DIY Katajainen kranssi

Muutaman ärräpään, kutisevat kädet ja teräviä neulasia täynnä olevat sormenpäät se vaati, mutta sain tehtyä mieleeni kummittelemaan jääneen idean suuresta vihreästä havukranssista. Ohuesta ja herkästä, ei sellaisesta paksusta ja tuuheasta.

Valitsin metsän antimista katajaa. Sen hentoiset ja kauniin vihreät oksat sopivat hyvin tällaiseen kevyeen kranssiin.

diy%201.jpg

Kiersin paksuja rautalangan pätkiä toistensa ympäri kranssin rungoksi ja sidoin ohuemmalla rautalangalla katajanoksia siihen kiinni. En juurikaan siistinyt jälkeä mitenkään, jotta ilme jäi tuollaiseksi viimeistelemättömäksi ja luonnolliseksi.

Ripustin kranssin olkkarin peiliin takan yläpuolelle. Minusta näissä kuvissa on niin vahvasti jouluinen fiilis. Pidän ihan erityisesti kauniin metsänvihreän ja mustan värin liitosta. Musta väri tuo muutoin valko-vihreään olemukseen ryhtiä.  Kransseissa on jotain sellaista kivaa vanhanaikaista vivahdetta. Joulussa kun kuuluu olla myös vähän sitä; perinteitä, suvussa aina kulkeneita juttuja, ruokia ja tapoja.

diy%202.jpg

Toivottavasti kranssi kuivuessaan ei ihan hirmuisesti varista neulasia, että joulunakin vielä joltain näyttäisi…

Loppuun vielä muistutus: jouluinen Tine K. arvonta päättyy tänään! Oletko käynyt jo osallistumassa? Vielä kerkeää! 🙂

Ajan patinaa

Olen vuosien saatossa pyrkinyt eroon ylimääräisistä tavaroista. Varsinkin sellaisista tunnesidotuista tavaroista, joilla ei ole oikeastaan kuin muistoarvo, ei käyttötarkoitusta, eikä välttämättä enää sellaista ilmettäkään, jota kotiin enää haluaisi. Olen pyrkinyt eroon siitä tunteesta, miksi tuollaisia tavaroita pitäisi säästää. Ei kukaan ihminen niissä tavaroissa elä. Eikä ne muistotkaan…

Silti on joitain, joita ei vain voi heittää pois. Esimerkiksi sini-vihreä, melko kammottava, hyttysverkon kaltaisesta materiaalista tehty ”kauppakassini” metallisilla ohuilla kahvoilla, jota kuulemma kiikutin paikasta toiseen ollessani pieni. Olenkin säästänyt vain tärkeimmät esineet tai tavarat, jotka ihan oikeasti ovat tärkeitä ja tuovat elävästi mieleen jotain tapahtumia elämästäni tai joilla on jokin merkittävä arvo muistojen joukossa.

IMG_2420.jpg

Sain äidiltäni vanhoja ruosteisia lukkoja ja avaimia. Niiden paikka oli ehdottomasti takan päällä. Aika hyvin ne tuohon istuvatkin. Näillä ei ole minulle mitään erityistä tunnearvoa, mutta ne ovat jotenkin tosi makeita ja ne ovat lapsuudenkodistani. Siellä arvostettiin antiikkia ja vitsailenkin usein asuneeni kotiseutumuseossa, heh. Vanhoissa tavaroissa on tarinoita ja niiden uniikkia ulkonäköä ei nykyteollisuus enää valmista. Isäni oli aikamoinen keräilijätyyppi ja rakasti kaikkia vanhoja antiikkisia kamoja ja ravasi huutokaupoista toiseen, myös ulkomaillla sieltä roudattiin mitä erilaisempia tavaroita.

IMG_2421.jpg

Oma kotini on hieman modernimpaa tyylisuuntaa ja joissain asioissa less on todellakin more. Silti en pystyisi asumaan täysin suoraviivaisen modernissa huushollissa pelkkien design-tuotteiden kanssa. Viehtymykseni ripaukseen vanhaa tavaraa periytyy varmastikin kotoa ja tuntuu siksikin kotoisalta.

