Helpompi arki

Aika monella koittaa elokuun tullessa paluu arkeen. Kesällä on ihanan helppoa vain olla, kun päälle kiskaistaan shortsia, uikkaria tai jotain toppia ja jaloista potkaistaan korkeintaan sandaalit pois laiturille mennessä. Ruoaksi on kelvannut hyvin uudet perunat, joku grillissä tirissyt liha ja nopea salaatti. Aikataulu on ollut löysää, syöty on silloin kun on huvittanut ja mökkioloissa ei ole niin justiinsa, että mitä päällä roikkuu.

Toisin on arkeen palatessa – työpäivä haukkaa suurimman osan koko päivästä, aikaa ei enää olekaan niin paljoa käytössä. Ruoanlaittokin vähän muuttuu ja vaatekaapistakin täytyy työpaikalle kaivaa jotain muuta kuin maksimekkoa tai olkihattua. Puhumattakaan harrastusten alkamisesta, jotka alkaa heti töiden lisäksi rytmittämään arkea ja syömään niitä vähäisiä tunteja, jotka töiden jälkeen jää käytettäväksi. Nimittäin onhan ne tunnit todella vähäisiä ja ne tahtoisi käyttää töistä palautumiseen, mieleiseen tekemiseen, eikä stressata mm. kaupassakäynnistä tai ruoanlaitosta. Lisäksi aamun kultaiset minuutit ovat ainakin allekirjoittaneella aika kortilla, minä kun mielelläni nukun mahdollisimman pitkään, enkä halua tuhlata aamulla energiaa mm. ”mitä laittaisi tänään päälleen” -tuskailuihin vaatekaapin edessä.

vaatteet.jpg

Oma arki koostuu kiinteästä 8-16 työstä sekä liikuntaharrastuksista (jooga, sali ja ryhmäliikuntatunnit). Me emme enää elä pikkulapsiperheen arkea, joten pystymme työtä lukuun ottamatta aikatauluttamaan oman elämän mielemme mukaisesti. Kuitenkin mukavuutta rakastava ihmisenä säästän mielelläni illan pari viimeistä tuntia leppoisalle oleskelulle, tv:n tai Netflixin katselulle ja niinpä harrastuksiin mennään aika pian töiden jälkeen. Siinä välissä tai viimeistään treenien jälkeen on jo sudennälkä ja hyvää ja ravitsevaa ruokaa on oltava pöydässä hetimiten!

Näitä kahta asiaa – kaupassakäyntiä/ruoanlaittoa ja vaatepohdintaa helpottaakseni näen pikkuisen vaivaa etukäteen ja säästän itseltäni ja perheeltäni aikaa ja hermoja. Arki helpottuu, kun sitä on funtsannut vähän etukäteen. Niinpä laitan mm. seuraavan päivän vaatteet valmiiksi edellisenä iltana, jotta aamulla ei tarvitse kuin vetää ne niskaan. Tsekkaan edellisenä iltana säätiedotuksen ja mietin asun sitäkin silmällä pitäen. Työskentelen melko konservatiivisella alalla, joten ihan t-paidassa ja shortseissa ei töihin mennä kesälläkään. Tapaan asiakkaita ja niinpä pukeutumisen täytyy olla siistiä. Tänään asukokonaisuus koostui sopivan rennoista lököhousuista, mutta kun yläosaksi laittaa siistin, kauniisti laskeutuvan paitapuseron, menee lökäritkin siinä hyvin. Asusteilla ja hiuksilla saa myös ilmettä siistimmäksi, kengistä puhumattakaan. Ei tarvinnut tänä(kään) aamuna tuskailla vaatekaapin edessä, kun asu oli jo valmiiksi mietitty.

kauppa.jpg

Ruokapuoli hoituu sekin meillä etukäteisajattelulla. Käymme kahdesti viikossa kaupassa; maanantaina ja perjantaina. Maanantaina ostetaan sapuskat aina torstaihin asti ja perjantaina viikonlopulle. Silloin on usein kuitenkin jotain spesiaalimpaa (ystäviä kylässä/grillailua kesäaikaan jne.) tai ylipäätään enemmän aikaa panostaa johonkin kauemmin valmistuvaan tai vaativampaan ruokaan, kuin arkena. Mietin sunnuntaina mitä ruokaa syömme seuraavat neljä päivää ja katson etukäteen treenikalenteria ja muita menoja, että kuinka nopeasti minäkin päivänä ruoan pitää valmistua. Jos ruoanlaittoon ei aikaa juuri ole, on ruokana yleensä pasta. Se kun valmistuu parissakymmenessä minuutissa ja sopii erinomaisesti mm. treenien jälkeiseksi ruoaksi. Jos aikaa on enemmän, kuten lepopäivä treeneistä, voi varata ruoanlaittoon ja ruoan valmistumiseen esim. tunnin-puolitoista ja kyhätä vaikkapa lihapullia. Helpottaakseni omaa ruokailuani myös töissä, otan useimmiten eväät mukaan edellisen päivän ruoasta.

