Eläinhahmot ovat suurinta huutoa tällä hetkellä. Eikä siinä mitään, söpöjähän ne ovat kaikki porot ja pöllöt sun muut ja sopii loistavasti vuodenaikaan! Muutaman poron olen minäkin hyllyni reunalle jo laittanut ja nyt kotiin lennähti pari pöllöä kynttilöiden muodossa. Lutuisia. Ja katsokaa kuinka kavereilla on selkeästi ihan omat piirteet ja katseet. Mahtaako noita edes raaskia polttaa?
Joulunpunainen riittää minulle nykyään hyvin pienin ripauksin. Tässä yli 100 tuntia palavassa suuressa kynttilässä punainen sydän on juuri sopivan utuinen ja muutenkin tuollaisen pitkulaisen muotonsa vuoksi tosi hellyyttävä. Tulee vähän pienen lapsen piirtämä sydänkuvio mieleen.
Kynttilöitä tulee poltettua kotona todella paljon! Se on työvaatteiden poisvaihdon ohella ihan ensimmäisiä asioita, joita teen töistä kotiin tullessani. Ekaksi asiaksi taitaa kylläkin livahtaa parin karvaisen ystävän tervehtiminen. Jotenkin kynttilöiden palaessa tulee heti sellainen kivan rento ja kotoinen olo. Hämärässä tunnelmavalossa lattioilla pyörivät villakoirat ei nekään osu silmään yhtään niin hanakasti 🙂
Tuikkuja poltan eniten, niitä tulee ripoteltua kaiken maailman lyhtyihin ja kynttiläkippoihin ympäri huushollia. Olkkarin pöydällä palaa aina suuri pöytäkynttilä ja ulkona lyhdyissä lyhtykynttilät. Juhla- tai pyhäpäivinä lisään vielä ulkoroihut ja talvella teen vaarini ohjeilla jäälyhtyjä. Ne vasta upeita ovatkin!
Nämä hurmaavat pöllöt ja utusydän on saatu yhteistyöstä Maria Drockilan Kynttiläpajan kanssa. Kiitos sinne!
Blondi