IMG_2422.jpg

Mitä tulee muuhun somisteeseen takan päällä, en tiedä onko joku muu saanut orkidean joskus kukkimaan uudelleen, mutta minä en! En edes muista kuinka mones orkidea takan päällä on nyt menossa, nakkaan ne surutta roskiin kukkien tiputtua, sillä usein saan myös vihreät lehdet lerputtamaan…

Kohta alkaakin olemaan ne hetket, kun orkideoiden ja muiden tilalle saapuu lyhdyt ja kynttilät tunnelmaa luomaan ja  metsälenkiltä voi napata mukaan kanervia, käpyjä ja risuja. Pala luontoa sisustuksessa on aina pelkkää plussaa!

Uusia kulmia

Omaa huushollia tulee kyllä usein kuvattua aina samoista kulmista. Se kai kertoo vähän omista mieltymyksistäkin. Yritin löytää näihin kuviin sellaisia vähemmän nähtyjä kuvakulmia, vaikka samat mööpelithän niissäkin on. Vanha liinavaatekaappi on varmasti kuvatuin huonekaluni. Kesällä on ihana pitää pihanovea auki koko ajan, tuntuu, että olkkari jatkuu ovesta vielä vähän pidemmälle. Varsinkin nyt, kun olemme panostaneet terassiin ja sen sisustamiseen ihan uudella tavalla.

IMG_1657.jpg

Kun teimme ison remontin vuosi sitten kesällä, tuo sähkötakka oli yksi suurista sisustushaaveistani.

IMG_1648.jpg

Tuo lampaantalja takan edestä pitäisi varmaan jo ottaa pois kesän ajaksi, mutta en taida raaskia. Se on meidän koiravanhuksen lempipaikka ja hän petailee taljan joka ilta alleen käydessään siihen nukkumaan. Se muuten on tarkkaa puuhaa se petaaminen! Voi toista… <3

Nuo halot on tuossa takan kyljessä ihan nalliksi, niillä ei luonnollisesti ole käyttöä sähkötakassa, mutta ne toimii kivana koristeena ja tuo kivaa fiilistä.

IMG_1646.jpg

Oliivipuu on jo muuttanut terassille kesän ajaksi. Se on tehnyt hurjasti uusia lehtiä ja kerätköön siellä nyt paljon aurinkoenergiaa, jos vaikka tämä yksilö kestäisi talven, toisin kuin edeltäjänsä…

IMG_1630.jpg

Oliivipuu majailee yleensä vanhan pianoni vieressä, sekin 60-luvun aikalainen, kuten liinavaatekaappi. Näiden vanhojen kalusteiden välissä, samalla seinällä on hieman toisentyyppinen mööpeli, nimittäin tuo itsetehdy industriaalinen tv-kaluste tiilistä ja maalatuista mdf-levyistä.

IMG_1628.jpg

Sohvassamme on myös aavistuksen retrohtava 60-luvun ilme. Tuo sohva oli muuten sellainen, että sen kun näin, se oli pakko saada! Kivasti muuten edelliseen olkkari-postaukseeni kommentoikin lukija, että heillä on sama sohva, mutta tätä minun blogiani lukuunottamatta hän ei ole nähnyt kyseistä sohvaa ennen missään blogissa. Samaa voin sanoa itsekin, ei ole tullut vastaan minullekaan, vaikka ostopaikka oli niinkin tavallinen kuin Kodin 1. Lieneekö sitten liian tavallinen…? 😉

Mitä teidän tiistai-iltaan kuuluu? 

 

DIY Jouluviiri

Erilaisia askarteluideoita pyörii päässä useinkin, mutta nykyään alan niitä tosi harvoin toteuttamaan, lähinnä ajanpuutteesta ja viitseliäisyydestä johtuen. Kuitenkin jouluinen viiri oli sellainen, jota olin suunnitellut jonkin aikaa. Koska mies oli keittänyt vapaapäivänään ihanan lihakeiton ja minulle jäi ruoanlaiton verran vapaata aikaa, tartuin tuumasta toimeen. Otin esille harmaata kartonkia, valkoista paperia, sakset, liimaa ja mustan tussin.

IMG_8634.jpg

Suunnittelin viiriä seinäritilään peuranpään alle kiinnitettäväksi, mutta eihän se siihen sitten istunutkaan. Niinpä viirinauha päätyi takan reunukselle. Musta nauha olisi ehkä tasapainottanut viiriä, mutta sellaista ei huushollista löytynyt. Käyttämäni ohut, hopeinen naru saa viirin näyttämään siltä, kuin se killuisi ilmassa. En oikein tiedä onko se hyvä juttu vai kaipaako se sitä näkyvämpää narua…?