Käymällä kaupassa vain kahdesti viikossa, ei säästy ainoastaan aikaa vaan myös rahaa! Koska fakta on se, että jos käy joka päivä kaupassa ilman selkeää suunnitelmaa, on herkempi heräteostoksille, ostaa helpommin ”listan ulkopuolelta” olevia asioita ja yhtäkkiä huomaa, että kauppaan uppoaa joka päivä 20-30 euroa. Neljältä päivältä tuo tekee jo parhaimmillaan 120 euroa, kun esim. viime sunnuntaina suorittamani kauppareissun, joka sisälsi viiden päivän ruoat, hinnaksi tuli 80 euroa. Ruokaa ei mene myöskään hukkaan, kun kaikki mitä kaapissa on, on suunniteltu käytettäväksi. Jokapäiväisen ruoan lisäksi varmistan myös, että kaupasta ostetaan sopivia välipala-aineksia. Pakastimesta löytyy aina marjoja tai hedelmäpaloja (itse pakastettuja tai ostettuja) smoothieihin ja leipien sijaan meilllä syödään riisimaissikakkuja, jotka ovat erinomaisia välipaloja urheileville ja joiden päälle laitetaan mm. kalkkunaa, juustoa, salaattia ja kurkkua. Munia, puuroaineksia ja rahkaa tai turkkilaista jogurttia löytyy kaapista myös aina!

Näillä kahdella pienellä etukäteissuunnittelulla säästän aikaa viikossa aika paljon. Sekä niitä hermoja. Ei tarvitse miettiä niitä vaateongelmia aamulla, eikä tarvitse nälissään kaivella kaappeja, että mitä tänään syötäisiin, sen kun katsoo mitä tälle päivälle oli suunniteltu ja ryhtyy tekemään juuri sitä ruokaa.

Onko teillä jotain muita hyviä arjen pieniä helpotuksia käytössä?

Kotiin ristiriitaisin fiiliksin

Onpahan ollut aikamoinen reissu tällä kertaa! Alku ei tosiaan lähtenyt ihan kunnolla käyntiin äkillisesti Lontoossa vietetyn yön jälkeen ja sotkihan tuo muutenkin vähän suunnitelmia. Tästä reissusta riittää kerrottavaa jonkun verran, mutta aloitetaan ihan tällä kotiinpaluulla.

Lähdimme paluumatkalle eilen illalla ja saavuimme äsken kotiin pienen mutkan kautta. Kotona palaa kynttilä samalla, kun tässä näitä matkalaukkuja puretaan. Se sytytettiin isäni muistolle. Tänään on kulunut vuosi elämäni surullisimmasta päivästä. Vaikka kotiin on aina ihana palata reissun jälkeen, varsinkin kun ovella odottaa suloinen koirakaveri, joka pesee matkapölyt pois kasvoilta märillä suukoilla, on olo kuitenkin haikea. Sekava. Vaikea uskoa, että siitä kaikesta on jo kokonainen vuosi aikaa.

267.jpg

Silmiä painaa väsymys, koneessa on jotenkin ihan mahdoton nukkua hyvää unta. Huimaa ja on paha olo, tuntuu kuin olisi keinuvassa laivassa. Koira makoilee jaloissa. Se nostaa katseensa aina välillä ihan vain tarkistaakseen, että olenhan varmasti vieressä. Katson kynttilän lepattavaa liekkiä ja mietin mikä yhteensattuma oli viedessämme kentältä tullessamme kukkia isäni haudalle, että kiven päälle lennähti pieni lintu. Ihan yhtäkkiä sateessa. Siinä se käänteli päätään, katseli meitä metrin päästä hetken verran, kuin tervehtiäkseen, ennen kuin se nousi taas siivilleen.

