Alkuun tervetulotoivotus blogini uusille lukijoille! Blogeja ei kukaan ilman lukijoita kirjoittele ja niinpä tätäkin untuvikko-bloggaajaa ilahduttaa suuresti joka ikinen uusi ja vähän vanhempi lukija! Toivottavasti viihdytte juttujeni parissa 🙂
Sujautin tänään Stockan kellon alle keltaiseen postilaatikkoon punaiset kuoreni. Ilmeisesti moni muukin on liikkeellä joulukorttien kanssa, sillä laatikot tursusivat jo lounasaikaan täysinä, huh!
Jo ensimmäisestä yhteisestä, mieheni kanssa saman katon alla vietetystä vuodesta lähtien olemme lähettäneet itse tehdyt joulukortit läheisille, ystäväville ja sukulaisille. Joinain vuosina korteista tulee monivaiheisemmat, joinain vuosina helpommin toteutettavat, mutta joka vuosi jokaisessa kortissa on pala minua ja kasa lämpimiä ajatuksia. Tänä vuonna sormet huusivat hoosiannaa monimutkaisten leikkaamisten jäljiltä. Ensi vuonna pitäydyn todellakin jossain vähän simppelimmässä systeemissä… Väreinä tämän vuoden korteissa käytin harmaata ja valkoista ja pikkiriikkisen ripauksen punaista. Kovin paljon enempää en paljasta, jokunen korttien saajista saattaa nähdä kortin täältä ennen aikojaan 🙂 Joulun aikaan on kiva olla pieniä salaisuuksia, eikö totta?
Joulukortteja on ihana saada! Paperiposti alkaa olemaan niin katoavaa kansanperinnettä, että sydäntä lämmittää jokaikinen kortti, jonka posti kotiin kantaa.
Askarrellaanko teillä itse kortit vai ostetaanko kaupasta? Vai lähetetäänkö lainkaan?
Blondi