IMG_8632.jpg

Huomaan meneväni joulukoristeiden määrän ja tyylin suhteen koko ajan hillitympään suuntaan. Ennen muinoin meidän joulu oli punainen tonttuineen päivineen. Tänä päivänä en voisi kuvitella tonttuja ikkunaan tai perinteisiä kynttelikköjä tasoille. Myöskin kimallus on vähenemään päin. Eniten viehättää harmaan ja valkoisen yhdistelmä, jota piristää raikas metsän vihreä, kuten nuo hyasintit vanhassa kakkuvuoassa.

IMG_8622_2.jpg

Valaisin tekee hauskan varjon takan viereen seinään. Näyttää ihan siltä kuin siellä olisi tummempaa maalia seinän alaosassa. Tummempaa harmaata kaipaisin kuitenkin taljan muodossa. Ja pidempää karvaa. Sellainen olisi omiaan tuossa takan edessä. Luulen, että yritän etsiä sellaista vielä ennen joulua. Tuo talja on osoittautunut hauvallemme erittäin mieluisaksi, sen voisikin siirtää eteiseen, jossa hauveli yleensä nukkuu koko päivän meidän ollessa töissä.

Se on kuulkaa tasan 2 viikkoa jouluun tänään! 🙂

Valoa

Omassa kodissa parasta on valoisuus. Kun vähänkin on valoa, se kulkee esteettömästi läpi kodin.

takka%201.jpg

Näillä leveyasteilla valo on kortilla tähän aikaan vuodesta. Ihminen, joka laillani käy töissä kasista neljään, istuu toimistossa senkin vähäisen ajan, jolloin päivä nostaa päätään. Valoa ei näe juuri lainkaan monena päivänä putkeen. Iän myötä tätä pimeyttä on kieltämättä alkanut sietämään huonommin, vaikken koskaan mihinkään kaamosmasennuksiin vaivukaan. Eniten siihen vaikuttaa juuri se, että sitä valoisinta aikaa en yksinkertaisesti arkena näe – kun lähden töihin, on pimeää, kun palaan töistä, on pimeää.

takka%202.jpg

Siksi viikonloppujen tärkeys on alkanut korostumaan yhä enemmän. Aiemmin nukuin aina myöhään, saatoin herätä vasta puolenpäivän tienoilla, jolloin tuntui, että koko päivä meni hukkaan. Nykyään herään aikaisemmin, kahdeksan-yhdeksän aikaan. Yleensä muut vielä nukkuu ja saan ne aamun tunnit ihan itselleni.

Omassa kodissa on rauha. Sellainen hyvä tunne, joka tulee, kun palaa kotiin vaikka rankan työpäivän jälkeen väsyneenä. Voi painaa oven kiinni ja jättää kaiken muun ulkopuolelle. Minulle rauha syntyy kotiin hillityillä väreillä, harmonisella tunnelmalla. Vaikka väreistä saa energiaa, en halua niitä kotini valtiaiksi. Vaaleassa ja haaleassa ympäristössä on jotenkin helpompi hengittää. Pidän kovasti kotimme värittömästä, mustavalko-elokuvan tunnelmasta. Siihen on kuitenkin helppo halutessaan tuoda pienelläkin ripauksella väriä ihan uutta otetta.

takka%203.jpg

Joulua kohden koti tulee entistä valkoisemmaksi. Musta häviää matosta, tekstiileistä ja taulun karmeista, tilalle tulee lisää valoa ja valkoista väriä. Tahdon vähän sitä (kohta eteläänkin toivottavasti tulevaa) lumen valkoista hohtoa ja valoa myös sisälle. Väriä tulee metsän vihreästä, jota luultavasti alan lisäämään pikkuhiljaa. Tytär toivoo myös kovasti punaista väriä kotiin täksi jouluksi. Ehkä pienin ripauksin sitäkin voisi ottaa mukaan vuosien tauon jälkeen?

Valoisaa maanantaita kaikille <3

 

Joulujuttu

Kotiblogit-lehteä varten tehdyt kuvaukset suoritettiin syys-lokakuun vaihteessa. Ulkona oli ruska kauneimmillaan värikkäine lehtineen, mutta kotiin piti loihtia jouluinen tunnelma. Hain varastosta koristelaatikot, kaivoin esiin kynttilänjalat ja kävin kukkakaupassa ostamassa rekvisiittaa maljakkoon. Keitin glögit ja leivoin kakun ja valjastin koirankin kuvauksiin mukaan.