Olo on kuin sumussa. Matkustaminen on parhainta maailmassa, silti kotiin on ihana palata. Vaikka näihin säähänkin sopiviin harmaisiin fiiliksiin. Ihana käydä sänkyyn omiin lakanoihin, juoda vettä kraanasta, rapsuttaa koiraa korvan takaa. Ehkä huomenna kulkee ajatus paremmin…

Syreenien aikaan

Kesällä luonnosta saa kaikkein kauneimmat kukat.

IMG_7511.jpg

IMG_7521.jpg

Taitoin mökiltä viikonloppuna pari eriväristä oksaa maljakkoon. Niistä lähtee ihan huumaava tuoksu. Vanha öljypullo toimii mainiosti maljakkona keveille oksille.

IMG_7512.jpg

Huomenna tulossa juttua Nykin matkagarderobista – pysykäähän siis kuulolla!

Kivaa uuden viikon alkua kaikille.:)

Papiidipaadi!!

Sori, oli pakko laittaa tuo otsikoksi, sillä se on soinut päässäni jo kohta kaksi viikkoa! 🙂 Antti ”Peto” Tuiskun biisin sanoin huomenna on bileet ja sitten piidipaadi! Hah! 😀

IMG_6563.jpg

Huomenna on tosiaan bloggaajien kevätkarkelot tuttuun tapaan Indiedaysin järjestämänä. Itse skippaan päiväohjelman, mutta illalla suuntaan kohti päätapahtumaa, Inspiration Blog Awardseja! CASA Blogeista tietojeni mukaan paikalla on itseni lisäksi ainakin Oma Koti Valkoisen Miia, White & Freshin Irina sekä CASAn uusin tulokas, Paula Viisikosta.

Tykötarpeita on jo otettu esiin – mietitty asua ja koruja, kenkiä ja hiustenlaittoa. Tukkaa kikkaralle ja lilaa luomeen, sillä mennään! Asusteena joudun edelleen pitämään ”frendiäni” vasemmassa kädessä, eli sitä ärsyttävää lastaa, joten viimeistään siitä ainakin meikäläisen tunnistaa.

Toivon törmääväni illan aikana mahdollisimman moneen tuttuun ja tuntemattomaan kanssabloggaajaan! Jeee! Papiidipaadi…! 😉

Vähänhän se on jo mielessä

Odotan jo innolla pääsiäistä, kevään aurinkoista ja pitkää juhlapyhää!

Niissä merkeissä kävin tänään Plantagenissa ostoksilla. Kotiin ostin valtavan kimpun erivärisiä tulppaaneita ja etuovelle istutin narsisseja suureen ruukkuun sammaleiden reunustamana. Vähänhän ne lupasivat taas kylmää ja pakkasta lumen kera viikonlopuksi, joten saa nähdä joutuuko istutukset nostamaan sisäpuolelle ainakin öiksi.

IMG_5753.jpg

Kiipesin myös ojanpientareelle pajunkissoja noutamaan, aika hiton korkealta löytyi lähimmät, joten pientä flengailua joutui harrastamaan! Joku muu oli jo kerennyt hakemaan ne alimmat oksat nimittäin. Olisin ostanut Plantagenista nekin, mutta harmikseni sieltä ei niitä löytynyt. Pidän pajunkissoista ihan valtavasti, ne ovat vaan niin söpöjä ja sujautinkin niitä myös tulppaanien sekaan kuvien oton jälkeen.

Stockalla lahjottiin toissapäivänä ilmaisilla lehdillä. Tai no, ei ne mitään ilmaisia ollut, maksoi ne minulle reilu puolen vuoden Glorian Kodin tilauksen. 🙂 Koskahan viimeksi on muuten joku lehti meille tullutkaan…?

IMG_5744.jpg

Meillä alkaa v-i-h-d-o-i-n koirulin kennelyskäoireet vähän edes helpottumaan! Köhiminen on vähän rauhoittunut ja limaakaan ei enää tule niin paljoa. Onhan tuo jo yli pari viikkoa kestänytkin. Ihan kaamea kokemus moinen tauti! Mutta mikähän hitto siinä on, että se pahin köhiminen ja limaoksuilu on aina öisin?! Aargh. Yli kahteen viikkoon en ole nukkunut yhtäkään kokonaista yötä. Edes puoltakaan. Alkaa olemaan mittari täynnä, mutta mitäpä tuo raasu sille itsekään voi.

