuonna kortit itse, tosin sillä erotuksella, että tänä vuonna en niinkään käyttänyt niiden askarteluun liimaa ja liikkuvia osia, vaan tietoteknillistä osaamistani. Suunnittelin korttien graafisen ilmeen kuvineen ja teksteineen taitto-ohjelmalla ja photarilla ja teetin ne painossa. Nyt ne ovat jo matkalla vastaanottajilleen. Olen myös pikkuhiljaa täyttänyt pukinkonttia pienillä ostoksilla ja hankinnoilla ja onneksi säkissä ei enää pohja pilkota. Viikonloppuna on vankka aikomus laittaa tonttupaja pystyyn ja tehdä ne Home Made –lahjatkin pois alta, ainakin osa.
Pimeys ei salli kummoisiakaan otoksia, joten kuvituksena viime vuotinen söpö huonekuusi.
Ihanaa viikonloppua kaikille!