Jouluista juttuani ei julkaistu lehdessä kokonaisuudessaan, vaan siitä nostettiin esiin diy-idea höyhenkranssista. Julkaisenkin nyt vähän isomman osan jutustani täällä blogin puolella kuvineen. Tervetuloa ”Meidän Jouluun”.

IMG_7196_2.jpg

Tunnelmallinen joulu syntyy meidän perheessä runsaasta koristelusta, valkoisista tekstiileistä, kauniista kukka-asetelmista ja ennen kaikkea rauhallisesta tunnelmasta, johon sekoittuu herkulliset tuoksut keittiöstä. Kynttilöitä saa ja pitää olla paljon ja ne sytytetään jo päiväsaikaan. Runsaat ja lämpimät torkkuhuovat, pehmoiset tyynyt ja huurteinen tunnelma on sitä mitä kotiini haen joulun aikaan. Kotona vietetään aikaan tunnelmavalossa, jota tuo kuusenkynttilät, ympäri kotia ripotellut kynttilät ja elävä liekki.

IMG_7218_2.jpg

Joulu syntyy kotiin myös tuoksuista. Kuusi kannetaan olohuoneeseen yleensä viikkoa ennen attoa. Siitä tulee niin ihana havuntuoksu ja tuo muistoja mieleen lapsuudesta saakka. Glögikattila kanelitankoineen kuumenee melkein joka ilta ja kotona tuoksuu neilikka, kardemumma ja inkivääri – mausteisia ja herkullisia joulun tuoksuja.

Keittiössä loihditaan erilaisia jouluherkkuja; torttuja, pipareita ja maustekakkuja. On siellä pullotettu itsetehtyä likööriäkin, keitetty saippuaa tai tehty suklaakonvehteja. Joulunaikaan on ihana olla luova, toimelias ja kokeilla uusia juttuja. Syötäviä lahjoja laitamme usein myös pukinkonttiin läheisille ja ystäville, ne ilahduttavat yleensä jokaista lahjansaajaa.

IMG_7116_2.jpg

Joulua vietetään meillä perinteisellä, jo vuosia vanhalla kaavalla. Pidän ajatuksesta, että jouluna tehdään asiat niin kuin ne on aina tehty.  Jouluna ei unohdeta myöskään perheen karvaista jäsentä ja meillä koira saa herkkuaterian ja omat lahjat avattavaksi, tottakai!

IMG_7246_2.jpg

Karvainen ystävä löytää nopeasti lempipaikkansa; se on lämpöinen lampaantalja takan edessä, jossa on kiva ottaa pienet torkut, kun silmä alkaa luppaa – onhan aatto tapahtumarikasta aikaa…

<3

TUNNELMOINTIA

Myönnettävä se on. Syksy on saapunut. Ilma on viilentynyt huomattavasti, sateet vihmovat joka toinen päivä ja ilmassa alkaa jo tuoksuakin syksy. Tiedättehän – multa ja omenat. Minusta kuitenkin ainoastaan positiivinen tuoksu.

IMG_5669.jpg

Kotona on jo kaivettu kynttilöitä esiin, vedetty villasukat jalkaan ja kääriydytty pehmoiseen fleece-huopaan vilua karkoittamaan. Höyryävä teemuki kädessä olen nyhvännyt sohvannurkassa takkatulen leimussa. Alkaa selvästi sellainen kotoilu-kausi kesän rientojen jälkeen. Eikä harmita yhtään, taidan olla nimittäin melkoinen kotihiiri…

IMG_5653.jpg

IMG_5657.jpg

Deco Cornerin ihastuttava iso lasilyhty* pääsi takan päälle tuomaan lisää lämpöistä fiilistä kotiin. Tuo punottu köysi, josta lyhtyä voisi vaikka roikuttaa, on niin symppis ja tuo lyhtyyn kivan twistin. Sopisipa se vaikka merihenkiselle terassille tai mökillekin, mutta oikein hyvin myös modernimpaan kotiin.