Odotan tuon taudin väistymistä ja sitten laitan vihdoin kodinkin keväisempään kuntoon! Uudet sisustustyynyt polttelee Hemtexin kassissa. Ostin ne viime viikonloppuna, mutta vielä en raaski niitä laittaa limalammikoiden takia esille. Ehkä pian kuitenkin…!

Sisustusinto kadoksissa

Nyt se on kuulkaa tapahtunut. Meikäläisen sisustusinto on kadoksissa, mutta toivottavasti vain hetkellisesti.

Innon puute johtunee parin viikon armottomasta väsymyksestä ja huolesta, jota sairaan koiran hoitaminen on saanut aikaan. Huusholli on jäänyt ymmärrettävästi toissijalle, eikä pintapuolisen siivoamisen lisäksi ole jaksanut juuri muuten kämpästä piitata. Kun pääsemme jossain kohtaa (toivottavasti pian!!) tuosta kamalasta kennelyskän aiheuttamasta limaongelmasta, heitän kaikki viltit, tyynyt ja muut irtoavat ja pestävät tekstiilit pesukoneeseen, vaikkei sitä limaa esim. olkkarin koristetyynyille ole päässytkään. Jotenkin vaan tuon kammottavan taudin jälkeen tekee mieli vaihtaa joka paikkaan puhdasta tekstiiliä ja desinfioida joka kolkka. Olkkarin matto pitäisi viedä pesulaan, se on todellakin saanut osansa limalammikoista ja vaikka ne on heti putsattu ja pesty pois tekstiilinpuhdistusaineella, ei tee mieli jättää mattoa silti lattialle ilman pesulakäyntiä. Haluan jokaisen jäljen tuosta taudista pois asap!

IMG_5205.jpg

Olkkarista on tarjolla muutaman viikon takainen kuva. Hyvä niin, sillä tällä hetkellä koti ei ole kuvauskelpoinen. Olkkari suorastaan huutaa armoa; jotain keväisempää ilmettä, väriä tai ainakin tuoreita kukkia. Se kiljuu raikasta ilmaa, auringon säteitä, jotain pirteää ja iloista. Ai, mutta se taidankin olla minä, joka noita kaipaa… Lupaus keväästä ja lämmöstä ja paremmista päivistä tänne, kiitos!

Viikonlopun aikana aion nukkua tätä armotonta univelkaa pois. Haaveilen myös jostain törkyhyvästä leivonnaisesta, jota aion mussuttaa sohvalla illalla telkkaria katsellen. Pari salitreeniä kelpaisi myös, siinä tuulettuu aivot. Konkreettisemmin niitä pitäisi myös tuulettaa ulkona kävelylenkillä ja joku ihana shoppailuhetkikään ei tekisi huonoa. En tee kuitenkaan viikonlopulle mitään aikatauluja, mennään oman energiatason mukaan. Mukavaa viikonloppua kaikille!

Positiivista väsymystä

Tuli sitten pidettyä ihan tarkoittamatta pieni blogitauko. Tällä viikolla ei ole blogi vain mahtunut aikatauluun tai oikeastaan edes ajatuksiin.

Olen ollut iltaisin tosi väsynyt, mutta se on ollut sellaista positiivista väsymystä. Tiedättekö sellaista, kun olet tehnyt tosi paljon ja keho ja mieli vain huutavat lepoa? Töissä on ollut paljon uusia ja mielenkiintoisia juttuja, joita on alkanut tulemaan opintojeni myötä. Suoritan jo toista tutkintoa peräjälkeen ja tässä tämän hetkisessä opiskelen mm. taittamista, kuvankäsittelyä, vektorigrafiikkaa ja koodaamista, kaikkea printti- ja webbiviestinnän ulkoasuun liittyviä juttuja. Pää tulvii ideoita ja saan hyvin vapaasti toteuttaa visioitani töissä. Aivot käykin koko ajan kierroksilla ja kiirettä on piisannut.

IMG_5437.jpg

Vuoden alusta saakka olen käynyt treenaamassa 4-6 kertaa viikossa. Suuri liikuntamäärä ja kovatehoinen lihaskuntotreeni vie ajattelutyön vastapainoksi fyysiset voimat ja kun olen illalla kömpinyt kotiin ruokalautasen ääreen ja siitä sohvan kautta vällyjen väliin unten maille, voitte uskoa, että siinä ei paljoa enää jaksa tarttua läppäriin ja olla luova taas vähän lisää blogin puolella. Olen ollut ihan poikki koko ajan, mutta olo on kuitenkin hyvä. Se tulee juurikin siitä, kun on väsynyt hyvistä syistä. Kun on rasittanut itseään hyvällä tavalla ja kun väsymys ei johdu stressistä tai paineesta tai muusta negatiivisesta, vaan päivät ovat täyttyneet mielenkiintoisista uusista asioista ja kuntoa kohottavasta urheilusta. Silloin unen laatukin on hyvää ja syvää ja olenkin nukkunut oikein hyvin joka yö. Aamulla herään oikein sellaisesta levollisesta ja makeasta unesta.

IMG_5443.jpg

Viikonloppu sujahti taas hetkessä ohitse! Eilen siivosin, kävin salilla ja kaupassa, pesin koiran ja leivoin tämän aamuiselle Ystävänpäivä -brunssille viemisiä. Siitä nämä herkulliset kuvatkin. Tämän suussa sulavan herkun reseptin jaan täällä blogissakin pian, nimittäin tämä jos joku vie kyllä kielen mennessään, slurps! 🙂 Ei ole meinaa mikään tavis suklaakakku… yllätys onkin siellä sisällä! Kerkesin onneksi toimittamaan tänään myös mummoille kakkupalaset sydänkuvioiden kera. <3

Tämä päivä siis tosiaan vietettiin n. 12 hengen voimin ystävien kesken herkullisella brunssilla. Näemme toisiamme (liian) harvoin, mutta järjestämme useamman kerran vuodessa yhteistä aikaa hyvän ruoan ja seuran parissa. Kiireettä, naureskellen, kuulumisia vaihtaen, jatkaen siitä mihin viimeksi jäätiin. Onko parempaa tapaa viettää Ystävänpäivää?!

Sitä samaa ihanaa Ystävänpäivän jatkoa toivotan teille kaikille! Pus! 🙂

Tervetullut viikonloppu

Huh, miten raskas viikko!

Olen aivan poikki viimeisestä viidestä työpäivästä. Joskus sitä vaan kasaantuu kaikki yhdelle viikolle ja hommia on painettava välillä ilman sen ihmeempiä lounastaukoja, että deadlinet eivät veny ja pauku ainakaan omasta puolesta! Tällä viikolla olen joutunut kyllä tuijottelemaan ruutuja, kirjoittamaan ja taittamaan eri materiaaleja, enemmän kuin koskaan ennen näin lyhyessä ajassa. Käsistäni on tällä viikolla lähtenyt mm. tuotepresentaatio, asiakaskirje, kolmannesvuosikatsaus sekä vuosikertomus. En niitä toki ole sisällöllisesti yksin tehnyt, minun vastuullani on enemmänkin paketointi; materiaalin kerääminen eri tahoilta, sen käsittely ja yhteenkokoaminen sekä valmiin työn visuaalinen ilme. Olen aivan poikki, mutta positiivisella tavalla. On hienoa nähdä oman työn jälki valmiina, jopa monikymmen sivuisina tuotoksina, kun sen on aloittanut ihan tyhjästä.

IMG_5332_2.jpg

Rankka työviikko kuitataan tänään hyväksi havaitulla reseptillä; joogatunnilla sekä itsetehdyllä gluteenittomalla pizzalla. Aion myös palkita itseni kaupan pakastealtaasta löytyneellä Toblerone-kakulla. Sokeri/herkkulakko on pitänyt tämän vuoden alusta lähtien, mutta nyt annan kakkupalan verran löysää. Kakkupala ja Voice of Finland, ehkä pari jaksoa House of Cardsia Netflixistä… Ah.

Meillä on isot juhlat parin viikon päästä ja niihin tarvitsee jo alkaa valmistautumaan ja hankkimaan tarpeellisia juttuja. Huomenna lähdenkin ostoslistan kanssa asioille ja pidän salitreeneistä viikon toisen vapaapäivän. Muutenkin aion ottaa viikonlopun rennosti ja työntää nenän pitkästä aikaa ulkoilmaan oikein kunnolla.

Nautinnollista viikonloppua teille kaikille! 🙂

Pöpön kourissa

Eihän se nyt ihan kuin Strömsössä mennyt, tuo kotiinpaluu reissusta.