IMG_5659.jpg

IMG_5660.jpg

Laitoin lyhdyn pohjalle kerroksen valkoista pientä koristekiveä ja kynttiläksi valkoisen lyhtykynttilän. Noita lyhtykynttilöitä suositellaan lähinnä ulkokäyttöön, mutta minä olen polttanut niitä myös sisätiloissa lyhdyissä. Tuollaisessa isossa lyhdyssä, missä on palamatonta materiaalia ympärillä, ei ole riskiä leviämiseen, varsinkaan kun en koskaan jätä kynttilöitä vahtimatta palamaan muutenkaan. Takanpäällinen on valaisimen kanssa yksinkertainen, mutta omaan makuun erittäin kaunis ja levollinen. Juuri sitä tunnelmaa syksyiseen kotiin haluan. Rauhaa ja lämpöä.

IMG_5661.jpg

IMG_5673.jpg

Kivituikut otin myös jo esille. Puinen tarjotin siirtyi olohuoneen pöydältä huilimaan ja tilalle laitoin rosterisen pyöreän tarjottimen. Lasi ja rosteri on kyllä kimpassa näyttävä yhdistelmä.

IMG_5684.jpg

IMG_5682.jpg

Tunnelmallista syyskuun ensimmäistä kaikille <3

Blondi

*lyhty saatu osana blogiyhteistyötä Deco Cornerin kanssa

SISUSTUSTAKKA SAAPUI KOTIIN

Olen aina halunnut takan! Meille ei kuitenkaan ihan ehtaa voi tulla kaiken maailman lattiavahvistusten ja hormivarausten takia ja olin jo melkein luopunut toivosta takan suhteen. Aiemmin keväällä googlailin sisustustakkoja ja törmäsin tähän upeaan sisustustakka-kaunottareen ja tiesin siltä istumalta, että se olisi saatava! Siipan vakuutin luettamalla hänellä sisustustakan ominaisuuksista, sähkönkulutuksesta jne.

 IMG_5425.jpg                 

IMG_5430.jpg

Takka tilattiin Savenmaa -nimisestä verkkokaupasta, jossa kyseisellä takalla oli selvästi edullisin hinta. Samaa takkaa löysin ainakin kahdelta muulta jälleenmyyjältä. Takka tuotiin kolmen päivän päästä tilauksesta kotiovelle ja se oli helppo kasata itse. Tai no, siippa kasasi, minä toimin työnjohtajana. Pelkäsin, että se olisi ollut kermaan taittavan valkoisen värinen, mutta onneksi se on väriltään ihan puhtaan valkoinen. Kooltaan takka on aika iso – metrin korkea ja 1,10m leveä.  Takka sai paikan entiseltä pianoseinältä, jonka olimme remontin yhteydessä rapanneet betonilla rouhean näköiseksi ja maalanneet sitten valkoiseksi. Rouhea betoniseinä ja koristeellinen manttelitakka ovat muuten aika hyvännöinen pari!

Halusin kokonaisuuteen ehdottomasti myös ison valkoisen peilin takan ylle seinään, joka sekin ahkeran googlettelun jälkeen löytyi Jyskistä ja paikan päälle mentyämme vieläpä alesta! Voi mikä tuuri! 🙂

IMG_5303.jpg

IMG_5306.jpg

Takan päälle halusin rauhallisen ilmeen, sillä seinä, krumeluuri takka ja peili olivat jo tarpeeksi näyttävät yhdessä. Koska seinä kaipasi ehdottomasti kuitenkin valoa, Ikeasta vuosia sitten ostamani ja edelleen kovasti tykkäämäni valaisin sai paikan takan päältä. Kaveriksi hankin ihanan purppuranvärisen orkidean.

                   IMG_5311.jpg

Pidän kovasti ison peilin tuomasta avaruuden tunteesta. Peili tuossa nurkkaseinässä avartaa kotia ja tuo lisää tilan tuntua ihan huimasti, kun peilistä heijastuu vastapäisten seinien tavaroita.  

  IMG_5290.jpg               

Takkaan saa varmaan kuusi eri liekki -tai hiillosefektiä kaukosäätimestä valiten. Hiillos hehkuvine kekäleineen on yllättävän aidon oloinen, joskaan takaseinälle nousevat liekit eivät nekään ole yhtään hullummat! Liekki- ja hiillosefektit syntyvät siis täysin led-valojen avulla, eivätkä ne kuluta sähköä nimeksikään. Takassa on myös portaaton lämmityssäätömahdollisuus. Emme ole näillä kesähelteillä lämmitystoimintoa käyttäneet, mitä nyt testanneet, että se toimii ja sieltä todella tulee lämmintä ilmaa. Takalla saa helposti lämmitettyä talvella olohuoneen, jossa minä usein pakkasilla palelen. Sähkölämmitteinen takka vie varmasti jonkun verran sähköä, mutta se selvinnee myöhemmin, kuinka paljon. Olen kuitenkin valmis maksamaan ekstraa lämpimästä huushollista! 🙂