Ilmeisesti joku pahemman laatuinen (prahalainen?) pöpö pääsi puremaan ja olen perjantai yöstä asti ollut aika heikossa hapessa. Lauantaina aamulla pystyin vielä postailemaan teille ekat matkatunnelmat, mutta sen jälkeen olo meni kyllä todella huonoksi. Kuume on sahannut edes takaisin ja välillä olen palellut fleecetakissa, kolitsihousuissa ja tuplavillasukissa viltin alla, välillä repinyt vaatteita pois hikoillessani kuumeen ulos. Lihassäryt ovat olleet ihan järkyttäviä, joka paikkaan on koskenut ihan kuin joku olisi pesismailalla piessyt. Vessassa olen ravannut tunnin aikana parhaimmillaan 10 kertaa. Mikään ei ole pysynyt sisällä, mutta silti on ollut pakko juoda kuivumisen pelossa. Kaksi viimeistä vuorokautta on olleet kyllä aika helvettiä. Olen parin päivän aikana syönyt kaksi banaania ja kaksi voileipää, joista yllättäen mikään ei ole pysynyt sisällä. Ruoka on oksettanut jo pelkästä ajatuksestakin.

IMG_4788.jpg

Tänään ei vielä ole ollut kuumetta ja huimauskin on vähentynyt. Onneksi niin, sillä on ollut mielenkiintoista kiirehtiä vessaan, kun ei ole oikein pysynyt pystyssäkään. Vaikka olo on jo pikkuisen parempi kuin eilen, niin vaan tämäkin aamu aloitettiin buranalla ihan jäätävän päänsäryn takia. Oksetus on laimentunut vähän, mutta vatsa on edelleen sekaisin. Mistä sitä tavaraa oikein riittää?!! Eihän siellä suolistossa ole enää mitään…! Peilistä katsoo tosi riutunut tyyppi. Iho on kalpea, ryhti on lysyssä ja olemus on väsynyt ja kulahtanut. Ärsytti jäädä tänään pois töistä. Heti loman perään sairasloma. Huomisesta en vielä tiedä, pakko katsoa iltaan saakka mihin vointi tästä kääntyy. Niin jäi taudin takia viikonlopun Matkamessut väliin ja kaikki muutkin suunnitellut jutut. Mies on kantanut kaupasta keltaista jaffaa ja yrittänyt tarjota vaikka mitä syötävää. Lohduttanut. Silittänyt selkää, kun tuli itku jo ihan puhtaasta väsymyksestä ja särystä. Väsymyksestä huolimatta nukkuminen ei ole kuitenkaan onnistunut kovin hyvin.

No niin, tästähän tuli oikein vuoden valitustarina…! Äh…toivotaan, että äkäinen pöpö alkaa vihdoin poistumaan elimistöstä… olen meinaa aika loppu.

Parempaa maanantaita teille kaikille!

Jänskä päivä ja TineK voittaja

Tänään oli vähän tavallisuudesta poikkeava päivä, nimittäin opintojeni ensimmäinen tutkintotilaisuus. Luokan ja arvioitsijoiden edessä piti presentoida oma työ ja homma piti saada pakettiin vartissa. Oli pakko ottaa puhelin sekuntikelloineen luokan eteen, jotta näki ajankulun, sillä esitys olisi katkaistu siihen paikkaan, kun viisitoista minuuttia olisi tullut täyteen. Olin valmistautunut hyvin ja harjoitellut esitystä muutaman kerran, joten pysyin hyvin annetun ajan puitteissa. Muutenkin esitys meni hyvin. Olen melko kokenut esiintyjä, joten tuollaiset tilanteet eivät juurikaan hermostuta, vaikka ainahan pitää vähän perhosia mahassa olla. Silloin tietää olevansa terävimmillään.

Oman pienen jännitysmomentin toi eilen noussut kuume. Viikon kestänyt päänsärky ja vetämätön olo nivelkipuineen sai selityksen kuumemittarista. Harmillista. No, buranan voimin mentiin ja hyvin siitä selvittiin. Nyt tosin kiitän päivän lyhyyttä ja sitä, että pääsin sohvalle pitkäkseni.

IMG_4240.jpg

Töihin olisi pakko selvitä vielä muutamaksi päiväksi, perjantaina alkaa loma ja ennen joulua on mukava saattaa aukiolevat asiat loppuun, niin voi hyvällä omalla tunnolla jäädä lomailemaan. Olo on onneksi jo parempi, kuin eilen. Toivottavasti ei enää lämpö nouse.

Ja hei, Tine K -arvonnan voittajakin selvisi Random.orgin avulla ja voittoarpa lohkesi numerolla 11:

  • Hii! Kahdella arvalla mukana!

Onneksi olkoon Riitta! Olen laittanut sinulle sähköpostia! 🙂