IMG_5293.jpg

Takan viereen asetin isoon kangaskoriin mökiltä mukaan ottamiani halkoja. Koristeenahan ne tietysti vain ovat, mutta tuo minusta aika kivan fiiliksen:) Samalla sen taakse sai piilotettua pistorasian ja johdot.

IMG_5436.jpg

IMG_5443.jpg                

Takka kruunasi koko remontoidun ja uudelleen kalustetun ja sisustetun olohuoneen. Jos hankkisin aidon takan, se olisi ehdottomasti tuollainen manttelitakka. Ne ovat minusta romanttisia ja upeannäköisiä.

IMG_5298.jpg

IMG_5300.jpg

Ikkunan edestä puuttuvaa penkkiä lukuun ottamatta koti alkaa nyt olemaan valmis. Se onkin selvästi muotoutunut eri tyylejä ja eri aikakausia yhdistelevistä kalusteista ja somisteista.

              IMG_5433.jpg

Mitäs te tuumaatte sisustustakastamme?

SISUSTUSTAKKA?

Miten haaveilenkaan takan lämmöstä, palavien puiden rätinästä, hehkuvista kekäleistä…

Ja miten mahdoton haaveeni onkaan, vai onko? Meidän kotiin ei saa takkaa. Tai ihan virallista selvitystä aiheesta en ole tehnyt, mutta käsittääkseni meiltä puuttuu kaiken maailman hormivaraukset, lattian vahvistuksista puhumattakaan jne. Tila on käytännössä myös pienoinen ongelma, niinikään myös kustannukset.

Olen perehtynyt sisustustakkoihin. Niitähän on sähkötakkoja tai vaikka biotakkoja. Jälkimmäisen kuitenkin hylkäsin ajatuksen tasolla jo heti kättelyssä, vaikka sillä litkulla saisikin elävän liekin aikaiseksi. Olen siis päätynyt sähkötakkaan.


takka+1.jpg


Jotenkin miehen reaktio oli niin arvattavissa. ”Sähkötakka?!, mitä hel##ttiä?!” 🙂
Miehen mielestä ihan kamalan typerä idea. Kunnes tutustui sähkötakan ominaisuuksiin ja siihen miten se oikeasti voi lämmittää säätöjen avulla tai kuinka se ei olekaan mikään energiasyöppö, kuten hän ensin ajatteli.

Sanokaa mitä sanotte, mutta minun mielestäni tuo on kaunis! Rakastan tuollaista manttelitakkaa, jonka valitsisin heti, vaikka saisin valita jonkun ihana kakluunin ja tällaisen oikean manttelitakan väliltä. Vaikka tuo on ehkä aavistuksen liian krumeluuri ja romanttishenkinen, pystyn elämään asian kanssa 🙂 Sähkötakka on mielestäni täydellinen ratkaisu meidän tyyppiseen tilanteeseen!



takka+0.PNG


Mietin jo valmiiksi, kuinka upealta tuo näyttäisi uuden lattiamme kanssa uuden ilmeen saaneessa olkkarissa. Kuinka laittaisin jonkun ihana peilin tuon ylle ja saisin koristella takanpäällisen. Talvella voisin heittää lattialle takan eteen pehmoisen lampaantaljan… ja kuvitelkaa, mitä ihania koriste-asetelmia joulun aikaan tuohon voisi tehdä?! Vähän havukranssia peiliin roikkumaan, kynttilöitä, koriste-esineitä. Siis tästähän nyt ei enää edes keskustella! Meille tulee tuollainen ja sillä selvä. 🙂


No kysyn nyt kuitenkin, että onko jollain kokemusta sähkötakasta? Nämä kyseiset kuvat lainattu Smartian sivuilta heidän myymästä sähkötakasta, joka todellakin on melkein jo meille ostettu! 🙂


Blondi



(postaus ei ole maksettu mainos)


PS: Taulu-arvonnan voittaja selviää huomenna, kunhan olen tarkistellut jaettujen arpojen määrän. Kiitos kaikille osanottajille! 🙂